Heidi Kuusisto

Vantaalla on jo pääsääntöisesti järjestyssäännöissä huomioitu koulupäivän aikana, myös välituntien osalta, oppilaiden kännyköiden käyttöä koskevat kysymykset. Lapsille ja nuorille on normaalia ajoittain testata rajojaan ja meillä Vantaan kouluissa työskentelee ammattilaisia, jotka osaavat ohjata ja tukea koululaisia myös heidän testatessa rajojaan. Lähtökohtaisesti kännyköitä ei välitunneilla tarvita ja kouluissa lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset ovat tähänkin asti käyttäneet tapauskohtaista harkintaa, mikäli oppilaalla on kännykän käytölle tarvetta. Luotan Vantaalla työskentelevien opettajien, koulunkäynninohjaajien, rehtorien sekä muun henkilökunnan ammattitaitoon ja osaamiseen löytää juuri heidän oppilaitaan parhaiten palvelevat toimintamallit tässäkin asiassa.

Kyllä! Varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkka ei vastaa lähellekään nykypäivänä varhaiskasvatuksessa vaadittavaa ammattitaitoa ja osaamista, joten kaikkien varhaiskasvatuksessa työskentelevien työntekijöiden palkkoja pitää korottaa huomattavasti. Tässä tulee kuitenkin huomioida, ettei kuntien poliitikot (onneksi) ole palkkaneuvotteluiden osapuolia. Palkkaneuvottelun ehdot sovitaan keskustasolla ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen toimesta keskusneuvotteluissa, paikalliset erät neuvotellaan kuntakohtaisesti. Nämä neuvottelut eivät kuulu poliitikoille. Vantaan tulee kuitenkin ohjata lisää ns. omaa rahaansa kaupungin työntekijöiden, erityisesti varhaiskasvatuksessa, palkankorotuksiin paikallisneuvotteluissa jaettavaksi ja tähän tulee valtuutetuilla olla vahva yhteinen tahotila.

Kysymyksessä on asetettu röyhkeästi taas lapset sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset ja raha vastakkain. Lisäksi kysymyksessä on käytetty avustaja-termiä, joka ei anna koulunkäynninohjaajille heidän ansaitsemaansa arvostusta tekemästään työstä eikä "avustaja" edes kuvaa heidän laaja-alaista osaamista ja työtään koulunkäynninohjaajina. Lapsen edun ensisijaisuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Jotta vantaalaisille lapsille ja nuorille voidaan taata oikea-aikainen ja tarkoituksen mukainen heidän oikeuksiensa toteutuminen, tulee meillä olla riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Lisäämällä erityisopettajien ja koulunkäynninohjaajien määrää vähennämme samalla koulujen työntekijöiden kuormitusta ja työtehtävien kasaantumista. Tällä tuotetaan työhyvinvointia.

Kunnilla, kuten myös Vantaalla, on muitakin ratkaisuja käsissään kuin leikata tukia tai palveluita. Ensin on selvitettävä ja arvioitava muiden ratkaisujen tosiasialliset hyödyt ja haitat kuin ruveta sakset heiluen etsimään leikkauskohteita. Teattereilla, orkestereilla ja muilla kulttuurialan toimijoilla on tärkeä tehtävä kuntalaisten vapaa-ajan palveluiden tarjoamiseen ja sitä kautta hyvinvoinnin sekä sosiaalisten tapahtumien lisäämiseen ja tätä meidän tulee Vantaalla vaalia. Kulttuurialan toimijat, kuten teatterit ja orkesterit, ovat lisäksi tärkeitä yhteistyötahoja varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle tarjoamaan laadukkaita, opettavia ja arkea rikastavia elämyksiä. Lisäksi teatterit, orkesterit ja muu kulttuuriala mahdollistavat kaiken ikäisille tärkeää harrastustoimintaa.

Ehdottomasti kyllä. Kunnan velvollisuuksiin kuuluu kirjastotoiminnan järjestäminen ja Vantaan tulee pitää huoli kuntalaistensa lähikirjastojen säilymisestä sekä kehittämisestä entistä paremmiksi. Kirjastojen tulee olla keskeisellä paikalla lähialueen asukkaille, mutta myös hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä pidemmältä saapuville. Pienten lähikirjastojen, esimerkiksi kauppakeskuksien yhteydessä, säilyttäminen on yhtä tärkeää kirjastojen laajojen palveluiden saavutettavuuden kannalta kuin isompien kirjastojemme säilyttämisen. Kirjastot ovat kuntalaisille tärkeä kodin ulkopuolinen olohuone, jossa hengähtää ja hoitaa arjen välttämättömiä asiointeja. Vantaalla tulisi kehittää kulttuurikeskustoimintaa, jotka toisivat kirjastot, nuorisotalot ja kulttuuritoimijat saman katon alle.

