Birgit Aittakumpu

Tutkimusnäyttö älypuhelimen käytön vaikutuksista oppituntien ulkopuolella on puutteellista. Nuorisotutkimusseuran mukaan koululaisten mielipiteelle pitäisi siksi antaa asiassa erityinen painoarvo. Seuran tutkimuksessa oppituntien aikainen kielto saa tukea, mutta välituntien ei. Älypuhelimista on myös paljon hyötyä lapsille ja nuorille. Esimerkiksi puhelimen avulla ylläpidettävät kaverisuhteet ovat tärkeitä nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Varhaiskasvatuslaki määrittää 10 tärkeää tavoitetta, joiden kertaamiseen ei tämä kommentointitila riittäisi, mutta jo ensimmäien tavoite kuvaa, kuinka merkittävästä ja tärkeästä työstä on kysymys: edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Vaikka tärkein fokus on jokaisen lapsen subjektiivisessa oikeudessa kehittyä hyvinvoivaksi yksilöksi, poliittisessa päätöksenteossa varhaiskasvatus tulisi isommin nähdä myös merkittävänä tulevaisuusinvestointina. Osaamista ja omistautumista vaativa työ tarvitsee osaajia kaikilla tasoilla hoitajista pedagogeihin. Meillä ei ole varaa menettää jo alalla työskenteleviä ammattilaisia ja toisaalta arvostamalla työtä palkkauksella voidaan paremmin houkutella alalle uusia osaajia.

Koulutus ja varhaiskasvatus ovat kunnan tärkeimpiä ydintehtäviä. Oppimisen tuki ja oppimisrauha ovat avainkysymyksiä sille, kuinka laadukasta ja tasa-arvoista oppiminen on. OAJ ehdottaa perusopetukseen opettajamitoitusta, jonka mukaan erityisen tuen tarpeen oppilaat laskettaisiin kahtena oppilaana ja tehostetun tuen tarpeen oppilaat ja vieraskielisen opetuksen oppilaat 1,5 oppilaana. Tämän lisäksi olisi vielä mitoitettu erityisopetus ja opinto-ohjaus.

Yksi tärkeä opetus 90-luvun lamasta oli, että taloudellisesti erittäin vaikeista ajoista huolimatta taiteista ja kulttuurista ei tuolloin leikattu. Tämä auttoi osaltaan koko kansakuntaa jaksamaan kohti uutta nousua. Lohjalla orkesterin tuesta on leikattu Suomen hallituksen toimesta ja meidän pitäisi päinvastoin kuntatasolla pyrkiä kompensoimaan tätä lyhytnäköistä leikkausta.

Lohjalaiset ovat yhä innokkaita lukijoita. Netti ei korvaa kirjaston tehtävää, koska kirjasto on myös erilaisten ihmisten avoin kohtaamispaikka. Syrjäkylillä muita julkisia tiloja kohtaamisille on vähemmän.

Kuntavero on pyrittävä pitämään kohtuullisena, mutta verotuksen taso ei voi olla monoliitti. Yksittäisen prosenttiluvun sijasta verotuksen taso on tarkoituksenmukaisuuskysymys, joka voi vaihdella alas- tai ylöspäin tarpeista riippuen. Yleisellä tasolla, on tulonjakonäkökulmasta oikeudenmukaisempaa korottaa tarvittaessa verotusta kuin karsia sillä tuotetuista palveluista. Verotuksen kautta palvelut tulevat rahoitettua maksukyvyn mukaan sen sijaan, että ne ostettuina palveluina olisivat maksukykyyn suhteutettuna kalliimpia pienituloisille.

Sähkölle on tulevaisuudessa lisää kysyntää varsinkin siinä tapauksessa, että uusi terästehdas Inkooseen toteutuu. Kaupunki voi osallistua omalta pieneltä osaltaan vihreän sähkön tuotantoon varustamalla aurinkopaneeleja julkisten rakennusten katteisiin ja seiniin. Kun säteilyä näin ohjataan pois rakenteista, säästetään myös tilojen jäähdytyskuluissa kesäisin.

