Juho Ojares

Kännyköiden haitat nuorille ovat kiistattomat. Juuri hiljattain oli Aamulehdessä uutinen, jossa näytettiin kuinka oppilaat olivat välitunneilla kuin "zombeja", kun he vain tuijottivat puhelimiaan, eivätkä keskustelleet toisilleen mitään. Tästä aiheutuu mittavat sosiaaliset haitat. Kuinka vuorovaikutustaidot kehittyvät, jos ollaan vain puhelimella? Voisiko olla vaikka niin, että kännyköitä saisi käyttää yläkoulussa vain pitkällä ruokavälkällä, jos ollenkaan? Ainakin alakoulussa kännyköiden käytön voisi kieltää kokonaan. Tällä olisi positiivisia vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Kyllä koulupäivän ajan täytyy pärjätä ilman puhelinta.

Valitettavasti meillä on rahat tiukassa. Ylöjärvellä varhaiskasvatuksen palkkataso on hyvä verrattuna työmarkkinajärjestönjen neuvottelemaan. Taso on jo nyt parempi kuin monissa verrokkikunnissa. Rahan sijaan lisävalttikortit pitää löytyä työoloista ja johtamisesta. Ylöjärven päiväkodit ovat onneksi jo nyt hyvässä kunnossa.

Veroja pitää laskea, ei nostaa. Verotuksemme on jo maailman huipputasoa. Kouluissa on nyt henkilökuntaa enemmän kuin koskaan historiassa suhteessa oppilaiden määrään, joten siitä se ei ole kiinni. Kännyköiden käyttö oppitunneilla on kiellettävä ja ne on kerättävä tunnin ajaksi pois. Tämä rauhoittaa luokkien tunnelmaa ja auttaa niin oppilaita kuin opettajia. Inkluusiota pitää purkaa ja ottaa myös pienluokat käyttöön. Ne, jotka eivät normaaliin luokkaan sopeudu, on pystyttävä laittamaan pienempään ryhmään, jotta he saavat siellä tukea, ja jotta muulle luokalle tulee parempi työrauha.

Kunnan täytyy hoitaa lakisääteiset palvelut. Valitettavasti meillä ei ole varaa kaikkeen, vaikka sen toteuttaminen tietysti mukavaa olisikin. Teattereiden rahoitus ei kuulu kunnan ydintehtäviin. Kunnat ovat valtion lailla rahapulassa, joten ei kunnillakaan ole tähän varaa. Eikä veroja voida nostaa sen takia. Ylöjärvelle ei tarvita kaupunginteatteria tai -orkesteria. Voimme nauttia näistä palveluista naapurissa Tampereella. Tilat, kuten Siltatien koulu, pitää rakentaa niin, että ne palvelevat erilaisia harrastuksia monipuolisesti. Myös kulttuuri kannattaa huomioida sen rakentamisessa, ettei kaikille toiminnoille tarvi rakentaa omaa rakennusta. Ikärakenteen vanhetessa meidän on yhä haastavampi hoitaa edes lakisääteiset tehtävät, joten ne täytyy priorisoida kaiken muun yläpuolelle.

Kirjasto on monelle tärkeä palvelu. Kirjat kuitenkin siirtyvät yhä enemmän e-kirjoiksi ja äänikirjoiksi, joten tästä voisi löytyä säästöjä rahan ollessa tiukilla. Kirjastossa tarvitaan myös henkilökuntaa, mutta sen määrää voidaan vähentää. Itsepalvelulainauksen suosimisella vähennetään henkilökunnan tarvetta, jolloin henkilökuntaa tarvitaan lähinnä neuvontaan, kirjojen kunnon tarkastukseen, hyllytykseen jne. Palvelut pitää järjestää tehokkaasti.