Ensisijaisesti Vantaan tulee keskittyä asukkaidensa palveluiden laadukkaaseen tuottamiseen, sillä hyvinvointivelkaan ei meillä tai millään muullakaan kunnalla pitäisi olla yhtään varaa. Lähtökohtaisesti tarvitsemme valtion politiikan tasolta laadukkaan verotusuudistuksen, jota nykyiseltä hallitukseltamme on kylläkin turha odottaa, joka mahdollistaisi myös kunnille mahdollisuuden verottaa oikeudenmukaisemmin. Kunta- ja kiinteistöveron tulisi pysyä ennallaan, mutta mikäli vantaalaisten palveluiden laadukas tuottaminen on tästä kiinni, on huolellisesti arvioitava maltillisten veronkorotusten tosiasiallisia hyötyjä ja haittoja kuntalaisille.

Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen on tärkeää ihan jokaisen meidän tulevaisuuden kannalta ja sitä tulee myös Vantaalla edistää. Vantaalla parhaiten saattaisi toimia nimenomaan aurinkovoiman tuottamisen lisääminen. Tuulivoimalatkin ovat tervetulleita, mikäli Vantaalta tällaiselle aidosti tilaa löytyisi, mutta aurinkovoiman tuottamiselle tilaa löytyy lukuisten kerrostalojen ja liiketilojen katoilta. Tällä pystymme lisäämään jo olemassa olevien pinta-alojen hyötykäyttöä vihreän energian tuottamiseen. Lisäämällä uusiutuvien energiamuotojen tuottamista Vantaalla tuotamme meille myös työpaikkoja. Vesivoiman tuottaminen ei Vantaalla ole mahdollista ja vesistöjämme täytyy suojella. Ydinvoimaloita ei Vantaalle tule rakentaa, ei minkään kokoisia.

Vantaan tulee tehdä poliittisia päätöksiä, joilla emme lisää ja vahvista epätasa-arvon ja alueellisen eriytymisen eli segregaation kierrettä. Ennakkoluuloja ja syrjintää lisäävälle nimby-politiikalle ei ole varaa vaan Vantaan tulee olla edelläkävijä moninaisen ja yhteisöllisen yhteiskunnan vahvistamisessa. Alueellisen eriytymisen ehkäisy tulee huomioida rakentamisessa ja lähipalveluiden saatavuudessa kuin myös julkisen liikenteen että jalankulku- ja pyörätieverkostojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Mikäli rakentaminen, palvelut ja tieverkostot toteutetaan autoilevien varakkaiden ja muutenkin jo etuoikeutetussa asemassa olevien ehdoilla, lisää tämä segregaatiota ja kuntalaisten yhteiskunnallista pahoinvointia.

Väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa emme tarvitse jotain patriarkaattisia synnytystalkoita turvaamaan Vantaata. Niin sanottua muuttovoittoa pystymme saada myös lähikunnista tekemällä kuntalaisten arkeen aidosti hyvinvointia ja palveluita tuottavaa politiikkaa. Vantaalla on kuitenkin keskeinen sijainti saada muuttovoittoa myös maahanmuuton ansiosta. Helsinki-Vantaan lentokentän ja Vantaan maantieteellisesti laajan alueen myötä kaupunkiimme pääsee helposti myös junalla sekä muilla kulkuyhteyksillä. Vantaan tulee lisätä veto- ja pitovoimaansa aidosti kuntalaisia hyödyttävällä politiikalla, jolloin pystymme maksimoimaan muuttovoiton niin pääväestön kuin maahan muuttaneiden vantaalaisten osalta. Muuttovoitosta ei ole kuin hetkellistä hyötyä, jos täällä ei haluta pysyä.

