Jari Laru

Puhelinten kieltäminen välitunneilla voi lisätä välituntiliikuntaa ja oppilaiden sosiaalisia kasvokkaisia kontakteja. Toisaalta puhelin on nykyään myös väline, jonka kautta ollaan osa erilaisia sosiaalisia verkostoja sekä ollaan yhteydessä kavereihin. Asia ei ole yksiselitteinen, sillä puhelin voi olla pelastusrengas lapsille ja nuorille, joilla ei ole kavereita koulussa. Tästä on säädetty nykyään perusopetuslaissa, johon olen ottanut kantaa työni puitteissa. Hallitus teki esityksen perusopetuslain muuttamisesta ja siihen haettiin näkemyksiä lausuntopalvelu.fi:ssä. Asian diaarinumero on: VN/17928/2024. Tuolta löytyy minun laajempi lausuntoni tähän asiaan. Kunta- ja koulukohtainen toimeenpano on operatiivista toimintaa, johon päättäjien ei tule puuttua.

Oulun kaupungissa koulutetaan varhaiskasvatuksen ammattilaisia, joten monelle kunnalle tyypillisiä rekrytointiongelmia ei varsinaisesti ole. On kuitenkin yleisesti tiedostettua, että varhaiskasvatuksen palkat ovat pienet ja se osaltaan vähentää alan veto- ja pitovoimaa. Palkkatason korjaaminen sopii maalaisjärkeen, mutta voin yhtyä Lampisen (2025) kuntalehdessä julkaistun jutun otsikkoon: "Onko varhaiskasvatuksen järjestämisessä tulossa kaikkine vaatimuksineen mahdoton yhtälö? - Kustannusten kasvu huolestuttaa. Vaikka palkkaa pitäisi korjata, ovat kustannukset kasvaneet yhdessä vuodessa (22-23) 13,2 prosenttia ja lasta kohden 15 prosenttia. Siis tämä on tilanne jo ilman palkkakorjauksia. Tämä on iso kuntatalouden haaste.

En periaatteesta kannata veronmaksajan kokonaiskuorman lisäämistä, sen vuoksi olen kokoomuslainen. Oulun kaupunki päätti valtuuston enemmistöllä kuitenkin korottaa kaupunkimme veroäyriä vuonna 2024 ja myöhemmässä kokouksessa suunnata sen tuottoja juuri kysymyksessä esitettyihin käyttötarkoituksiin. Olin ainoa kokoomusryhmästämme, joka äänesti tuon käyttötarkoituksen puolesta tilanteessa, jossa veronkorotuksesta oli jo päätetty. Kaupungin taloushaasteita ei kuitenkaan pidä lähtökohtaisesti ratkaista veronkorotuksilla, sen sijaan palvelurakennetta tulee tarkastella kriittisesti erityisesti ei-lakisääteisten palveluiden osalta.

Jos taloustilanne on heikko, joudutaan karsimaan ihan kaikista palveluista. Tämä koskee myös teattereille ja orkestereille suunnattua tukea.

Kirjastoverkko on osa alueiden palveluverkkoa ja tulevalla valtuustokaudella on edessä iso palveluverkkotyö, jossa tarkastellaan eri alueiden sivistys- ja kulttuuripalveluita. Kirjastot ovat osa tätä kokonaisuutta, joten on todella vaikeata sitoutua tällaiseen väittämään. Toki aikoinaan kirjoitin ensimmäisen mielipidekirjoitukseni yläasteikäisenä, jossa puolustin lähikirjastoa (Saloisten kirjasto). Se oli lakkauttamisuhan alla tuolloin. Oulussa lähikirjastoverkkoa on suunnattu koulujen yhteydessä toimiviin ns. kombikirjastoihin, joissa on myös omatoimipalvelut. Sellainen toiminta tulee olemaan kattavaa jatkossakin.

Kyllä. Suomessa kokonaisveroaste on keskiluokkaisen veronmaksajan osalta jo nyt kipurajalla. Oulun kaupungissa on paljon ei-lakisääteistä toimintaa, jota on myös lisätty aluehallinnon tulon jälkeen. Meillä on mm. hyvinvointijohtaja vaikka sosiaali- ja terveysteemat on ovat pohteen vastuulla. Toki kuntalaissa on edelleen ihan ensimmäisessä pykälässä hyvinvointi, mutta se on läpileikkaava teema. Eli kyllä tarkasteltavaa olisi kaupungin toiminnoissa, jos valtuuston enemmistö uskaltaisi sille tielle lähteä. Veronkorotus kun on se ns. helppo tie.

Kyllä. Tätä työtä myös tehdään. Oulu on kaavoittanut/kaavoittamassa alueita vihreän siirtymän teollisuudelle Oritkariin, Pyyryväisenharjulle ja Laanilaan. Myös aiesopimus Storaenson hiilidioksidia hyödyntävän vetytehtaan rakentamisesta on tehty. Tuulivoiman osalta alueeemme on keskeistä tuulivoiman tuotantoaluetta maassamme. Maakunnan liitto viimeistelee tähän liittyvää maakuntakaavauudistusta, jossa Oulun kaupungin alueellekin on merkitty useita tuulivoimalle soveltuvia alueita (Haukiputaalla, Yli-Iissä ja Yli-Kiimingissö sekä merellä)

Oulun asuntotuotanto on ollut tämän suhteen tiedostavaa vuosikymmenet. Valitettavasti viime vuosina eriytymistä on kuitenkin alkanut tulla, esim. Rajakylä, Tuira ja Toppila ovat osin alkaneet ghettoitua eli on alkanut tulla maahanmuuttajien omankielisiä porukoita. Sitä tietä kannattaa aktiivisesti ehkäistä, riittänee että katsoo uutisia Ruotsista.