Veroja ei pidä korottaa, vaan laskea. Suomen kokonaisveroaste on maailman huippuluokkaa. Myös kunnallisveroa täytyy nostamisen sijaan pyrkiä laskemaan, jotta kuntalaisille jää käteen suurempi osa heidän itse ansaitsemistaan työn hedelmistä. Toimintaa pitää tehostaa, jotta saadaan aikaan säästöjä ilman, että palvelutaso laskee. Kaupungin tuloja voidaan lisätä kehittämällä keskustaa, jolloin sadaan lisää veronmaksajia Verotuksemme korkea progressio aiheuttaa sen, että jo 3800 euron bruttokuukausituloilla lisätuloista joutuu maksamaan veroa yli 50 %. Toisin sanoen, kun kuukaudessa palkansaajan käteen jäävien nettotulojen määrä on noin 2600 euroa, lisätuloista menee jo yli puolet veroihin. Tämä on väärin, ja se täytyy muuttaa. Verotuksen pitää aina kannustaa ahkeruuteen.

Kaikki investoinnit ja työpaikat ovat meille hyödyksi, ja lisäävät kaupunkimme elinvoimaa. Kun saamme lisää asukkaita, investointeja ja työpaikkoja, kuntalaisten verotaakka kevenee, koska hartiat ovat leveämmät. Uudet asukkaat ja työpaikat myös tukevat sitä, että saamme kaupunkiimme lisää ja parempia palveluita.

Samaa mieltä. En halua "slummeja" Ylöjärvelle. Asuntotuotannon pitää olla monimuotoista, ettei segregaatiota pääse tapahtumaan. En kannata mitään vuokrakasarmialueita, koska se johtaa todennäköisesti eriytymiseen ja sen aiheuttamiin lieveilmiöihin. Vuokralle ja omistukseen meneviä asuntoja pitää rakentaa "sekalaisesti", jotta näin ei pääse tapahtumaan. Ylöjärvelläkin on joitain hieman kyseenalaista mainetta nauttivia alueita, ja sellaista kehitystä ei saa tapahtua.

Jokseenkin samaa mieltä, ja jokseenkin eri mieltä. On vaikea ajatella, että mihin tarvitsisimme nimenomaan maahanmuuttajia. Haluamme kasvaa kaupunkina, mutta minulle on ihan se ja sama, minkä maan passi tänne muuttavilla on. Ei sillä ole eikä pitäisi olla mitään merkitystä. Työperäinen maahanmuutto on tietysti tervetullutta. Toisaalta taas monet suorittavan alan työt eivät enää kelpaa suomalaisille, kun kotiin maksetaan korvauksina sama raha kuin mitä työstä saisi palkkana. Joten siihen peilaten meillä varmasti on tarvetta työperäisille maahanmuuttajille. Enkä puhu nyt mistään halpatyövoimasta, työstä maksetaan sen suorittamisesta kuuluva palkka, oli sitten työntekijä mistä hyvänsä.

En näe näitä vastakkaisina asioina. Hyvällä suunnittelulla voidaan turvata molemmat. Myös rakennettuun ympäristöön voidaan jo kaavoituksessa jättää sopivasti luontoa, jolloin asuinalueista saadaan viihtyisiä. Ylöjärvi on laaja kunta, meillä riittää metsää. Myös kaupunkimme keskusta on luonnon ympäröimä, joten vaikka rakentamista lisättäisiin voimakkaasti, on vaikea kuvitella, että se vaikeuttaisi luontoon pääsyä. Sen sijaan esimerkiksi aron rannan 100x100 metrin kokoinen pusikko ei ole mikään lähimetsä, vaikka siitä sellaisenakin on puhuttu. Se on kuin rytökärpän pesä, metsän kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Ylöjärveä on kehitettävä koko kaupungin alueella: keskusta-aluetta on tiivistettävä ja kehitettävä, ettemme jää enempää jälkeen muista kehyskunnista. Keskustaamme on elävöitettävä, ja sinne saadaan paremmat palvelut vain, jos sinne saadaan myös enemmän asukkaita. Toisaalta järvien rantaan pitää kaavoittaa rantarakentamista, mikä tukee niin Ylöjärven kuin Kurun ja Viljakkalan alueiden kehitystä. Meidän pitää kaavoittaa sinne, minne ihmiset haluavat rakentaa, ja sellaista mitä he haluavat rakentaa.

