Antti Harjuoja

Lähiterveysasemat ovat tärkeitä saavutettavuuden ja ennaltaehkäisevän hoidon kannalta. Palveluiden keskittäminen voi parantaa erikoissairaanhoitoa, mutta ei saa heikentää perusterveydenhuollon saatavuutta erityisesti haja-asutusalueilla.

Mielenterveyspalveluiden vahvistaminen on tärkeää, sillä mielenterveysongelmat ovat merkittävä syy työkyvyttömyyteen ja hyvinvointialueiden kustannusten kasvuun. Panostamalla ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin voidaan vähentää raskaampien ja kalliimpien hoitomuotojen tarvetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rahoitus pitäisi automaattisesti ottaa muualta sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan palveluiden järjestämisessä on löydettävä tehokkaampia ratkaisuja ja priorisoitava vaikuttavimmat toimet

Pelastustoimi on yhteiskunnan turvallisuuden peruspilari, ja sen riittävä rahoitus on varmistettava. Nopean avun saaminen hätätilanteissa voi pelastaa henkiä ja vähentää muita yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden vahvistaminen ennaltaehkäisee vakavia sairauksia ja vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta. Kun ihmiset saavat ajoissa apua terveyskeskuksista ja sosiaalipalveluista, raskaampien ja kalliimpien sairaalahoitojen tarve vähenee. Tämä parantaa hoidon saatavuutta, lyhentää jonoja ja tekee järjestelmästä kustannustehokkaamman pitkällä aikavälillä.

Lastensuojelun laatu ja resurssit on varmistettava. Sekä julkisella että yksityisellä puolella on roolinsa, mutta tärkeintä on lasten hyvinvointi.

Kotihoito ja yhteisöllinen asuminen tukevat vanhusten itsenäisyyttä ja elämänlaatua. Ne myös vähentävät ympärivuorokautisen hoivan tarvetta ja kustannuksia pitkällä aikavälillä. Pitää toki huomioida potilaan tila, ettei pidetä hoitoa tarvitsevaa yksin kotihoidossa.

Ulkomaisten osaajien rekrytointi voi olla osaratkaisu henkilöstöpulaan. Kuitenkin myös suomalaisten työvoiman koulutusta ja työoloja tulee parantaa. On tärkeää, että sosiaali- ja terveysalan työpaikat ovat houkuttelevia myös kotimaisille työntekijöille, jotta saamme riittävän määrän osaavaa henkilöstöä. Meidän pitää myös mahdollistaa työurien jatkuminen siitä kiinnostuneille, johtamalla paremmin uran loppuvaihetta ja tarjoamalla joustavan työn ratkaisuja eläkeajan työntekemiseen.

Hyvinvointialueiden määrä on liian suuri ja byrokraattinen, mikä heikentää palvelujen saatavuutta ja tehokkuutta. Yhdistämällä alueita voidaan tehostaa hallintoa ja parantaa palvelujen laatua.

Hyvinvointialueiden tehtävät ja palvelut on priorisoitava niin, että kaikkein tärkeimmät, kuten kiireelliset terveyspalvelut ja vanhustenhoito, saavat riittävästi resursseja. On tärkeää, että yhteiskunnan varat kohdennetaan tehokkaasti, ja kaikki ei-kiireelliset palvelut voivat saada vähemmän tukea, jos se tarkoittaa, että kriittisiin palveluihin on varaa.

Itsehallinnon lisääminen on tärkeää, mutta verotusoikeus voisi johtaa alueellisiin eroihin verotuksessa ja palveluiden saatavuudessa. Verotusoikeuden antaminen olisi iso askel, ja sen vaikutukset tulisi tarkkaan arvioida. Lähtökohtaisesti verotusta ei tulisi lisätä.

Kohtuullinen maksu on perusteltu palvelutason ylläpitämisen kannalta.