Asuntojen hintojen ja vuokrakustannusten hillitsemiseksi on myös muita ja paljon parempia ratkaisuja kuin luonnon tuhoaminen. Luontoalueiden tuhoaminen ei ole millään muotoa kestävä ratkaisu. Luontoalueiden tuhoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta ja heikentää luonnon moninaisuutta, joilla on jo nyt vaikutuksia joka päiväiseen elämäämme ja näin jatkuessaan tulee vaikutuksetkin pahenemaan. Ilmastonmuutos nostaa asumiskuluja jatkuvasti. Rakentamisen tulee olla harkittua ja tarkoituksenmukaista sekä rakennusten kestävyys ja monikäyttöisyys myös tulevaisuudessa. Rakentamista tulisi järkevällä tavalla tiivistää, mutta ensisijaisesti rakentamalla ylöspäin eli korkeampia taloja. Vantaan tulee ajaa valtakunnan tasolle painetta estää valtaosan rakentuvista asunnoista päätymisen sijoittajille.

Edelleen olemassa olevat metsät tulee säilyttää. On hienoa ja tärkeää, että Vantaa on Suomen ensimmäinen kunta, joka on sitoutunut luonnonsuojelulakiin tulleeseen vapaaehtoiseen ekologiseen kompensaatioon eli korvaa aiheuttamaansa luontohaittaa, mutta kyllähän tämä tässä nykyisessä yhteiskunnassa ja suurta osaa poliittisia päättäjiä tuntien tulee pelkkä hölmöläisen peitto olemaan. Tämä tulee olemaan se minkä verukkeella tullaan metsiä jatkossa kaatamaan lisää, kun voidaan väittää, että "kyllähän me yritettiin tätä välttää ja katsopa mitä pientä kivaa me nyt tästä hyvästä tehdään". Ei näin. Vantaa on viime vuonnakin rikkonut luonnonsuojelulakia ja EU:n lintudirektiiviä huonon suunnittelun ja toteutuksen kautta ja tähän pitää tulla välittömästi muutos! Loppu luonnontuhoamiselle!

Käsittääkseni ratikkahankkeessa on jo optio Länsi-Vantaalle saakka ja tämän toteutuminen tulee varmistaa. Vaikka Tikkurila mielletään Vantaan "keskustaksi", on kaupunkimme hyvin laaja ja meidän tulee varmistaa hyvät julkiset kulkuyhteydet koko Vantaalla. Esimerkiksi Länsi-Vantaalta Askisto näyttää unohtuneen päättäjiltämme täysin julkisten kulkuyhteyksien kehittämisestä ja kevät- sekä syystulvien aikaan soutuvene olisi tarpeen Vihdintietä ylittäessä. Ratikkahanketta eteenpäin vietäessä tulee kuitenkin ensin varmistaa aidosti asukkaita palvelevat syöttöliikenteet ratikkareitin varrelle ennen kuin ratikka voi aloittaa liikennöinnin. Iäkkäät, liikuntarajoitteiset ja rattailla tai vaunuilla liikkuvat lapsiperheet kärsivät ensimmäisenä, jos ei ole toimivaa syöttöliikennettä ratikkapysäkeille.

Kyllä, niin kävely-, pyöräily- kuin autoteiden osalta. Katujen kunnossapito vaikuttaa asuinalueiden viihtyisyyteen, mutta myös alueiden turvallisuuteen. Huonokuntoiset ja rapistuneet kadut ovat monille liikkujille turvallisuusriski. Tiessä olevat kuopat ja muut epätasaisuudet, vettä keräävät ajourat, huonot pinnoitteet vuosien aikaisilla useilla pikapaikkauksilla sekä murenevine kadunreunoineen voivat johtaa helposti vakaviinkin tapaturmiin ja onnettomuuksiin, pahimmillaan kuolemantapauksiin. Katujen kunnossapito on liikenneturvallisuuskysymys, joka koskettaa kaikenikäisiä jalankulkijoita, pyöräilijöitä, potkulautailijoita, autoilijoita ja moottoripyöräilijöitä. Rikkoutunut kulkuneuvo on vielä korjattavissa, mutta menetettyä terveyttä ja henkeä ei aina saa takaisin.

Ammattimaiset graffitit ovat yksi upeista taidemuodoista ja tätä tulee Vantaalla nostaa näkyvämmin esiin, myös sisätiloissa. Taiteilijoiden näkemystä siitä miten graffititaide saadaan upealla tavalla yhdistettyä perinteisempien taidemuotojen ilmaisuun tulee hyödyntää. Merkitsin olevani vain osittain samaa mieltä tämän osalta on siksi, että en kuitenkaan kannata pelkästään kalliiden ammattitaiteilijoiden graffiti- tai muita taideteoksia ostettavaksi Vantaalle. Etenkin kun puhutaan verovaroin hankittavasta taiteesta, tulisi taiteen suunnitteluun ja toteutukseen osallistaa kuntalaisia. Esimerkiksi graffititaiteen osalta haluaisin ottaa nuoret ja nuorisotyön mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ammattilaisten kanssa tällaista taideteosta. Ja tästä maksettaisiin myös osallistuville nuorille!

