Tuomas Koivisto

Pääsääntönä on hyvä, että matkapuhelimet ovat koulupäivän ajan repussa ja niitä käytetään vain henkilökunnan luvalla. Esimerkiksi välttämätön yhteydenpito huoltajaan on tietenkin mahdollistettava.

Hyvin toimivat varhaiskasvatuspalvelut ovat äärimmäisen tärkeä osa sujuvaa arkea ja vetovoimaista kaupunkia. Pätevästä henkilökunnasta kilpailtaessa kannattaa harkita laaja-alaisesti erilaisten työsuhde-etujen kehittämistä.

Oppimisen tuen tarve on koko ajan lisääntynyt, ja meidän tulee kaikissa tilanteissa varmistaa se, että jokainen saavuttaa koulupolullaan riittävät tiedot ja taidot. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä sellaista tilannetta, että kuntaveroa tarvitsi tämän vuoksi korottaa, mutta mikäli nämä asiat todella asettuisivat päätöksenteossa vastakkain, nostaisin mieluummin kuntaveroa kuin tinkisin oppimisen tuesta.

Toki myös kulttuurin tukimääriä on voitava joissain tilanteissa tarkastella, mutta lähtökohtaisesti pidän teattereiden ja orkestereiden tukemista tärkeänä kuntalaisten hyvinvointia ja kaupungin vetovoimaisuutta edistävänä asiana. Tämän ajatuksen mukaisesti olen myös päättäjänä toiminut.

Porissa on jo karsittu kirjastoverkkoa. Lukemisen edistäminen ja kirjastojen monipuolistuneet palvelut ovat erittäin merkityksellinen asia kuntalaisten arjessa.

Olemme täksi vuodeksi nostaneet veroprosentin 8,7 %:n. Uskon, että onnistumme elinvoiman kehittämisen, lisääntyvien työpaikkojen ja hillityissä rajoissa pidettävän menojen kasvun avulla säilyttämään veroprosentin lähivuosina nykyisellään. Mikäli kuitenkin joutuisimme tilanteeseen, jossa olisivat vaihtoehtoina rajut palveluleikkaukset ja veronkorotus, valitsisin mieluummin veronkorotuksen.

Tähän olemme vahvasti panostaneet jo tällä valtuustokaudella, ja uskon, että tulemme myös näkemään merkittäviä onnistumisia. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että vihreän siirtymän investoinneilla on aivan ratkaiseva rooli, kun kehitämme kaupunkia ja kaupunkilaisten hyvinvointia uudelle tasolle.

Tämä on ehdottomasti tärkeä asia, ja sen tulee olla keskeinen tavoite asuntopoliittisessa ohjelmassamme.

Koulutus- ja työperäinen maahanmuutto Poriin on lisääntynyt, ja meidän pitää huolehtia, että tänne on houkuttelevaa myös jäädä töihin. Kotoutumisen edistämiseen liittyvä työ tulee korostumaan. Taannoin avattu International House Pori oli hyvä kehitysaskel. Se tukee vieraskielisiä porilaisia hyvin monialaisesti.

Porin alue on luontoarvoiltaan hyvin merkittävä. Tämän totesi väitöskirjatutkijakin hiljattain. Uskon, että kaupungissamme asuntorakentaminen ja luontoarvot pystytään sovittamaan hyvin yhteen.

Rahaston pääoma on pidettävä turvassa. Rahaston vuotuisilla tuotoilla sen sijaan on tärkeää edistää kaupungin kasvua, kehitystä ja hyvinvointia.

Pääkirjaston peruskorjaus on tulevan vaalikauden tärkein yksittäinen tilainvestointi.

Kansainvälisen politiikan suuret muutokset ovat tuoneet uutta perspektiiviä liikenneinfran kehittämiseen. Raideyhteys Porin ja Niinisalon varuskunnan välillä on merkittävä ja kannatettava tavoite.

