Tomi Mertala

Alakoulussa kännykät voisivat olla kiellettyjä myös välitunneilla, mutta yläkoulussa ja toisella asteella en näkisi niin suurta tarvetta välituntikielloille, kunhan lapset ovat alakoulussa oppineet olemaan myös ilman puhelinta.

Tämä olisi yksi hyvä keino houkutella työntekijöitä, tai pikemminkin keino yrittää saada varhaiskasvatuksen opiskelijat pysymään Joensuussa valmistumisen jälkeen. Joensuu tarvitsee muitakin houkuttelevuustekijöitä kuin korkeammat palkat.

Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia tarvitaan ehdottomasti lisää, mutta ensisijaisesti pyrkisin veronkorotusten sijasta priorisoimaan tehtäviä ja keskittymään juuri näihin tärkeimpiin kunnan tehtäviin.

Rahankäyttöä on kyettävä priorisoimaan ja esimerkiksi lähikoulut kiilaavat omassa tärkeyslistassani näiden yläpuolelle. Kannatan kuitenkin kulttuurin tukemista kulttuurisetelin muodossa. Nuorille, joilla harvemmin on varaa kustantaa omia harrastuksiaan, voitaisiin antaa käyttöön kulttuuriseteli, jolla he voivat tukea haluamaansa kulttuuria.

Kirjastot ovat tärkeitä paikkoja, josta helposti saadaan ne ensimmäiset lukemisen ilot, mutta niistäkin voisi löytyä hieman nipistettävää, jos esimerkiksi pari päivää viikosta tai osan päivästä kirjastot toimivat itsepalvelukirjastoina. Jonkun tasoinen henkilökuntapalvelu olisi kuitenkin hyvä säilyttää.

Verojen laskeminen olisi oikeampi suunta ja lähtisin etsimään säästö- ja uudistuskohteita. En lähde kuitenkaan näissä vaaleissa kovalle leikkauslinjalle, koska esimerkiksi kunnissa monet tehtävät ovat lakisääteisiä, eikä kunnilla ole yhtä suurta valtaa tehtävien priorisointiin kuin eduskunnalla. Jos jotain veroa nostetaan, niin korkeammalla kiinteistöverolla voidaan ohjata käyttämään maa-alaa tehokkaammin.

Mikäli löydetään keinoja houkutella näitä ilman yritystukia, niin pystyn tätä kannattamaan, mutta yleensä tällaisia keinoja ei olla pystytty esittämään. Paras keino olisi lakkauttaa kaikki yritystuet, jolloin vapaat markkinat valitsevat kannattavimmat investoinnit, joista onneksi vihreä siirtymä on varsin kannattava investointikohde.

Eriytyneet asuinalueet altistavat alueellisille epävakauksille, joten tietysti eri ryhmiä olisi hyvä pyrkiä sekoittamaan. Emme halua segregaatiota, vaan yhteisön, jossa jokainen kokee olonsa turvalliseksi.

Muuttovoitto ja väestön lisääntyminen ei nyt ole suora välttämättömyys, koska myös muuttotappiollinen kunta voi olla elinvoimainen. Silloin täytyy vain toteuttaa älykästä sopeutumista. Joensuussa on kuitenkin niin paljon potentiaalia olla kasvava kaupunki, joten tässä tapauksessa se on ehdottoman kannatettavaa.

Lisärakentamista ei tarvitse eikä saa tehdä luontoalueiden kustannuksella. Joensuussa on varaa tiiviimmälle ja korkeammalle rakentamiselle.

Verottaa tulisi vähemmän ja julkisen sektorin kokoa pienentää. Liberaalipuolue on varjobudjeteissaan tuonut varteenotettavia keinoja menojen vähentämiseksi - oikeudenmukaisilla tavoilla.

Lähtökohtaisesti uskon siihen, että ihminen voi ja saa omalla toimeliaisuudellaan, esimerkiksi kouluttautumalla ja työskentelemällä parantaa omaa taloudellista asemaansa suhteessa muihin, eikä se ole väärin. Yhteiskunnan on kuitenkin pyrittävä mahdollisuuksien tasa-arvoon, koska kaikilla ei ole täysin samat lähtökohdat elämään ja menestymiseen.