Ei, ei missään nimessä. Lapsia ei tule käyttää voiton tavoitteluun! Voidaksemme varmistaa laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumisen, tulee yksityisten päiväkotien määrää palveluntarjoajina karsia. Yksityiset päiväkodit ovat olleet jo pidemmän aikaa yksi segregaatiota lisäävä tekijä, jota on samalla käytetty kunnallisen varhaiskasvatuksen laadun halveeraamiseen. Yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntarjoajat syyllistyvät pahimmillaan jopa syrjintään valikoidessaan toimipisteisiinsä niin sanottuja matalien kustannusten lapsia. Eli jos lapsellasi ei ole mitään erityistarpeita, allergioita, lääkehoidon tarvetta, on lapsesi palveluntarjoajan silmissä "halpa" ja saa paikan. Lisäksi yksityisten palveluntarjoajien toiminnan valvonnasta aiheutuu lisää kustannuksia kunnille.

Leikkauspolitiikka tappaa ja tuhoaa, en koskaan sellaiselle tukeani anna. Vantaan tulee ensisijaisesti keskittyä asukkaidensa palveluiden laadukkaaseen tuottamiseen, sillä hyvinvointivelkaan ei meillä ole lainkaan varaa. Hyvinvointivelka on huomattavasti kallimpaa velkaa ja tulee useisiin pakkoihin kasautuvien korkojen kera takaisin. Lähtökohtaisesti tarvitsemme valtion politiikan tasolta laadukkaan verotusuudistuksen, jota nykyiseltä hallitukseltamme on kylläkin turha odottaa, joka mahdollistaisi myös kunnille mahdollisuuden verottaa oikeudenmukaisemmin. Kunta- ja kiinteistöveron tulisi pysyä ennallaan, mutta mikäli vantaalaisten palveluiden laadukas tuottaminen on tästä kiinni, on huolellisesti arvioitava maltillisten veronkorotusten tosiasiallisia hyötyjä ja haittoja kuntalaisille.

Kysymyksen laatineet ilmeisesti ajattelevat, että vain mukamas hyvätuloiset ja rikkaat olisivat lahjakkaita ja ahkeria? No ei todellakaan ole näin. Suuret tuloerot eivät kerro yhtään mitään ihmisten lahjakkuudesta tai ahkeruudesta. Suuret tuloerot eivät ole hyväksyttäviä. Palkkojen tulee olla tosiasiallisesti riittävät ihmisarvoisen elämän edellytysten kustannuksiin sekä realistisessa suhteessa tehtävän työn työmäärään ja vastuuseen työssä. Lähes joka kymmenennen tulot eivät riitä ihmisarvoiseen elämään ja suurin osa matalapalkka-aloilla työskentelevistä ei saa lähellekään riittävää palkkaa, jolla pystyisi kattamaan elämisen kulut. Elämiseen tosiasiallisesti riittävä palkka on ihmisoikeus eikä vähempää tule hyväksyä! Niin ja pääomatulot kuntien verotettavaksi - nyt.

Valtion tulee luoda yhtenäiset raamit, joilla muodostettaisiin aidosti reilu markkinoiden toiminta. Mutta ei kyllä tämän hallituskauden aikana. Muilta osin valtion ei tule mennä markkinoihin näppejänsä pistämään.

Kysymyksen mukaista väittämää väittävät vain ne, joilla ei ole mitään aitoa käsitystä arjesta sosiaalitukien tai -turvan varassa. Tällaista väitettä väittäville suosittelen asiointia lääkärissä, jotta se pitkään peräsuolessa ollut kultalusikka saadaan sieltä turvallisesti poistettua ja sen kävelemään varovasti peilin eteen poistamaan laput silmiltä.

Valtion ja kuntien tulee ehdottomasti omistaa kriittinen infrastruktuuri (vesi, sähkö, tieverkostot, puolustusteollisuus). Valtion ja kuntien tulee pitää myös kiinni omasta tuottavasta omaisuudestaan ja omistuksistaan. Muuten en näe valtion tai kuntien tarvetta lisätä omistustaan ja esimerkiksi Vantaan omistus Seuresta ei auta asiaa. Valtion tulisi kuitenkin ohjata tiettyjä omistamiaan infrastruktuureita jo ihan vastuunsa vuoksi. Tästä esimerkkinä kansainvälinen puolustus- ja ilmailuteknologian yritys Nammo, josta Suomen valtio omistaa Patrian kautta 50,1%. Nammon valmistamia aseita, kuten M141-sinkoja, myydään tälläkin hetkellä tietoisesti välikäsien kautta miehittäjä-apartheid-israelille, joka käyttää näitäkin aseita palestiinalaisten kansanmurhan toteuttamiseen.