Ensisijaisesti meidän tulee tehdä vahvaa vaikuttamistyötä valtion tuen vahvistamiseksi - tai vähintään säilyttämiseksi. Mikäli valtion rahoitus kuitenkin loppuisi, asiassa pitää tarkastella muutakin kuin suoria menoja. Lentoliikenteen jatkumiseen kytkeytyy Porissa myös ilmailuopiston ja koko lentokenttäalueen tulevaisuus. Viime syksynä julkaistun kauppakamarien tilaaman tutkimuksen mukaan Porin lentoliikenteen suorat liiketaloudelliset vaikutukset ovat noin 11,5 miljoonaa euroa. Lentoliikenneriippuvaisiksi itsensä luokitelleiden yritysten yhteinen liikevaihto puolestaan on yhteensä peräti 3,5 miljardia euroa. Tulevaisuudessa siintää mahdollisuus lentää Porin ja Helsingin välisiä lentoja sähköä käyttävällä reittilentokoneella, mikä tulee tekemään lentämisestä ekologisempaa ja edullisempaa.

Liikuntapaikkaolosuhteiden suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen parantaminen on yksi kaupungin tulevaisuuden keskeisiä kehittämiskohteita. Parannuksia tarvitaan erityisesti sisäliikunnan ja jalkapallon olosuhteisiin, unohtamatta lähiliikuntapaikkoja ja esimerkiksi koulujen pihoja.

Laadukkaiden palveluiden säilyttäminen ja kehittäminen vaatii kestävää taloutta, ja kestävä talous puolestaan vaatii työllisyysasteen nostamista. Porin pitää panostaa yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja uusien yritysten houkutteluun ja saada sitä kautta lisää työpaikkoja ja verotuloja. Jos kuitenkin tulee eteen tilanne, jossa pitää valita keskeisten julkisten palvelujen heikentämisen ja veronkorotuksen välillä, valitsen korkeammat verot.

Riippuu siitä, mitä tarkoittaa "suuret". Vaativasta työstä ja suuresta vastuusta pitää maksaa hyvin, mutta jos esimerkiksi toimitusjohtaja tienaa monikymmenkertaisesti sen mitä hänen duunarialaisensa saa, se johtaa helposti siihen, että taloudellisen eliitin ja tavallisen työntekijän maailmat erkaantuvat liian rajusti toisistaan. Suurten tuloerojen kritisoinnissa ei mielestäni ole kyse kateudesta, vaan siitä, että meillä on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on kohtuullista.

Markkinatalous on parhaimmillaan erinomainen väline tuottamaan vaurautta ja hyvinvointia, mutta se ei voi olla pidäkkeetöntä, vaan tarvitsee sääntöjä ja rajoituksia, jotta pystymme säilyttämään yhteiskunnan eheyden. Pitää toisaalta olla myös valmis purkamaan vääränlaista puuttumista markkinoiden toimintaan, esimerkiksi purkamaan niitä yritystukia, jotka on todettu tehottomiksi tai jopa haitallisiksi.

Esimerkiksi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut jo useampaan kertaan, että perusturvan taso Suomessa on edelleen liian alhainen ja tilanne rikkoo kansainvälisiä sopimuksia. Tavoitteena toki on oltava, että mahdollisimman moni elää työllään. Tarvitsemme ehdottomasti työllisyysasteen nousua. Sen toteutumiseksi on sekä valtion että kuntien tasolla tehtävä panostuksia koulutukseen, varhaiseen tukeen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. TE-uudistuksen toimeenpanon onnistuminen on myös avainasemassa. Vähän pidemmällä aikavälillä koko sosiaaliturvajärjestelmä on saatava uudistettua inhimillisellä ja kannustavalla tavalla.

Kuntien ja valtion on pystyttävä huolehtimaan velvoitteistaan kaikenlaisissa tilanteissa. Siksi monien yhtiöiden omistamisella on strategisia ja huoltovarmuuteen liittyviä merkityksiä.

Suomen pitää olla avoin yhteiskunta, jossa kunnioitetaan ja ymmärretään erilaisuutta ja nähdään moninaisuus vahvuutena. Väestömme ikärakenne on sellainen, että meidän on entistäkin enemmän ponnisteltava ollaksemme vetovoimainen maa niille, jotka harkitsevat tulevansa tänne työskentelemään, opiskelemaan tai yrittämään.

Historiallisesti ajatellen kristinusko on muovannut hyvin keskeisellä tavalla koko länsimaista ajattelua ja yhteiskuntaa. Monet kristillisiksi arvoiksi mielletyt asiat ja Raamatun eettiset opetukset armosta ja lähimmäisenrakkaudesta soveltuvat varmasti oikein hyvin myös politiikan ohjenuoraksi, kunhan samalla muistamme kunnioittaa moniarvoisuutta ja moninaisuutta. Suomessa on monenlaisia ihmisiä ja monenlaisia maailmankatsomuksia.