Raitiotiessä ei ole mitään järkeä, jos se ei ole seudullinen ratkaisu. Jo nyt Ylöjärvellä on ongelmia, että bussit menevät vain Pyynikintorille/Lentävänniemeen eivätkä keskustaan. Ratikka on ennenkaikkea kaupunkikehityshanke. Kerrostalot halutaan rakentaa sen varteen. Ilman ratikkaa Ylöjärvi ei kasva. Raitiotie maksaa 120 miljoonaa, Ylöjärvi ei ota sitä varten velkaa, vaan raitiotie-yhtiö ottaa. Toki takaamme velat, toki maksamme lipputuloille jonkun verran tukea, niin kuin nytkin bussilipuille. On kuitenkin huomioitava myös tulopuoli, raitiotie-investoinnilla päivitettynä Ylöjärven kaupungin tulot maanmyynneistä ovat noin 150-160 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yksityisten maanmyyntitulot ovat sadan miljoonan euron luokkaa. Mielestäni vaakakupissa kannattaa pitää sekä tulot että menot.

Olemme joka valtuustokaudella keskustelleet asiasta, mutta toistaiseksi olemme nähneet viisaampana, että kaupunkia johtaa ammattijohtaja, kaupunginjohtaja. Myös pormestarimalli on kuitenkin kiinnostava, koska valtuustokaudeksi tehtävällä pormestariohjelmalla voitaisiin tehdä linjakkaampaa politiikkaa, ja viedä ehkä asioita tehokkaammin maaliin. Toisaalta siinä on taas se miinus, että jos tulee erimielisyyksiä, niin jotkut puolueet voivat alkaa kiristää sillä, että kaatavat istuvan pormestarin. Käsittääkseni tätä on harjoitettukin tässä ihan lähistöllä.

Ylöjärvellä on lukuisia aktiivisia kyliä, joissa toimii muunmuassa aktiivisia kyläyhdistyksiä. Kaupungin on toimittava hyvänä alustana asukkaille ja eri toimijoille, jolloin saamme sijoitetulle rahalle paljon vastinetta. Tämän vuoksi esimerkiksi kyläyhdistyksiä voidaan tukea maltillisesti, kuten nyt tehdäänkin.

Tuulivoimaa, tai mitään muutakaan häiritsevää toimintaa ei tietenkään saa rakentaa liian lähelle asutusta. Suomi on niin harvaan asuttu maa, että tähän ei pitäisi olla mitään tarkoitusta. Tarvitsemme kuitenkin sähköntuotantoa, ja puhdasta energiaa. Toisaalta tarvitsemme myös voimaloista saatavia kiinteistöveroja. Kaavoituksessa tehdään lukuisia selvityksiä, mikäli tuulivoimaa kaavoitetaan, ja niiden perustella selviävät hyödyt, haitat ja hankkeen toteutuskelpoisuus. Iso tuulivoimapuisto aiheuttaa maisemahaittaa, joten maisemaltaan herkille alueille niitä ei saa rakentaa. Läheltä katsottuna mylly on toki vaikuttava näky, mutta omasta mökkimaisemasta tiedän, että puisto kyllä rikkoo maiseman.

Veroja pitää laskea eikä nostaa. Suomen kokonaisveroaste on maailman huippuluokkaa. Myös kunnallisveroa täytyy laskea, jotta kuntalaisille jää käteen suurempi osa heidän itse ansaitsemistaan työn hedelmistä. Toimintaa pitää tehostaa, jotta saadaan aikaan säästöjä ilman, että palvelutaso laskee. Kaupungin tuloja voidaan lisätä kehittämällä keskustaa, jolloin sadaan lisää veronmaksajia. Kaavoitetaan Näsijärven ja muiden järvien rantaan rantatontteja, mikä tukee myös Kurun ja Viljakkalan kehitystä, ja saamme taas lisää veronmaksajia! Verotuksemme korkea progressio aiheuttaa sen, että jo 3800 euron bruttokuukausituloilla lisätuloista joutuu maksamaan veroa yli 50 prosenttia. Eli kun kuukaudessa käteen jää 2600 euroa, lisätuloista menee jo yli puolet veroihin. Verotuksen on aina ahkeruuteen.