Monikulttuurisuuden ja monimuotoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa eivät ole pääväestöltä ja enemmistöiltä millään tavalla pois. Moninaisuudesta on paljon hyötyä, joka tuo mukanaan erilaisia elämänkokemuksia sekä uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia. Yhteiskunnan tulee rakentua ihmis- ja perusoikeuksille, yhdenvertaisuudelle, solidaarisuudelle sekä sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle. Kansainvälisiä lakeja unohtamatta. Monikulttuurisuus ei ole uhka vaan voimavara. Yhteiskunnan rakenteiden tulee olla yhdenvertaisuutta, antirasismia sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävät.

Kannatan hyviä käytöstapoja, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä syrjimättömyyden edistämistä, muiden huomioon ottamista ja ratkaisukeskeisyyttä. Vastustan, että näitä yritetään omia "kristillisiksi" arvoiksi, kun samat arvot löytyvät käytännössä kaikista uskonnoista. Vaikka osa kristityistä toimii aktiivisesti mm. yhdenvertaisuuden edistämiseksi, on "kristinuskon arvot" kaapattu globaalisti fundamentalististen ihmisvihaajien lyömäaseeksi. Tällaiset arvot ei kuulu mihinkään. Vastustan myös päiviräsäsläisiä ja janimäkeläläisiä tulkintoja siitä mitä "kristilliset arvot" muka on ja miten kristinuskolla levitetään vihaa ja ennakkoluuloja muita uskontoja ja vähemmistöjä kohtaan. On aika tuomita kristinuskon nimissä tapahtuva vihapuhe, rasismi ja islamofobia sekä homo-, trans-, ja bifobia.

Kuten tiedekin on kehittynyt, on yhteiskunnankin aika kehittyä. Sukupuolten moninaisuutta on ollut aina olemassa ja tulee olemaan jatkossakin. Se ei konservatiivien hysterioilla katoa mihinkään. Sukupuoli on muutakin kuin mikä sukuelin nivusten välissä on. Toki, jos se on se mikä jollekin henkilökohtaisen sukupuolensa määrittää, niin mikäs siinä. Sukupuolisensitiivinen kieli ei vie yhdenkään cissukupuolisen sukupuolta pois eikä unisex-vessoissa aiheuta uhkaa edelleenkään ketkään muut kuin hysteeriset konservatiivi-ullataalasmaalaiset. Ajantasaista ja laadukasta tutkittua tietoa on saatavilla kirjoista ja koulutuksista, jos vain haluaa oppia uutta. Uuden tutkitun tiedon oppiminen on vain tervettä. Ei se Plutokaan takaisin planeetaksi muutu sillä, että joskus kouluissa on näin opetettu.

Keskiaika soitti ja haluaa kysymyksensä takaisin. Täysin älytön eikä millään tavalla nykypäivän tutkittuun tietoon pohjautuva väite ja todella huolestuttava, jos tällainen on arvona. Toki ylisukupolvinen traumatausta selittää tällaisen arvon kannatusta ja se taasen kertoo siitä ettei Suomessa ole ollut koskaan tosiasiallisesti ja tarkoituksenmukaisesti riittäviä terapiapalveluja. Lasten ja nuorten pelottelu rangaistuksien saamisella muka-auktoriteettiselta öyhöttävältä aikuiselta ei opeta lapsille tai nuorille yhtään mitään, ainoastaan traumatisoi. Tällaisten sijaan lapsille ja nuorille tulee opetaa selkeää syy-seuraussuhdetta ja vastuunkantoa sekä sitä, että läheiset aikuiset ovat turvallisia, joilta voi pyytää apua ja tukea - myös tunteiden käsittelyssä.