Huumeiden käyttöhuoneet voivat auttaa vähentämään huumeiden käyttöön liittyviä terveysriskejä ja estää huumeiden käyttöä julkisilla paikoilla, mikä voi parantaa turvallisuutta. Käyttöhuoneet voivat myös tarjota huumeiden käyttäjille mahdollisuuden saada terveydenhuollon tukea ja ehkäistä yliannostuksia. Tämä voi olla osa laajempaa toimintaa, joka keskittyy huumeiden käytön vähentämiseen ja siihen liittyvien haittojen hallintaan.

HUS on tärkeä erikoissairaanhoidon tarjoaja, mutta perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat avainasemassa kansalaisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Rahoituksen siirtäminen HUS:lle perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kustannuksella voisi heikentää niitä palveluja, jotka ovat usein lähellä kansalaisten arkea ja päivittäistä hyvinvointia.

Oman kapasiteetin lisääminen voi parantaa palvelujen saatavuutta kun resurssit ja palvelut pysyvät alueella. Palvelusetelit voivat kuitenkin olla hyödyllinen väline, erityisesti silloin, kun kunnassa ei ole riittävästi omaa kapasiteettia.

Parempia ratkaisuja voisi olla esimerkiksi alennukset, tukipaketit tai suorat avustukset niille, jotka tarvitsevat apua taloudellisesti, sen sijaan että kaikki nuoret saisivat ilmaisia tuotteita. Tällöin voitaisiin varmistaa, että resursseja ei käytetä turhaan ja että tuki menee todella niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Verojen korottaminen ei ole kestävä ratkaisu, koska se heikentää työn ja yrittämisen kannustimia. Sen sijaan palveluita voidaan järjestää fiksummin tehostamalla toimintaa ja hyödyntämällä digitalisaatiota. Hyvin hoidettu talous turvaa palvelut ilman jatkuvia veronkorotuksia.

Kaikilla on ja tulee olla tasapuolinen mahdollisuus kouluttautua, työllistyä ja menestyä. Ihmisten erilaiset taustat, kyvyt ja valinnat johtavat luonnollisesti erilaisiin taloudellisiin tilanteisiin. Tärkeää on, että yhteiskunta ei rakenna esteitä menestykselle, vaan kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Vaikka taloudellisia eroja on, yhteiskunnan tulee pitää huolta niistä, jotka apua tarvitsevat. Tämä tapahtuu vahvan talouden ja työllisyyden kautta.

Valtion ei pidä puuttua markkinoiden toimintaan, sillä se voi estää innovaatiota ja yrittäjyyttä. Markkinat toimivat tehokkaasti ja edistävät talouskasvua. Sen sijaan on tärkeää, että valtiolla on sääntelykeinoja, jotka takaavat reilut pelisäännöt ja estävät markkinoiden väärinkäytökset.

Ihmisillä on tottakai erilaisia tilanteita, mutta uskon että liian moni työikäinen ja - kykyinen käyttää järjestelmää hyväkseen. Sosiaaliturvan on tarkoitus tukea, ei korvata työntekoa. On tärkeää, että sosiaaliturva on rakennettu niin, että se tukee työllistymistä eikä ole kannustin jäädä passiiviseksi.

Valtion ja kuntien omistusta yrityksissä tulisi vähentää, jotta markkinat voivat toimia tehokkaammin ja yksityinen sektori saa enemmän tilaa innovoida ja kasvaa. Julkisen sektorin rooli yritystoiminnassa pitäisi rajoittaa strategisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin, mutta suurin osa liiketoiminnasta tulisi olla yksityisillä toimijoilla. Tämä edistäisi kilpailua, talouskasvua ja verotuloja.

Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus voivat rikastuttaa yhteiskuntaa ja tuoda uusia näkökulmia, kulttuureja ja osaamista, jotka voivat edistää talouskasvua ja hyvinvointia. On kuitenkin tärkeää, että monimuotoisuutta edistetään tasapainoisesti ja niin, että yhteiskunnan perusarvot säilyvät. Meidän tulee huolehtia siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja menestyä yhteiskunnassa.