Reilu talous syntyy, kun annetaan markkinoiden toimia vapaasti, jossa kaikilla ovat samat mahdollisuudet esimerkiksi yrittää. Turhaa sääntelyä ja markkinoita vääristäviä yritystukia ei kaivata.

Suomessa on laaja sosiaaliturvaverkko, mutta sen varassa elämisen helppous riippuu vahvasti elämäntilanteesta. Hankalassa elämäntilanteessa olevalle tukien monimutkaisuus voi tuottaa jo valmiiksi hankalan arjen päälle turhaa stressiä, mutta toisaalta myös joillekin on liian helppoa jättäytyä tukien varaan vain koska voi. Tarvitsemme yksinkertaisen ja suoraviivaisen perustulomallin.

Väheneminen on oikea suunta, koska valtion/kunnan omistus ei ole järkevää vapailla markkinoilla. Omistukset ovat perusteltuja vain kriittisistä huoltovarmuus- ja puolustussyistä, kuten luonnollisten monopolien tapauksissa.

Monikulttuurisuus voi olla pahaa, jos kulttuurien edustajat eivät kohtaa toisiaan ja opi toisiltaan, vaan eriytyvät omiin oloihinsa muodostaen segregaatiota ja jännitteitä ryhmien välille. Onnistuneessa kotoutumisessa eri kulttuurien edustajat pääsevät kohtaamaan toisiaan ja luomaan yhteistä - toisensa hyväksyvää yhteiskuntaa. Jokaisella maalla on tietysti omat tavat, lakinsa ja arvomaailmansa, joiden mukaan tulee pitkälti toimia ja suhtautua niihin kunnioituksella. Nekin ovat tosin jatkuvassa muutoksessa, eikä sitä omaa vanhaa opittua mallia pidä automaattisesti pitää parhaana mahdollisena. Monikulttuurisuus ja sen sietokyky on välttämättömyys globalisoituvassa maailmassa.

On totta, että monet hyvät länsimaiset arvot juontavat juurensa kristinuskosta, mutta ne kaikki eivät ole nykymaailmaan soveltuvia arvoja. Sekulaarit arvot ovat nykypäiväisempi lähtökohta poliittiselle päätöksenteolle.

Vähemmistöjen tukeminen ei ole keneltäkään pois ja kenenkään kokemuksia omasta sukupuoli-identiteetistä ei tule vähätellä. Jokainen ansaitsee tulla kohdatuksi ja arvostetuksi sellaisena kuin on.

Osin tärkeitä kyllä, mutta tärkeää on myös oppia kyseenalaistamaan auktoriteetteja ja kehittää kriittistä ajattelukykyä.

Teemme oman kunnianhimoisen osuutemme ja pyrimme johdattelemaan muita samalle tielle. Ajoissa toimiminen vihreässä siirtymässä on myös Suomelle merkittävä kilpailuetu.

Omassa politiikassani kaikki palautuu loppuviimein Suomen ja suomalaisten etuun, vaikka tehtäisiin kompromisseja, eikä saataisi sitä itselleen mieluisinta diiliä. Yhteistyö on pitkällä aikavälillä kaikkien etu.

Mikäli ympäristöstä ei pidetä huolta, ei meillä ole tulevaisuudessa elinkelpoista planeettaa eikä silloin niitä työpaikkojakaan. Markkinat jo ohjautuvat kestävämpään talouteen, joten nämä asiat ovat yhä vähemmän ristiriidassa keskenään.

Vahva ja vakaa demokratia voi olla hidas, mutta se on nimenomaan vakaa. Autoritäärisillä mailla ja johtajilla ei ole tapana lopulta olla vakaita.

Pitämällä koko Suomi asuttuna pidetään huolta puolustuskyvystä ja huoltovarmuudesta. Keinotekoista kaupungistumisen jarruttamista rahalla ei tule kuitenkaan tapahtua, vaan maaseudun houkuttelevuus tapahtuisi rakenteellisilla muutoksilla.

En pidä kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelua mielekkäänä, koska molemmat voivat tarjota hyvää elämää. Se on tietysti fakta, että tällä hetkellä kaupungit onnistuvat vetämään ihmisiä paremmin puoleensa.