Suomessa ei ole suuria tuloeroja. Sen sijaan taloutemme tarvitsisi kasvua, koska olemme vieläkin alemmalla tasolla kuin mitä olimme 18 vuotta sitten! Surullista.(https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#bruttokansantuote-asukasta-kohti) Tuloerojen kasvusta puhutaan paljon, mutta väitteissä ei ole mitään perää. Gini-kertoimella mitattuna Suomessa tuloerot ovat pysyneet paikallaan viimeiset 20 vuotta, ja tuloerot ovat itseasiassa hieman pienemmät kuin 2000-luvun puolessa välissä. (https://stat.fi/julkaisu/clq0xqdl00fdu0buvs4ayxmb8) Mahdollisimman pienet tuloerot eivät siis ole mikään itseisarvo. Tuloerot ovat ihan normaali ja jopa hyvä asia, kunhan ne eivät nouse liian suuriksi.

Valtion pitäisi nimenomaan olla puuttumatta markkinoihin, jotta ne toimisivat ja taloutemme myös uudistuisi. Valtion ei pidä tekohengittää ja jakaa ylenmäärin tukea, vaan antaa markkinoiden toimia maailman muuttuessa. Näin uudet alat pääsevät kukoistamaan ja tuottavuus pääsee kasvuun. Valtion ja kuntien pitää sen sijaan esimerkiksi verottaa mahdollisimman vähän, koska verot hidastavat kasvua ja siten vähentävät hyvinvointimme kasvamista. Kun harjoitetaan tiukempaa talouspolitiikkaa, voidaan heikkoina aikoina tehdä VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ julkisia investointeja, jolloin ne saadaan tehtyä halvemmalla, ja tuetaan osaltaan kysyntää.

Emme voi elää jatkuvasti käsi tulevien sukupolvien taskussa. Sosiaaliturvaa on kehitettävä niin, että se olisi nykyistä enemmän vastikkeellista jos on työikäinen ja -kykyinen. Opintotuki toimii näin: opintojen on edistyttävä, jos mielii tukea saada. Tottakai heikoimmista pidetään huolta: jos on sairas, vanha, lapsi jne., niin ilman muuta silloin turvaverkkojen on oltava kunnossa, mutta jokaisen työikäisen ja kykyisen pitäisi tehdä jotain yhteiskuntaa hyödyttävää tukia saadakseen. Nyt on niin, että pahimmillaan kotona olemalla pärjää paremmin kuin töitä tekemällä, ja se ei ole kenenkään etu. Kaikkein vähiten yksilön, koska silloin jää yksin, passivoituu ja pahimmillaan syrjäytyy ilman mitään työ- tai opiskeluyhteisöä. Ahkeruuteen pitää kannustaa aina.

Valtion ja kunnan pitää omistaa ns. inhouseyhtiötä vain, jos kyseisillä markkinoilla ei ole toimijoita eikä markkinoita. Pörssiyritysten osakkeita valtio voi omistaa finanssisijoitusmielessä, ja saada tuottoja varoilleen, mutta ei muuten. Valtiolla ei tule olla määräysvaltaa pörssiyrityksissä, koska valtio on lähtökohtaisesti surkea omistaja, eikä kykene yritystoiminnan vaatimaan päätöksentekoon. Seuraukset on nähty. Kunnan pitää ostaa palveluita markkinoilta, mieluusti mahdollisuuksien mukaan paikallisilta ja lähialueen markkinoilta, ja tukea siten paikallista yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Ostaminen kunnan omistamilta yhtöiltä on perusteltua vain niissä tapauksissa, joissa markkinoita ei ole, ja sitä varten on perustettu yhtiö.

