Antti Harjuoja

Kännykät voivat olla häiriötekijä koulussa, ja niiden käyttöä tulisi rajoittaa koulupäivien ajan.

Palkankorotukset voivat olla yksi tapa saada varhaiskasvatuksen työntekijöitä Inkooseen, mutta pelkkä palkka ei riitä. Työntekijöitä houkuttelee myös hyvä työilmapiiri, tuki ja koulutusmahdollisuudet. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden arvostus ja työolot ovat keskeisiä tekijöitä, jotka houkuttelevat alalle. On tärkeää, että kunta panostaa kokonaisvaltaisesti työntekijöiden hyvinvointiin.

Mikäli kouluissa on tarve erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien määrän lisäämiselle, on se tehtävä, jotta kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa tuen. Kuitenkin veronkorotukset voivat olla raskaita kuntalaisille, ja siksi vaihtoehtoisia rahoitusmalleja, kuten tehostettu resurssien käyttö tai ulkopuoliset avustukset, tulisi myös harkita. Verotuksen nosto ei saisi olla ainoa ratkaisu.

Kulttuuri on tärkeä osa yhteiskunnan hyvinvointia, eikä sen tukemista tule hätiköiden leikata. Kuitenkin taloustilanteen heikentyessä on löydettävä tasapaino. Jos taloudelliset haasteet ovat suuria, voi olla tarpeen arvioida tukien suuruuksia tai etsiä vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ilman, että kulttuuri kärsii liikaa.

Kirjasto on tärkeä yhteisön toiminnan ja kulttuurin kannalta, ja niiden rahoituksen turvaaminen on tärkeää.

Veroprosentin säilyttäminen ennallaan on tärkeää kuntalaisten kannalta. Mutta Inkoolla on kilpailukykyinen kunnallisvero verrattuna naapurikuntiin, eli tarvittaessa pienellä korotuksella voidaan helpottaa kunnan taloudellista tilannetta.

Olen vihreän siirtymän investointien kannalla, koska Inkoo tarvitsee työpaikkoja ja verotuloja.

On tärkeää, että Inkoossa pyritään välttämään alueellista eriytymistä, sillä se voi heikentää yhteisön yhteenkuuluvuutta ja luoda eriarvoisuutta. Tasavertaiset elinmahdollisuudet kaikille asukkaille ovat perusta hyvinvoivalle yhteiskunnalle.

Inkoo tarvitsee kuntaan muuttajia, mutta näkisin että potentiaalisempia muuttajia on lähialueilla asuvat.

Sen sijaan, että rakennettaisiin suoraan luontoalueille, tulisi etsiä vaihtoehtoisia alueita.

Verojen korottaminen ei ole kestävä ratkaisu, koska se heikentää työn ja yrittämisen kannustimia. Sen sijaan palveluita voidaan järjestää fiksummin tehostamalla toimintaa ja hyödyntämällä digitalisaatiota. Hyvin hoidettu talous turvaa palvelut ilman jatkuvia veronkorotuksia.

Kaikilla on ja tulee olla tasapuolinen mahdollisuus kouluttautua, työllistyä ja menestyä. Ihmisten erilaiset taustat, kyvyt ja valinnat johtavat luonnollisesti erilaisiin taloudellisiin tilanteisiin. Tärkeää on, että yhteiskunta ei rakenna esteitä menestykselle, vaan kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Vaikka taloudellisia eroja on, yhteiskunnan tulee pitää huolta niistä, jotka apua tarvitsevat. Tämä tapahtuu vahvan talouden ja työllisyyden kautta.

Valtion ei pidä puuttua markkinoiden toimintaan, sillä se voi estää innovaatiota ja yrittäjyyttä. Markkinat toimivat tehokkaasti ja edistävät talouskasvua. Sen sijaan on tärkeää, että valtiolla on sääntelykeinoja, jotka takaavat reilut pelisäännöt ja estävät markkinoiden väärinkäytökset.

Ihmisillä on tottakai erilaisia tilanteita, mutta uskon että liian moni työikäinen ja -kykyinen käyttää järjestelmää hyväkseen. Sosiaaliturvan on tarkoitus tukea, ei korvata työntekoa. On tärkeää, että sosiaaliturva on rakennettu niin, että se tukee työllistymistä eikä ole kannustin jäädä passiiviseksi.

Valtion ja kuntien omistusta yrityksissä tulisi vähentää, jotta markkinat voivat toimia tehokkaammin ja yksityinen sektori saa enemmän tilaa innovoida ja kasvaa. Julkisen sektorin rooli yritystoiminnassa pitäisi rajoittaa strategisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin, mutta suurin osa liiketoiminnasta tulisi olla yksityisillä toimijoilla. Tämä edistäisi kilpailua, talouskasvua ja verotuloja.

Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus voivat rikastuttaa yhteiskuntaa ja tuoda uusia näkökulmia, kulttuureja ja osaamista, jotka voivat edistää talouskasvua ja hyvinvointia. On kuitenkin tärkeää, että monimuotoisuutta edistetään tasapainoisesti ja niin, että yhteiskunnan perusarvot säilyvät. Meidän tulee huolehtia siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja menestyä yhteiskunnassa.

Kristilliset arvot, kuten lähimmäisenrakkaus, tasa-arvo ja yhteisön tuki, toimivat hyvänä pohjana yhteiskunnallisten päätösten tekemiselle ja ihmisten hyvinvointia edistäville toimenpiteille.

Liiallinen painottaminen voisi johtaa tarpeettomaan sekavuuteen erityisesti lasten ja nuorten kehitykselle.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeitä arvoja, mutta lasten kasvattamisessa tulee tasapainottaa myös itsenäisen ajattelun ja kriittisyyden kehittäminen. On tärkeää, että lapsi oppii kunnioittamaan auktoriteetteja, mutta myös ymmärtämään, milloin on oikeus kyseenalaistaa ja keskustella asioista. Kasvatuksessa on tärkeää korostaa arvoja kuten empatia, vastuullisuus ja omien valintojen tekeminen yhdessä perheen ja yhteiskunnan kanssa.

Suomella on vastuu omista päästöistään, mutta päästövähennyksissä tulee ottaa huomioon myös muiden maiden toimet. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, ja sen ratkaiseminen vaatii yhteisiä ponnistuksia. Suomi voi toimia esimerkkinä, mutta tehokas ilmastopolitiikka edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja tasapainottamista, jotta kilpailukyky ja talous eivät kärsi. On tärkeää, että Suomi edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa, mutta samalla varmistaa, että toimenpiteet ovat järkeviä ja kestäviä talouden näkökulmasta.

Poliitikkojen on huolehdittava ensisijaisesti Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnista ja taloudellisesta turvallisuudesta. Samalla on tärkeää, että Suomen etu ei ole ristiriidassa kansainvälisten velvoitteidemme tai yhteistyön kanssa muiden maiden kanssa. Kansallinen etu ei kuitenkaan tarkoita itsensä eristämistä, vaan järkevää tasapainoa kansallisten ja kansainvälisten velvoitteiden välillä.

Ympäristön suojeleminen on tärkeää, mutta samalla talouskasvu ja työpaikkojen luominen ovat keskeisiä tekijöitä yhteiskunnan hyvinvoinnille. Ympäristön ja talouden välillä on löydettävä tasapaino, sillä talouskasvu voi myös tukea ympäristönsuojelua esimerkiksi vihreän teknologian ja innovaatioiden avulla. Ympäristönsuojelun on oltava osana talouspolitiikkaa, mutta talouskasvua ei voida täysin sivuuttaa, sillä se mahdollistaa hyvinvointivaltion ylläpitämisen ja kestävän kehityksen tukemisen pitkällä aikavälillä.

Vahva johtajuus on tärkeää, mutta sen tulee tapahtua aina lainsäädännön ja perustuslain puitteissa. Yhteiskunnan luottamus johtajiin perustuu siihen, että he toimivat oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Vaikka päämäärät voivat olla hyviä, ei ole hyväksyttävää, että johtaja toimii sääntöjen rajamailla, sillä tämä voi heikentää demokratian ja oikeusvaltion periaatteita.

On tärkeää pyrkiä pitämään koko Suomi on asutettuna ja elinvoimaisena, mutta samalla on otettava huomioon, että alueiden kehittäminen ja asutuksen tukeminen tulee olla taloudellisesti kestävää. Asutuksen ja elinvoiman tukeminen on tärkeää, mutta alueiden elinvoimaa tulee edistää järkevällä tavalla, kuten parantamalla työpaikkoja, infrastruktuuria ja palveluja, jotta asukkaat voivat elää ja työskennellä elinvoimaisilla alueilla.

Kaupungistuminen tuo monia etuja, kuten talouskasvua, innovaatiota ja työpaikkoja. Suuri osa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa, ja kaupungit voivat toimia talouden ja kulttuurin keskuksina. Samalla on kuitenkin tärkeää, että myös maaseudun alueilla säilyy elinvoimaa ja että kaupungistuminen ei johda alueellisiin eriarvoisuuksiin.