"Ei munkaan tarvii tehdä, jos muutkaan ei tee" ajattelumalli on erittäin epäterveellinen eikä sellaisella ajatusmallilla saisi koskaan mitään asiaa paremmaksi. Lasten kanssa tällaisen keskustelun vielä ymmärtäisi, jos lapsi ilmaisisi tyytymättömyyttään tuollaisella väitteellä, mutta aikuisten ainakin toivoisi kykenemään laajempaan syy-seuraus -ajatteluun sekä vastuunkantamiseen. Jos jokainen toteaa, että aloittaa kierrättämisenkin vasta sitten, kun naapuri on sen jo aloittanut, niin kuka sen sitten aloittaa ja milloin? Ilman ilmastoa ja luontoa vesistöineen, ei kenelläkään meistä ole mahdollisuutta elää. Ilmastonmuutos on jo alkanut ja vain kiihtyy, on meidän kaikkien viimeiset hetket toimia. Nuorten ilmastostressi johtuu siitä ettei aikuiset kanna vastuutaan.

Kaikkien suomalaisten etuja pitää ajaa, mutta kenenkään ihmis- ja perusoikeuksia ei voi ajaa ilman, että ajaa kaikkien ihmis- ja perusoikeuksia. Kysymys on taas täysin tarpeetonta nollasummailua, nimenomaan tuolla "etu kaiken muun edelle" painotuksella. Suomen ja suomalaisten etuja pystytään ja ajetaankin paremmaksi samalla, kun edistämme kansainvälisesti ihmis- ja perusoikeuksia sekä globaalisti luonnon- ja eläintensuojelua. Suomen etu on olla mukana myös kansainvälisissä yhteisöissä ja vaatia noudatettavaksi kansainvälisiä lakeja. Kansainvälinen oikeus on myös pienen maan suoja suurvaltoja vastaan. Tästä syystä on Suomen etu olla osa EU:ta ja YK:ta. Natoa emme tarvitse. Ja aasimäkeläis-spinnauksiin en lähde, suomalaisia ovat Suomessa asuvat ja Suomen kansalaiset.

Ehdottomasti eivätkä nämä ole edes millään tavalla ristiriidassa keskenään. Ympäristöä suojelemalla myös luodaan työpaikkoja ja talouskasvua. Olemassa olevat metsät, vesistöt sekä pölyttäjille ja muille pörriäisille tärkeät niityt tulee säilyttää. Esimerkiksi mustikkasatomme tulevat huononemaan merkittävästi, mikäli pölyttäjien ja muiden pörriäisten elinolosuhteet tuhotaan. Rakentamisen ja maankäytön suunnittelua tulee kehittää ympäristön ja ihmisten terveyden edistämisen kannalta huomattavasti parempaan suuntaan. Luonnonsuojeleminen edistää myös alueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia - nyt ja tulevaisuudessa.

Emme missään nimessä, jos vahvalla johtajalla tarkoitetaan tunnekylmää, empatiakyvytöntä ja auktoriteetti-fiksoitunutta disinformaatio-diktaattoria. Sellaisia esimerkkejä löytyy jo mm. tuolta itänaapurin puolelta ja rapakon toiselta puolelta Kanadan ja Meksikon välistä. Valta korruptoi ja absoluuttinen valta korruptoi absoluuttisesti. Tarvitsemme vahvempaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Tarvitsemme luotettavaa ja tutkittua tietoa sekä näiden alojen tutkijoita ja asiantuntijoita. Demokraattisissa vaaleissa valittujen edustajien tulee tehdä päätöksensä tutkittuun tietoon pohjautuen.

Koko Suomen pitäminen asutettuna on osa huoltovarmuutta, mutta sen ei tule tarkoittaa suuriin kasvukeskuksiin kasautumista tai metsien kaatamista turhan rakentamisen tieltä. Silti kokoajan työpaikat ja palvelut keskittyvät yhä suurempiin kaupunkeihin vaikka myös maaseutu pitäisi pitää asuttuna, johtuen myös ruoan huoltovarmuudesta. Rakentamista pitäisi järkevöittää.

Kohtuullisissa määrissä kyllä, mutta kaupungistumisen ei tule tarkoittaa luonnon minimoimista kaupunkialueilla. Kaupungistuminen tuo mahdollisuuksia mm. tuomalla ihmisiä yhteen ja tietyllä tavalla mahdollistaen enemmän myös lähipalveluiden saavutettavuutta. Julkisen liikenteen käytettävyys on usein kaupunkialueilla toimivampaa. Meidän tulee kuitenkin myös samalla huolehtia maaseutujen hyvinvoinnista ja myös siellä tulee taata aidosti saavutettavat ja yhdenvertaiset lähipalvelut alueen asukkaille ja työntekijöille, unohtamatta julkisten liikenteen kehittämistä.