Oskari Iivarinen

On tietenkin valinta asua sellaisessa paikassa, missä julkiset yhteydet eivät toimi. Mutta eivät kaikki voi asua Kehä kolmosen sisäpuolella. Valtion pitäisi, jos nyt ei suoranaisesti tukea, niin ainakin pitää yksityisautoilun kulut kohtuullisina, jotta maaseutu ei aivan näivety.

Ilmanlaatusyistä joitakin rajoituksia voi varmasti olla paikallaan asettaa, ainakin aivan ydinkeskustassa. Mutta mielestäni tämä koskee lähinnä Helsinkiä.

Tietenkin haluaisimme, että ilmastotoimet eivät maksa kenellekään mitään. Valitettavasti se on utopiaa. Kuitenkin kustannusten pitäisi jakautua yhteiskunnassa oikeudenmukaisesti eikä minkään yksittäisen ryhmän (esim. autoilijoiden) pidä joutua kantamaan kohtuuttoman suurta taakkaa. Autoilun kulut, ml. verotus, ovat jo melko lailla tapissa. Yhteiskunnan täytyy tukea kansalaisia siirtymässä kohti vähäpäästöisempää autoilua.

Pääkaupunkiseudulla pärjää mainiosti kitkoillakin, puhun kokemuksesta. En silti lähtisi kokonaan kieltämään nastarenkaita, ainakaan Vantaalla. Helsingin keskustan ymmärrän esim. ilmanlaatusyistä.

Kun tavallisille luokille kasautuu tarpeeksi erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, kaikki ovat häviäjiä. Tukea tarvitsevat eivät saa sitä tarpeeksi, opettajat uupuvat ja lahjakkaat oppilaat joutuvat kärsimään jatkuvista häiriöistä. Tasoryhmät takaisin opetukseen!

Jonkin verran kyllä, jos budjetti sen sallii. Laatuongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa. Joskus myös ruokapalvelun tuottajan kilpailuttaminen voi tuoda apua ongelmaan.

Kyllä! Lisää turvallisia aikuisia niin kouluihin kuin muuallekin, missä nuoret viettävät aikaa.

Onhan sen kuvasto hiukan vanhentunutta, mutta peli itsessään on mukava ja useimmilla lienee siitä paljon omakohtaisia muistoja. Ei minusta poliitikkojen tehtävä ole lähteä mikromanageroimaan, mitä lautapelejä lapset saavat pelata ja mitä ei.

Jokainen vanhempi haluaa lapselleen tietenkin parasta. Koulushoppailun juurisyy on perheen kokemuksessa, että koulussa ei ole turvallista tai siellä ei opi riittävästi/riittävän laadukkaasti. Jos painotettua opetusta vähennetään, perheet voivat vaihtaa kokonaan koulua tai jopa kaupunginosaa tai kaupunkia saadakseen lapselleen parhaan mahdollisen oppimisympäristön. Koulushoppailun tarvetta voidaan vähentää mm. kaupunkisuunnittelulla, joka vähentää huono-osaisuuden keskittymistä tietyille asuinalueille ja etnistä eriytymistä.

Prosessoitua ja tehotuotettua lihaa vähemmän. Toisaalta esim. kotimainen riista on oikein hyvä ja ilmastoystävällinenkin valinta.

Vantaalla ei ole mielestäni mitään ongelmaa lapsiperheiden vähyyden kanssa. Syntyvyys laskee koko maassa, mutta täällä se on vielä kohtuullinen.

Toivottavasti. Uudistus on aivan uunituore, joten vaikutuksista ei voi vielä sanoa juuri mitään. Ainakin jatkossa kunnan on mahdollista ohjata paljon suoremmin oman alueensa työllisyys- ja elinkeinoasioita, jolloin voidaan tehdä yhteistyötä myös opetuspuolen kanssa uudelleenkouluttautumis- ym. kysymyksissä ja saada kenties täsmäkoulutettua työvoimaa paremmin alueen tarpeisiin.

Koko Suomi on kärsinyt ja kärsii valitettavasti jatkossakin, koska puolustusmenoja on pakko nostaa reippaasti.

Mikäs siinä, jos vanheneva muuttotappiokunta on keksinyt keinon rahoittaa peruspalvelunsa tuulivoimaloista saatavilla verotuotoilla?

Ennemmin niin, koska verorasite on Suomessa jo korkea. Toki jos tilanne kriisiytyy, voi olla, ettei jonkinmoisilta veronkorotuksiltakaan voida välttyä. Minä en toki sellaisia aktiivisesti ajaisi.