Ylöjärvellä ja Tampereen seudulla on monikulttuurista väkeä, ja monilla eri taustoilla olevia ihmisiä, joten monikulttuurisuuden väkinäinen lisääminen ei ole mikään itseisarvo. Emme elä missään kuplassa, missä ei jo olisi monikulttuurisuutta niin että sitä pitäisi sen itsensä takia lisätä. Kaikki ovat tänne tervetulleita, mikäli osaavat elää Suomen lakien ja kulttuurin mukaisesti ja kantavat kortensa yhteiseen kekoon. Osaajia tänne pitää houkutella nykyistä paremmin. On vaikea ajatella, että mihin tarvitsisimme nimenomaan monikulttuurisuuden lisäystä sen itsensä takia, mutta etenkin työperäinen maahanmuutto on tietysti tervetullutta. Minulle on aivan sama minkä maan passi ihmisellä on, jos hän käyttäytyy niinkuin nyt elämässä kuuluu käyttäytyä, ja osallistuu yhteiskunnan pyörittämiseen.

Nämä ovat taas niitä yksilönvapauteen ja uskonnonvapauteen kuuluvia asioita, mutta kyllä esimerkiksi perinteiset perhearvot, lähimmäisistä huolehtiminen, kunnioitus, rehellisyys, nöyryys, periksiantamattomuus ja kohtuus ovat vaalimisen arvoisia arvoja ja hyviä lähtökohtia päätöksenteolle. Perinteitä pitää olla ja Suvivirsi täytyy voida koulun kevätjuhlassa laulaa. Jos se ei jotakuta miellytä, niin ne ihmiset voivat sitten ihan luvallisesti olla poissa salista Suvivirren ajan.

Mielestäni sukupuolen moninaisuutta huomioidaan Suomessa. Tällä hetkellä tuntuu, että ei paljon muusta puhutakaan.

Valitettavasti tuntuu siltä, että nykymaailmassa kuri ja järjestys on unohtunut, ja ensimmäinen joka sanoo ei, on poliisi. Silloin on auttamatta liian myöhäistä. Lasten täytyy oppia tottelemaan ja kunnioittamaan vanhempiaan sekä muita auktoriteettejä, kuten opettajia. Ei voi olla niin, että lapset pompottavat vaikka opettajia pahimmillaan yhdessä vanhempien kanssa. Kuri ja rajat ovat rakkautta, ja lapsi tarvitsee näitä kokeakseen olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi. Ne ovat tärkeä osa lapsen kehitystä. Ilman näitä arvoja ja taitoja lähtee helposti väärille raiteille, ja on aika vaikeaa pärjätä elämässä. Välittämistä ei voi koskaan ulkoistaa.

Päästökaupan ja energian hinnan myötä järkevä päästöjen lasku järkevin keinoin on hyvin todennäköisesti myös taloudellisesti kannattavaa. Päästövähennykset toteutuvat teknologian kautta, eivät kielloilla ja rajoituksilla. Energiatehokkuus ja järkevä energiantuotanto - kuten ydinvoima - laskevat myös päästöjä. Esim. tuulimyllyjen ja muun lisäksi tarvitsemme ehdottomasti tasaista tuotantoa. Tulevaisuudesta ei voi puhua ilman ympäristönakökulmaa. Suomi on pieni maa, mutta voimme näyttää esimerkkiä. Emme silti saa tuhota ostovoimaamme tai työpaikkojamme, sillä maailman ongelmat ratkaistaan kansainvälisillä sopimuksilla. Suomen tulee panostaa teknologiaan, jolloin viennin kautta saamme tuloja myymällä kehittämiämme ratkaisuja maailmalle, ja näin myös ongelmat ratkaistaan isossa mittakaavassa.