Oulu on tieteen, tuotekehityksen ja huippuosaamisen varaan rakentuva kaupunki. Meille tulee jatkuvasti ulkomailta korkean luokan osaajia opiskelemaan, tutkimaan ja töitä tekemään. Saammeko pidettyä heidät kaupungissamme? Siinä on ehkä olennainen kysymys jokaisen pohdittavaksi.

Oulussa asuntojen hinnat ovat pysyneet pk-seutuun verrattuna kohtuullisena. Meilläkin toki on tehty täydennysrakentamista vuosien aikana myös eri asuinalueiden "luontoalueille". Se on kuitenkin täysin normaalia ja luontoa meillä riittää kaikkialla kaupungissamme.

Tätä kysyttiin jo aiempien kysymyksien yhteydessä kontekstualisoituna esim. koulunkäynninohjaajiin. Veronkorotus EI koskaan voi olla ensimmäinen vaihtoehto. Sitä ennen jokainen kivi täytyy kääntää ja mm. ei-lakisääteisten palveluiden kustannukset perata. Olen ollut valtuustossa kaksi vaalikautta ja tiedän kuinka vaikeata säästöjen etsiminen on, mutta kyllä niitä tarvittaessa on aina löydetty.

Kannatan kohtalaisia tuloeroja. Maamme progressiivinen verotus ei kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista keskiluokkaiselle työntekijälle merkittävää erottautumista muista keskiluokkaisista työntekijöistä. Mahdolliset tuloerot kun leikkautuvat verottajan toimesta melko tehokkaasti.

Olen elänyt lapsuuteni tuollaisessa taloudessa ja en näe tarvetta kääntää ajan kulkua takaisin 70-80 luvulle.

Juu, helppoahan se on väittää että on helppoa elää sosiaaliturvan varassa. Todellisuudessa ei se helppoa ole, päinvastoin, erilaisia lomakkeita ja selvityksiä täytyy tehdä vaikka kuinka. Myös erilaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat jäytävät monesti sosiaaliturvan varassa eläviä ihmisiä. Mutta on olemassa pieni joukko ihmisiä, jotka ovat läytäneet järjestelmä porsaanreikiä ja elävät helppoa ja laiskaa elämää systeemin elätteinä. Kyse ei kuitenkaan ole sellaisesta ilmiöstä, joka edustaisi millään tavoin enemmistöä.

Jos esim. kunnassa on sellaista toimintaa, jota tarjotaan vapailla markkinoilla, näen kilpailun perusteltuna. Tällaista toimintaa on esim. katujen ja puistojen kunnossapito. Tällä valtuustokaudella valtuusto päättikin ulkoistaa jäljellä olevat kaupungin hoidossa olleet kunnossapitotehtävät yksityiselle. Kunnan tehtäviin pitää jäädä pysyvästi sellaiset lakisääteiset tehtävät, joita ei markkinoilla hoideta tai laki ei sitä salli.

Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus on hyvä asia, kunhan pidetään huoli eri väestöryhmien integoitumisesta osaksi maamme elintapoja ja arvoja. Ruotsin tielle meidän ei pidä lähteä eikä joutua.

Kristilliset arvot ovat kysymyksen mukaisesti hyvä pohja päätöksenteolle. Esim. kohtele toisia kuin toivoisit itse tulevan kohdatuksi, heikoimman asemaan asettuminen, kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden ilmapiiri, oman edun tavoittelun torjuminen, kostosta pidättäytyminen sopivat kaikki poliittisen päättäjän työkalupakin elementeiksi. Eikös vain?

Tällä saralla maassamme on vielä paljon tehtävää ja PS:n myötä on myös otettu takapakkia. Tämä on tärkeä asia sille vähemmistölle, jota asia koskee. Meidän valtavirran edustajien tehtävänä on tukea myös aliedustettujen vähemmistöjen asiaa.

En koe tarvetta palata kuriin ja järjestykseen kouluissa ja kodeissa. Elämme 2020 luvulla.

Meidän esikuvallisuus ja hyvellisyys ei vaikuta muiden valintoihin tuon taivaallista. EU tason viitekehys alkaa olemaan jo järkevän kokoinen. On turha huutaa myrskyävälle merelle, kun voi käyttää maalaisjärkeä ja toimia yhdessä muiden kanssa globaalien tavoitteiden edistämiseksi.

En kannata trumpilaista politiikkaa, vaan edustan sääntö- ja sopimuspohjaista lähestymistapaa maailman politiikkaan.

En ole linkolalainen. Meidän on saatava tuloja ja talouskasvua, jotta voimme elää tällä tavalla mihin olemme tottuneet täällä pohjoisessa maassamme. Toki jos ympäröivä yhteiskunta muuttuu radikaalisti ympärillä ja on pakko sopeutua, niin kuljen virran mukana. Mutta lähtökohtaisesti kannatan nykyistä elämäntapaamme.

Ei missään tapauksessa. Kekkosen ajat ovat takanapäin ja Trumpin ajat edessäpäin. EI.

Tämä on tarpeen jo huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen takia.

Kaupungistuminen on ok, jos se pysyy kohtuudessa. Siinä, että väki pakkautuu metrolinjan varteen pk-seudulle ei ole mitään ympäristöystävällistä tai ihmisten elämänlaatua kohottavaa.