Varmasti on niin, että tässä asiassa tarvitaan vielä ymmärryksen lisäämistä.

Muiden ihmisten ja yhteisten sääntöjen kunnioittaminen on välttämätöntä ja tärkeää, mutta kyllä auktoriteetteja ja erilaisia väittämiä pitää voida kyseenalaistaa. Tärkeitä arvoja ovat kasvatuksessa ovat mielestäni esimerkiksi rakkaus, toisten auttaminen, rehellisyys ja vastuuntunto.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on aikamme suurin haaste. Nopeat ja tehokkaat toimet tulevat lopulta paljon halvemmaksi kuin liian pitkälle edenneiden tuhojen vaikutuksiin reagointi liian myöhään. Kansainvälisen ilmastopolitiikan kannalta on olennaista, että Suomen kaltaiset inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna maailman kärkipäähän kuuluvat valtiot näyttävät myönteistä esimerkkiä. Jos emme me, niin kuka sitten? Jos ei nyt, niin koska sitten?

Tietenkin suomalaisten poliitikkojen keskeinen tehtävä on rakentaa parempaa Suomea ja edistää suomalaisten hyvinvointia. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että monet keskeiset ongelmat ovat globaaleja ja niiden ratkaisut vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Siksi samaistuminen tähän väittämään ei minulle tarkoita esimerkiksi sitä, että meidän pitäisi vaikkapa vähentää kehitysyhteistyötä tai osoittaa muutoin vähemmän kansainvälistä solidaarisuutta.

Isossa kuvassa kumpaakaan ei aseteta toisen edelle, vaan ne sovitetaan yhteen. Uskon ekologisesti kestävään talouskasvuun ja vihreään siirtymään. Jos emme ota ympäristöongelmia vakavasti ja kykene ratkaisemaan niitä, kaikki muut ongelmamme näyttävät pian vähäisiltä - myös taloudellisesta näkökulmasta. Yksittäisissä hankkeissa pitää kuitenkin tapauskohtaisesti ja tervettä suhteellisuudentajua korostaen punnita, miten suurista ympäristövaikutuksista ja toisaalta miten isoista talousvaikutuksista on kyse. Suomessa on laadukkaat yva-prosessit.

Suomi on edelleen yksi maailman vahvimpia demokratioita. Vahvan, kompromissit sivuuttavan johtajan kaipuu ei ole silti suomalaisillekaan vieras asia. Vanhan, hieman ilkikurisen mietelmän mukaan suomalaiset ovat jo autonomian ajoista asti halunneet aina liittoutua hallitsijan kanssa hallitusherroja vastaan. Sääntöjen rajamailla liikkuva "vahva johtaja" ei vahvistaisi Suomea, vaan murentaisi sen kansanvallan perustaa. Vaikka poliittinen päätöksenteko tuntuu joskus tylsältä ja hitaalta, tarvitsemme moniäänisyyttä ja laajapohjaista yhteistyötä. Siten tehdään kestävää tulevaisuutta. Tarvitsemme myös jatkuvaa ideointia siitä, miten edustuksellista demokratiaa voidaan rikastaa osallistavilla elementeillä.

Koko Suomen asutettuna pitäminen on myös turvallisuuskysymys. Jokaisella pitää olla mahdollisuus valita oma asuinpaikkansa ja kaikkien suomalaisten on voitava nauttia laadukkaista peruspalveluista. Niiden on myös oltava kohtuullisesti saavutettavissa. Jokaisen kunnan asukkaat ja päättäjät voivat itse pohtia, miten tämä parhaiten mahdollistuu ja ovatko esimerkiksi kuntaliitokset tai kuntien välisen yhteistyön syventäminen tarpeellisia.

Suomi kaupungistuu ja koko ihmiskunta kaupungistuu. Siinä on paljon hyvää. Kaupungit ovat talouden ja kehityksen moottoreita ja tarjoavat laajan kattauksen työ- ja opiskelupaikkoja sekä vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia. Suomi hyötyisi kuitenkin sen tyyppisestä tasapainoisesta kehityksestä, että kaikki maakunnat pysyisivät elinvoimaisina, eivät vain muutamat kasvavat kaupunkiseudut.