Petra Aalto

Yksityisautoilu ei ole itseisarvo, eikä sitä tule suoraan tukea. Ensisijaisesti myös harvaan asutuilla alueilla pitää kehittää joukkoliikenteen palvelutasoa esimerkiksi kutsuliikennettä ja kuljetusten yhdistämistä lisäämällä. Liikkumisen tuet tulee kohdistaa pienituloisille ja syrjäseuduilla asuville ihmisille, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia siirtyä vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin. Vähäpäästöiseen liikkumiseen siirtymistä harvaan asutulla seudulla voidaan tukea esim. edistämällä sähköliikennöintiin tarvittavan latausverkon laajentamista sekä tukemalla vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa.

On tärkeää, että kaupunkien elinympäristön laatua parannetaan, kaupunkitilasta luodaan viihtyisää ja kaupungeissa syntyviä ilmastopäästöjä vähennetään ripeästi. Pelkillä rajoituksilla ei voi autoilun ongelmia kaupunkien keskustoissa kuitenkaan ratkaista vaan samalla tulee panostaa voimakkaasti vaihtoehtoisiin liikkumismuotoihin: joukkoliikenteen kehittämiseen, pyöräilyn ja kävelyn edellytysten parantamiseen sekä sähköliikenteen latausinfran rakentamiseen. Rajoittaminen tulee toteuttaa hallitusti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti huomioiden liikuntarajoitteisten ihmisten yhdenvertaisen mahdollisuuden käyttää kaupunkitilaa sekä välttämättömän huoltoliikenteen tarpeet

Fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen on välttämätöntä ilmaston ja planeetan elinkelpoisuuden kannalta, mutta siirtymän on oltava oikeudenmukainen. Fossiiliautoilun kallistuessa vähäpäästöisen liikkumisen on pysyttävä kohtuuhintaisena, ja pienituloisille on tarjottava tukea kustannusten nousuun. Liikenteen sähköistymistä voidaan edistetään esimerkiksi sähköautojen hankintatuilla ja latausverkoston laajentamisella. Samalla joukkoliikenteen kehittämiseen ja edullisiin lippuihin on panostettava, jotta kaikilla säilyy mahdollisuus liikkumiseen. Autoilun kustannuksia voidaan laskea myös jakamistalouden ratkaisuilla, kuten yhteiskäyttöautoilla.

Nastarenkaiden käyttöä kannattaa välttää tien kulumisen, uusimistarpeen, katupölyn ja mikromuovipäästöjen vähentämiseksi. Nastarenkaiden käytön täyskielto on kuitenkin epärealistista nykyisillä talvikeleillä, kun on vuoroin märkää ja jäistä.

Inkluusio toimii hyvin, jos resurssit ovat riittävät, eli ryhmäkoot pidetään hallittavina, opettajilla on tarpeeksi tukea ja erityisopettajia on riittävästi. Samalla on kuitenkin tärkeää, että erityisluokkia on tarjolla oppilaille, joille se on paras vaihtoehto. Tärkeintä on varmistaa, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen – joko yleisopetuksessa tai erityisluokalla – ja kokee kuuluvansa kouluyhteisöön.

Kotikunnan tulee panostaa kouluruokaan enemmän, koska se on keskeinen osa lasten hyvinvointia ja oppimista. Riittävä rahoitus varmistaa, että kouluruoka on ravitsevaa, laadukasta ja houkuttelevaa, mikä tukee lasten jaksamista ja keskittymistä. Lisäksi panostamalla kouluruokaan voidaan edistää kestävää kehitystä, lisätä kasvisruoan ja lähiruoan käyttöä sekä tukea terveellisiä ruokailutottumuksia. Laadukas kouluruoka on investointi lasten terveyteen ja kunnan tulevaisuuteen.

Koulunuorisotyön lisääminen auttaa ehkäisemään kiusaamista tarjoamalla nuorille enemmän tukea, turvallisia aikuisia ja yhteisöllisyyttä koulupäivän aikana. Se mahdollistaa paremman yhteistyön opettajien, opiskeluhuollon ja nuorisotyöntekijöiden välillä, jolloin kiusaamiseen voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. Lisäksi koulunuorisotyö tukee ryhmäytymistä, vuorovaikutustaitojen kehittämistä ja oppilaiden hyvinvointia, mikä vähentää häiriökäyttäytymistä ja edistää kouluviihtyvyyttä

On täysin toissijainen kysymys, kuuluuko Afrikan tähti -peli päiväkoteihin ja esikouluihin. Luotan kasvatusalan ammattilaisten harkintakykyyn sen suhteen. Samalla on tärkeää, että lasten leikit ja pelit tukevat yhdenvertaisuuskasvatusta ja herättävät tarvittaessa keskustelua historiallisista ja kulttuurisista teemoista. Päiväkotien ja esikoulujen pelivalikoimaa on hyvä päivittää säännöllisesti, jotta se heijastaa monipuolisesti eri kulttuureja ja arvoja

Painotettua opetusta ei tarvitse vähentää, vaan kehittää tasa-arvoisemmaksi ja saavutettavammaksi, jotta se on aidosti avoin kaikille oppilaille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Koulujen eriytymistä voidaan ehkäistä paremmin asuntopolitiikalla ja tarveperusteisella rahoituksella kuin rajoittamalla painotettua opetusta. Tärkeintä on varmistaa, että jokainen lähikoulu on laadukas, jolloin koulushoppailun tarve vähenee.

Kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi tarjota vähemmän liharuokaa, sillä kotimaisen kasviperäisen ruoan lisääminen tukee niin ilmaston, kansanterveyden kuin ruokaturvallisuudenkin kannalta. Tämä ei tarkoita liharuoan kieltämistä, vaan eläinperäisten tuotteiden vähentämistä ja korvaamista kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla. Muutos tulisi tehdä lasten ravitsemustarpeet huomioiden ja maistuvuutta ylläpitäen, samalla edistäen kotimaista kasviproteiinin tuotantoa ja ruokaomavaraisuutta.

Toivoisin Kangasalan pystyvän houkuttelemaan lapsiperheitä asumaan kuntaan, mutta ensisijaisesti muilla keinoin (kuten panostamalla perheiden palveluihin, turvallisuuteen ja hyvinvointiin) vauvarahan sijaan.

Työvoimapalveluissa on ollut paljon poukkoilevuutta ja asiakkaiden palvelut ovat liian usein katkenneet, joten toivottavasti siirto tulee pidemmällä aikavälillä olemaan toimiva ratkaisu. Uudistus on niin tuore, että sen vaikutusta on vielä vaikea arvioida. Työvoimapalveluiden siirto kunnille mahdollistaa palvelujen räätälöinnin paremmin paikallisiin tarpeisiin ja tukee työllisyyden, koulutuksen ja elinvoiman yhteyttä. Palveluiden riittävä resursointi ja toimivien yhteistyöverkostojen luominen ovat avainasemassa palveluiden toimivuuden ja asiakaslähtöisyyden varmistamisessa.

Kannatan tasapainoista aluepolitiikkaa, jossa Itä-Suomi saa tukea erityishaasteidensa vuoksi, mutta ei muiden alueiden kustannuksella. Tuki perustuu objektiivisiin kriteereihin ja alueen vahvuuksien hyödyntämiseen. Itä-Suomen kehittämiseksi panostetaan muun muassa koulutukseen, yritystoimintaan, liikenneyhteyksiin ja energiaomavaraisuuteen, kuten aurinko- ja tuulivoimaan. Tavoitteena on vahvistaa alueen elinvoimaa ilman alueiden välistä vastakkainasettelua.

Kiinteistöverotuottojen tasaaminen kuntien kesken heikentäisi kuntien kannustimia edistää ilmastoystävällistä energiantuotantoa. Kuntien tulee voida hyötyä tuulivoimasta, sillä se tukee paikallista kehitystä, kompensoi mahdollisia haittoja ja kannustaa uusiutuvan energian lisäämiseen. Kiinteistöverotulojen tasaus voisi estää tuulivoimahankkeiden edistämistä, mikä olisi haitaksi ilmastotavoitteille ja energiaomavaraisuudelle. Kuntien tuloeroja tasataan jo valtionosuusjärjestelmän avulla, joten erikseen tuulivoimasta saatujen tuottojen tasaus ei ole tarpeen.

Jos kunnassa on sellaisia menoja, joista voidaan leikata puuttumatta kuntalaisten hyvinvointiin ja turvalllisuuteen, niin tottakai mieluummin leikataan menoista. Mikäli vaihtoehtoja on keskeisistä hyvinvointipalveluista karsiminen tai verojen korottaminen, niin kallistun ilman muuta maltillisiin veronkorotuksiin. Leikkaukset julkisiin palveluihin heikentäisivät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tilannetta ja lisäisivät eriarvoisuutta. Lyhytnäköiset leikkaukset johtavat ongelmien kasaantumiseen ja tulevat pitkällä aikavälillä kalliimmaksi.

Kunnan elinkelpoisuus ja itsenäisyys tulevaisuudessa riippuvat monista tekijöistä, kuten väestön keskittymisestä suurimpiin kaupunkeihin, väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen heikkenemisestä. Kangasala on vetovoimainen kunta, eikä sen itsenäisyys ole ollut uhattuna. On tärkeää jatkossakin varmistaa hyvät palvelut ja elinympäristö kustannustehokkaasti, mutta samalla on tärkeää tehdä alueellista yhteistyötä muiden kaupunkiseudun kuntien kanssa. Elinvoiman säilyttämiseksi on panostettava koulutukseen, yritystoimintaan ja kestävään kehitykseen, sekä turvattava rahoitus peruspalveluille valtionosuusjärjestelmän kautta.