Olemme Lohjalla erittäin hyvässä tilanteessa tältä osin, sillä eriytymiskehitystä ei meillä ainakaan huolestuttavassa määrin ole mielestäni meillä päässyt syntymään. Huolehtimalla laadukkaasta palvelutarjonnasta myös lähiöalueilla ja syrjäseuduilla, osallistavasta kaavoituksesta sekä kehittämällä joukkoliikennettä, voidaan hyvää tilannetta pitää yllä myös tulevaisuudessa.

Lohjan väkimäärä on jo kasvanut viime vuosina pääosin maahanmuuton ansiosta. Nyt onkin ratkaisevan tätkeää panostaa laadukkaisiin kotoutumistoimiin ja siihen, että tulijat kokevat Lohjan olevan paikka, jossa heillä on tarjolla hyvä tulevaisuus, jotta lisääntyneen väkimäärän tuoma potentiaali voitaisiin realisoida tulevaisuuden elinvoimaksi. Monikulttuurisuus muuttuu rikkaudeksi, jos sen annetaan kukoistaa positiivisessa mielessä niin, että kulttuuriset kohtaamiset synnyttävät uusia kulttuurisia innovaatioita. Hyvä esimerkki maahanmuuton synnyttämästä uudesta teollisen mittakaavan elinkeinotoiminnasta löytyy mm. kotikylästäni Karjalohjalta.

Pitäisi ensin määrittää, mitä tarkoitetaan luontoalueilla. Me olemme jo kaavoittaneet esimerkiksi kaavaillun uuden radan varteen siitä lähtökohdasta, ettei erityisen arvokasta luontoa tarvitse uhrata rakentamisen alta. Meidän kuntamme omaleimainen piirre on, että hyvin vaihteleva ja kaunis luonto on kävelymatkojen läheisyydessä keskusta-alueista. Sitä meidän tulee vaalia luontoarvojen, oman hyvinvointimme ja luontomatkailupotentiaalinkin takia. Esimerkiksi Porlan pelastaminen kerrostalorakentamiselta oli oikea päätös.

Lohjalla on aikaisempina vuosina leikattu raskaalla kädellä ja uusien mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavien leikkauskohteiden löytäminen olisi yhä haastavampaa. Yleisellä tasolla, on tulonjakonäkökulmasta oikeudenmukaisempaa korottaa tarvittaessa verotusta kuin karsia sillä tuotetuista palveluista. Verotuksen kautta palvelut tulevat rahoitettua maksukyvyn mukaan sen sijaan, että ne ostettuina palveluina olisivat maksukykyyn suhteutettuna kalliimpia pienituloisille.

Tuloerot itsessään eivät välttämättä ole ongelma. On perusteltua, että vaikkapa ahkeruudesta palkitaan taloudellisesti. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen pienehköt tuloerot, mutta olemme lähes millä tahansa mittarilla mitattuna yksi maailman onnistuneimpia yhteiskuntia. Suuremmat tuloerot eivät ainakaan lisää hyvinvointia tai onnellisuutta tästä näkökulmasta. On myös olemassa tutkimusnäyttöä, jonka mukaan maltilliset tuloerot synnyttävät yhteiskunnassa enemmän tuottavuutta, mikä osaltaan kasvattaa koko kansantaloutta. Jos tuloerot eivät synnytä suuria varallisuuseroja, on yhteiskunta onnistunut hyvin tulonjaossa. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikka pelifirman omistajan huippuansio, josta hän ilomielin jakaa osan yhteiskunnalle korkean veronsa kautta.