Kristilliset arvot, kuten lähimmäisenrakkaus, tasa-arvo ja yhteisön tuki, toimivat hyvänä pohjana yhteiskunnallisten päätösten tekemiselle ja ihmisten hyvinvointia edistäville toimenpiteille.

Liiallinen painottaminen voisi johtaa tarpeettomaan sekavuuteen erityisesti lasten ja nuorten kehitykselle.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeitä arvoja, mutta lasten kasvattamisessa tulee tasapainottaa myös itsenäisen ajattelun ja kriittisyyden kehittäminen. On tärkeää, että lapsi oppii kunnioittamaan auktoriteetteja, mutta myös ymmärtämään, milloin on oikeus kyseenalaistaa ja keskustella asioista. Kasvatuksessa on tärkeää korostaa arvoja kuten empatia, vastuullisuus ja omien valintojen tekeminen yhdessä perheen ja yhteiskunnan kanssa.

Suomella on vastuu omista päästöistään, mutta päästövähennyksissä tulee ottaa huomioon myös muiden maiden toimet. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, ja sen ratkaiseminen vaatii yhteisiä ponnistuksia. Suomi voi toimia esimerkkinä, mutta tehokas ilmastopolitiikka edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja tasapainottamista, jotta kilpailukyky ja talous eivät kärsi. On tärkeää, että Suomi edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa, mutta samalla varmistaa, että toimenpiteet ovat järkeviä ja kestäviä talouden näkökulmasta.

Poliitikkojen on huolehdittava ensisijaisesti Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnista ja taloudellisesta turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa, että kansalliset intressit on otettava huomioon päätöksenteossa. Samalla on tärkeää, että Suomen etu ei ole ristiriidassa kansainvälisten velvoitteidemme tai yhteistyön kanssa muiden maiden kanssa. Kansallinen etu ei kuitenkaan tarkoita itsensä eristämistä, vaan järkevää tasapainoa kansallisten ja kansainvälisten velvoitteiden välillä.

Ympäristön suojeleminen on tärkeää, mutta samalla talouskasvu ja työpaikkojen luominen ovat keskeisiä tekijöitä yhteiskunnan hyvinvoinnille. Ympäristön ja talouden välillä on löydettävä tasapaino, sillä talouskasvu voi myös tukea ympäristönsuojelua esimerkiksi vihreän teknologian ja innovaatioiden avulla. Ympäristönsuojelun on oltava osana talouspolitiikkaa, mutta talouskasvua ei voida täysin sivuuttaa, sillä se mahdollistaa hyvinvointivaltion ylläpitämisen ja kestävän kehityksen tukemisen pitkällä aikavälillä.

Vahva johtajuus on tärkeää, mutta sen tulee tapahtua aina lainsäädännön ja perustuslain puitteissa. Yhteiskunnan luottamus johtajiin perustuu siihen, että he toimivat oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Vaikka päämäärät voivat olla hyviä, ei ole hyväksyttävää, että johtaja toimii sääntöjen rajamailla, sillä tämä voi heikentää demokratian ja oikeusvaltion periaatteita.

On tärkeää pyrkiä pitämään koko Suomi on asutettuna ja elinvoimaisena, mutta samalla on otettava huomioon, että alueiden kehittäminen ja asutuksen tukeminen tulee olla taloudellisesti kestävää. Alueiden elinvoimaa tulee edistää järkevällä tavalla, kuten parantamalla työpaikkoja, infrastruktuuria ja palveluja, jotta asukkaat voivat elää ja työskennellä elinvoimaisilla alueilla.

Kaupungistuminen tuo monia etuja, kuten talouskasvua, innovaatiota ja työpaikkoja. Suuri osa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa, ja kaupungit voivat toimia talouden ja kulttuurin keskuksina. Samalla on kuitenkin tärkeää, että myös maaseudun alueilla säilyy elinvoimaa ja että kaupungistuminen ei johda alueellisiin eriarvoisuuksiin.