Pääkaupunkiseudulla tämä ei ole erityinen ongelma. Toki, jos taloustilanne heikkenee radikaalisti, voi jossain piireissä käynnistyä uudelleen keskustelu yhdistymisestä esim. Helsingin kanssa. Jos sillä vältettäisiin vaikkapa massiiviset veronkorotukset, voisin ehdotuksen hyväksyäkin.

Ei veronkorotuksia, jos ei ole aivan välttämätöntä.

Haja-asutusalueella voi tulla tulevaisuudessa kyseeseen, jos suuri määrä kiinteistöomaisuutta uhkaa jäädä arvottomaksi. Monilla on lähes koko omaisuus kiinni omakotitalossa. Yhteiskuntarauha voi vaarantua, jos mitään ei tehdä. Mutta minä en ole aiheen asiantuntija.

Se on yksi keinoista, mutta ei pelkästään riitä. Omistusasunnon kun usein menevät vuokralle varsinkin, jos ne ovat pieniä. Kunnan täytyy huolehtia myös siitä, että alueille rakennetaan monipuolisesti eri kokoisia asuntoja ja erilaisia talotyyppejä. Näin asujaimisto pysyy monipuolisena.

Niitä ei pidä asettaa vastakkain.

Vantaalle tuskin juuri tuulivoimaa nousee lentokentän läheisyyden takia. Mutta en minä kategorisesti tuulivoimaa vastusta - se on mainiota uusiutuvaa energiaa.

Paikallisilla on tietysti paras asiantuntemus alueen susitilanteesta, mutta en nyt ihan sellaistakaan kannata, että liikaa lähdettäisiin susia tappamaan vain tunteiden kuumennuttua. Jos niistä on oikeasti vaaraa ihmisille ja elinkeinoille, niin silloin harkiten tietenkin harvennetaan kantaa.

Riippuu maahanmuutosta. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, mutta emme yhtään sellaista, joka ei sopeudu maahamme edes vuosien tai vuosikymmenten maassaolon jälkeen. Rinnakkaisyhteiskunnat, rikollisuus ja naisten tai seksuaalivähemmistöjen oikeuksien polkeminen ovat hälytysmerkkejä, joita ei tule sietää missään. Länsinaapuristamme ja muualta Euroopasta löytyy varoittavia esimerkkejä. Vantaa tarvitsisi nimenomaan korkean profiilin osaajia - kotimaisia tai ulkomaisia. Eli kyllä, maahanmuuttajia pitää houkutella, mutta ei nyt aivan keitä tahansa.

Meillä on valtavasti vieraskielisiä työttömiä, joten eihän kaikki aivan kuin Strömsössä ole mennyt. Samoin tietyt alueet, kuten Länsimäki ja Hakunila, alkavat olla malliesimerkkejä etnisen eriytymisen kiihtymisestä.

Suomessa on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. Englannin kielen käyttöä voisi ajatella lisättävän esim. vierastyöläisiä varten, jotka viihtyvät täällä vain lyhyellä komennuksella. Mutta yleisesti ottaen suomen kielen oppimiseen pitää kannustaa ja sitä tukea aina kuin mahdollista - vaikka sitten selkosuomen avulla.

Kyllä ja ei. Vantaalla on yleisesti ottaen todella turvallista, ottamatta lukuun joitain tiettyjä asemanseutuja ja keskuksia. Ylästö on kuin lintukoto, mutta Tikkurilan aseman seudulla on ilta-aikaan usein levotonta. En sanoisi pelkääväni, mutta harkitsen joillakin alueilla liikkumisaikojani ja reittejäni ehkä hiukan tarkemmin.

Harrastukset tukevat lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä ja liikuntaharrastukset antavat usein kipinän elämänmittaiselle liikuntainnostukselle. Minusta tämä on yhteiskunnallisesti tärkeä asia.

Vastasin jo aiemmin, että riippuu kovasti maahanmuuton laadusta. Vieraskielisyys itsessään ei ole huono eikä hyvä asia. Työvoimanäkökulmasta tämä väestö on valtava potentiaali. Minulla on paljon vieraskielisiä ystäviä. Meille on mielestäni lämpimästi tervetullut jokainen, joka kantaa kortensa kekoon yhteisen hyvinvoinnin puolesta ja käyttäytyy kuten kunnon kansalaisen kuuluu.