Jokaisen on oltava Isänmaan asialla, mutta kaikessa päätöksenteossa on ajateltava kokonaisuutta ja nykyhetkeä pidempää aikajännettä. Emme toimi yksin vaan yhdessä muiden maiden kanssa, joten kompromisseihinkin on tarvittaessa oltava valmis, jotta lopputulos on myös Suomen ja suomalaisten etu. Kysymyksenasettelu kuulostaa siltä, että näyttäisimme keskisormea esimerkiksi liittolaisillemme turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, mutta siihen emme voi sortua. Siksi jokseenkin samaa mieltä. Eteenpäin on mentävä yhdessä, ja siksi joskus joudutaan tekemään kompromisseja.

Vaikka kuinka haluaisi, niin yhteiskunta ei pyöri ilman talouskasvua ja työpaikkoja. Talouskasvua voidaan saavuttaa myös kestävästi. Taloudellinen kurjuus johtaa ympäristörikoksiin ja jopa ympäristökatastrofeihin. Tämän on historia osoittanut. Kohtuus kaikessa, ja viisaita ratkaisuja. Kun kokonaisuus pidetään mielessä, voidaan huomioida niin talouskasvu, työpaikat kuin ympäristökin. Ympäristön pilaantuminen ei ole sekään hyväksi työpaikoille ja talouskasvulle.

Vaikeina aikoina tarvitaan vahvaa johtajaa. Demokratian pelisääntöjä on silti noudatettava. On kuitenkin niin, että loputtomaan varmisteluun ja vatkaamiseen ei ole varaa, vaan päätöksiä pitää uskaltaa myös tehdä. Jos esimerkiksi Venäjä masinoi ihmisiä meidän rajamme yli, on meidän kansallisen turvallisuuden nimissä saatava raja kiinni. Niinkuin lopulta pitkän vatkaamisen jälkeen saatiinkin. Joskus on vain pakko uskaltaa tehdä päätöksiä ja toimia jos tilanne sitä vaatii.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, ja vaikka poliitikot tekisivä mitä, se tulee jatkumaan. Monen paikkakunnan kannalta tämä on surullista, mutta on kysyttävä myös sitä, että kuinka paljon meidän kannattaa kaataa veronmaksajien rahaa vääjäämättömän pysäyttämiseen, kun emme voi kuitenkaan kehitystä pysäyttää. Toisaalta, keskitytään pienissä kunnissa niiden vahvuuksiin! Tehdään kaavoituksesta ja rakennusluvituksesta joustavaa, ja hyödynnetään esim. rannat, jotta sinne saadaan asukkaita. Ylöjärvelläkin olisi paljon tekemistä siinä, että haja-asutusalueille ja rannoille rakentaminen olisi sallivampaa. Meidän pitää tarjota ihmisille sellaisia tontteja kuin he haluavat, sieltä mistä he niitä haluavat. Sallitaan ja mahdollistetaan, ei kielletä ja rajoiteta!

Ei minulla ole tähän varsinaista mielipidettä, ihmiset saavat asua sielä missä haluavat, eikä se minulle kuulu. Kaupungistuminen on kuitenkin maailmanlaajuinen megatrendi, ja vaikka poliitikot tekisivä mitä, se tulee jatkumaan. Monen paikkakunnan kannalta tämä on surullista, mutta on kysyttävä myös sitä, että kuinka paljon meidän kannattaa kaataa veronmaksajien rahaa vääjäämättömän pysäyttämiseen, kun emme voi kuitenkaan kehitystä pysäyttää. On upeaa, että meidän kaupunkimme kehittyvät, ja Tampereen seudun kehitystä on mahtavaa seurata. On kuitenkin todella ikävää, että monen kauempana asuvan omaisuus muuttuu arvottomaksi, kun asuntomarkkinat menevät alta. Tästä tulee seuraamaan vielä hyvin valitettavia kansantaloudellisia ongelmia. Suomen eriytyminen on vakava ja surullinen asia.