Kiinteistöverot ovat Kangasalla maltilliset ja erityisesti vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverossa on nostovaraa.

Vanhojen asuntojen purkamisesta maksettavaa romutuspalkkiota ei tulisi pitää ensisijaisena ratkaisuna. Sen sijaan on tärkeämpää edistää olemassa olevien rakennusten korjaamista, tilojen joustavaa yhteiskäyttöä ja energiatehokkuuden parantamista. Vanhan rakennuskannan korjaaminen ja kiertotalouden tukeminen on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin purkaminen ja uuden rakentaminen. Purkamiseen tulisi turvautua vain, kun se on välttämätöntä, ja silloin huolehtia materiaalien uudelleenkäytöstä.

Täydennysrakentaminen ja erilaisten asukkaiden tuominen alueelle voivat ehkäistä eriytymistä. Lisäksi on tärkeää panostaa laadukkaisiin lähipalveluihin, kouluverkkoon ja yhteisiin tiloihin, jotka yhdistävät asukkaita. Rakentamisessa tulee huomioida arkkitehtuurin laatu ja viherympäristöt. Hyvät joukkoliikenneyhteydet, pyöräilyreitit ja kulttuuri lisäävät alueiden houkuttelevuutta.

Talouspolitiikan tavoitteena tulisi olla ympäristön ja talouden kestävyyden yhdistäminen. Ekologinen kasvu luo uusia työpaikkoja ja pitkän aikavälin elinvoimaa. Tätä voidaan edistää tätä tukemalla vihreää liiketoimintaa ja investointeja puhtaaseen energiaan, kiertotalouteen ja kestävään liikkumiseen. Puhdas ympäristö on myös kilpailuetu, joka houkuttelee asukkaita, yrityksiä ja matkailua.

Tuulivoima on tärkeä osa Suomen energiaomavaraisuutta ja ilmastokriisin ratkaisua. Se auttaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, tuottaa edullista sähköä ja luo työpaikkoja sekä verotuloja kunnille. Huolia luonto- ja maisemavaikutuksista on tärkeää kuunnella, mutta tuulivoiman sijoittamisessa tulee huomioida luontovarojen ja asukkaiden viihtyvyyden tasapaino. Suunnittelussa on tärkeää tehdä tarkat arvioinnit luontovaikutuksista, ottaa huomioon etäisyydet asutukseen ja minimoida maisemahaitat huolellisella sijoittelulla.

Ihmisten pelot ja menetykset suurpetojen vuoksi tulee ottaa vakavasti, ja ratkaisut rinnakkaiselon mahdollistamiseksi tulee löytää yhteistyössä. Petovahinkojen ennaltaehkäisy ja reviiriperusteiset suurpetokorvaukset ovat tehokkaampia keinoja kuin kannanhoidollinen metsästys. Susi on Suomessa uhanalainen laji ja kaatolupa tulisi myöntää vain silloin, jos yksilö aiheuttaa merkittävän turvallisuus- tai vahinkoriskin. Susien suojelu ja elinvoimaisuus varmistetaan parhaiten vahinkojen ehkäisyllä ja tiedonvälityksellä suurpedoista.

Maahanmuuttajat tuovat kunnalle uusia asukkaita, mikä nopeuttaa positiivista vetovväestökehitystä ja auttaa ylläpitämään palveluita, kuten kouluja ja terveydenhuoltoa. He voivat täyttää työvoimapulaa esimerkiksi hoitoalalla, rakentamisessa ja palvelusektorilla sekä perustaa yrityksiä, mikä edistää paikallista taloutta. Maahanmuuttajien onnistunut kotoutuminen edellyttää kunnalta aktiivisia toimia syrjintää ja rasismia vastaan, jotta kaikki voivat tuntea olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi.

Kangasalla maahanmuuttajien määrä on suhteessa pieni, joten on vaikea näin ulkopuolelta arvioida kunnan onnistumista kotouttamisen suhteen. Itse en ole törmännyt ongelmiin, mutta se on vain minun subjektiivinen kokemukseni. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota kotouttamisen onnistumiseen myös jatkossa. Kotouttaminen vaatii systemaattista ja pitkäjänteistä työtä ja sen onnistuminen on tärkeää sekä maahan muuttaneiden että koko kunnan elinvoiman kannalta.

Englannin kielen saatavuutta kuntapalveluissa tulisi lisätä, jotta houkuteltaisi enemmän kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä. Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella tulee tarjota enemmän englanninkielistä opetusta. Tämä helpottaa ulkomaalaisten asiantuntijoiden perheiden asettautumista Suomeen ja tekee kunnasta houkuttelevamman.