Markkinoiden voitontavoittelun logiikkaan kuuluu voiton maksimointi, jolloin yhteiskunnan tehtävä on asettaa voitontavoittelun keinoille rajoja. Niistä tärkeimpiä ovat ympäristön- ja työsuojeluun liittyvät rajoitukset. Ei ole myöskään järkevää, että yhteiskunta usein täysin ideologisista syistä pyrkii tuottamaan markkinoita elämäalueille, jotka olisi yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevämpää pitää kilpailun ulkopuolella. On esimerkiksi käsittämätöntä, että voitontavoittelu lastensuojelussa on hyväksyttävää, vaikka se toisaalta esimerkiksi koulutuksessa on kiellettyä.

Suomen pääasiassa tarveperustainen järjestelmä aiheuttaa jatkuvia ongelmia ihmisten sosiaaliturvan maksatuksissa ja aiheuttaa yhtäkkisiä toimeentulo-ongelmia. Myös elämäntilanteiden muutokset aiheuttavat turhia viivästyksiä maksatuksiin. Lisäksi tarveperustaisuus ja varsinkin hallituksen suojaosien poistot vaikeuttavat taloustilanteen kohentamista töistä saatavilla lisäansioilla. Järjestelmä täytyisi yksinkertaistaa ja inhimillistää siirtymällä vaiheittain riittävän tasoiseen perustuloon.

Omistuksillaan myös pörssiyrityksissä, valtio voi käyttää aikaisemmassa kysymyksessä käsiteltyä valtaansa myös yritysten sisällä sille, minkälaisia rajoja voitontavoittelulle asetetaan. Pörssiyhtiöiden osingot tuottavat valtiolle myös tasaista tuottoa, joka osaltaan vähentää verotuspainetta kansalaisilta ja yrityksiltä itseltään. Noita tuottoja valtio voi puolestaan kohdentaa tutkimus- ja tuotekehitykseen ja uuden innovaatisen yritystoiminnan tukemiseen.

Monikulttuurisuus muuttuu rikkaudeksi, jos sen annetaan kukoistaa positiivisessa mielessä niin, että kulttuuriset kohtaamiset synnyttävät uusia kulttuurisia innovaatioita. Hyvä esimerkki maahanmuuton synnyttämästä uudesta teollisen mittakaavan elinkeinotoiminnasta löytyy mm. kotikylästäni Karjalohjalta.

Vaikea kysymys vastattavaksi, koska minulle kristillisiä arvoja ovat armo, jokaisen ihmisarvon pyhyys statuksesta riippumatta ja solidaarisuus, ja juuri näille arvoille politiikkaa tahdon rakennettavan. Jeesusta voidaan hänestä kirjoitetun perusteella pitää vallankumoksellisena sosialistisena ajattelijana ja varhaiskristilliset yhteisöt toteuttivat näitä periaatteita. Oletan kuitenkin, että kysymyksessä viitataan enemmän käsitettyyn, keskiajan ahdasmielisyyden värittämään käsitykseen kristillisyydestä suvaitsemattomana, konservatiivisena ja epätasa-arvoisia valtarakenteita pöngittävänä ideologiana. Tällaisia politiikan arvolähtökohtia en tietenkään kannata.

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Iso osa vähemmistöjen kohtaamasta syrjinnästä on tiedostamatonta ja tarkoituksetonta, hyvistä tarkoitusperistä ja korkeasta ammattitaidosta huolimatta. Kunnissa huomiota täytyy kiinnittää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden tietotaitojen lisäämiseen ihmisten sensitiivisestä kohtaamisesta, mutta myös aivan kaikkien meidän tietoisuutta sukupuolen moninaisuuteen liittyen tulee lisätä.

Emme ole Venäjä emmekä mikään muukaan autoritaria, joten emme tarvitse kansalaisia, jotka eivät pystyisi kyseenalaistamaan ylhäältä annettua totuutta saati ryhtyä vastarintaan. Sen sijaan olemme kansainvälisesti vertailtuna yksi maailman vapaimpia ja onnistuneimpia yhteiskuntia ja tästä ihanteesta meidän tulee pitää kiinni myös kasvatusihanteissamme. Se tarkoittaa kannustamista ja oman oppimisen motivaation ruokkimista sekä lapsen hyvyyden korostamista. Kun kasvatamme toisen kunnioitukseen ja kriittiseen ajatteluun, kasvatamme toiset huomioon ottavia tulevia aikuisia ilman, että heitä täytyisi valtahierarkioilla kontrolloida.

Emme voi paeta vastuutamme sen taakse, mitä muut maat päättävät tehdä. Sitä paitsi Suomi on kansainvälisesti vertaillen huomattavan suuri saastuttaja kokoonsa nähden. Me Suomalaiset kulutamme väkimääräämme suhteutettuna nelinkertaisesti sen, mitä Maapallon kestokyky antaa myöten. Olen kuullut perusteluja, että meidän ei kuulu tehdä mitään, koska esimerkiksi Kiina tuottaa niin suuren osan päästöistä. Perustelu ei ole kestävä, koska vertailua ei voi tehdä yli miljardin kokoisen kansakunnan välillä, joka lisäksi tuottaa ison osan tuotteista, joita me täällä kuitenkin kulutamme. Lisäksi Kiina tekee kaiken aikaa erittäin merkittäviä päästövähennystoimia.

Ihmisarvo on mittaamaton kansalaisuudesta huolimatta. Kysymys on sillä tavalla haastava, että kun esimerkiksi tuemme ukrainalaisia ja Ukrainaa selviytymään, tuemme samalla omaa tulevaisuuden turvaamme. Ei voi asettaa asioita vastakkain niin, että kun tuemme hädänalaisia rajojen ulkopuolella, se olisi jotenkin Suomen tai suomalaisten edun vastaista.

Taas haastava kysymyksenasettelu. Käytännösä aina, kun vaikkapa tuotannollisia työpaikkoja synnytetään, jotain pienimuotoista ristiriitaa syntyy. Oletan kuitenkin, että kysymyksessä halutaan viitata vaikutukseltaan merkittävään luontohaittaan. Tällöin asiasta ei voi olla eri mieltä, koska meidän on pakko suhteuttaa taloudellinen toimintamme niihin hupeneviin raja-arvoihin, jotka luonto meille asettaa. Emme voi olla niin itsekkäitä ja lyhytnäköisiä, että tekisimme planeetastamme elinkelvottoman tuleville sukupolville.

Vahvaa johtajuutta voi osoittaa toimimalla myös yhteisesti hyväksyttyjen sääntökehikkojen sisällä. Mielestäni uusi presidenttimme on antanut tästä aivan hyvää esimerkkiä, samalla kun Yhdysvaltain presidentti on osoittanut vähemmän hyvää esimerkkiä omien tavoitteidensa eteenpäin viemisestä yhteisistä säännöistä välittämättä.

Oikeus valita asuinpaikkansa ja oikeus asua kotiseudullaan on perustuslaillinen oikeus. Kun väestö vähenee, kasvavat myös asukaskohtaiset menot, jotka valtionapua määrittävät - ja samalla väestön vähetessä pienenevät myös alueen omat verotulot. Ilman "tekohengittämistäkin" tämä tarkoittaa sitä, että valtion on tällöin tuettava enemmän, sillä perustuslaki esimerkiksi myös takaa samat palvelut meille jokaiselle asuinpaikasta riippumatta. On myös esitetty näkemyksiä, että on maanpuolustuksellisesti tärkeää pitää koko Suomi mahdollisimman kattavasti asuttuna.

On näyttöä, että kaupungistuminen on synnyttänyt uutta innovaatisuutta ja tuotteliaisuutta, joka on tuottanut vaurautta myös kehyskuntiin. Mutta samalla on syntynyt palveluvajetta, kun esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja ei ole pystytty rakentamaan samassa tahdissa väestönkasvun kanssa. Ja vastaavasti syrjäseuduilla se on merkinnyt vajaakäyttöä ja palvelujen lakkautuksia.