Mikael Nikander

Kännykät tulisi olla kokonaan kouluissa kielletty. Lapsen välinen vuorovaikutus ei voi tapahtua kun lapset tuijottavat puhelinta. Lisäksi jos lapsella on puhelin ne eivät enää samalla tavalla leikki ulkona kun ennen, ja niiden fyysinen kunto ei parane. Puhelimet tulisi ottaa koulupäivän alussa lapselta pois ja koulupäivän lopussa antaa niille takaisin.

Varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli lapsen perustaidon kehityksessä. Moni Vantaalla oleva lapsi on vieraskielinen, ja tarvitsee enemmän yksilöavun jotta kielitaidot saadaan kehitetty. Kun osaava henkilöstö tähän ei ole tarpeeksi, se myöhemmin aiheuttaa ongelmia näitten lapsien koulusuorituksen kanssa. Tällä hetkellä on pulla tekijöistä, varsinkin varhaiskasvatuksen opettajan kohdalla. Jotta ala on houkutelava palkojen pitäisi nykyisestä nousta.

Lähtökohtaisesti en kannustaa kuntaveronkorotuksia. Vantaalla kunnallisvero on 6.4%, kun se Espoossa ja Helsingissä on 5.3%. Kunnallisvero ei tulisi nostaa Vantaalla enemmän. Jotta lisätty koulutusmenot saadaan katettu, Vantaa tulisi leikkaa muista palveluista ensin ennen kun veroja nostetaan. Erityisopettajiin on kuitenkin lisätty tarve, ja siihen tulisi vastatta.

Kunnan tulisi priorisoida koulutuksen yli kaiken, jos rahat eivät riittä voidaan leikkaa kaikista muista kohteesta ensin. Teatteri ja orkestereiden kohdalle niitten tulisi kehittää mallin missä nykyistä enemmän niitten tulot tulevat asiakasmaksuista ja lahjoituksesta.

Lukeminen on portti viisauteen. Kirjastot tarjoavat kaikille mahdollisuuden lukea kirjoja varallisuustasosta riippumatta. Kirjastopalvelut ovat todella tärkeisessä roolissa yhteiskunnassamme ja eivät tulisi olla säästökohteina. Erilaisia myöhästymisenmaksut voidaan kuitenkin korottaa. Kirjastopalveluiden käyttö tulisi olla sitten ette ne palvelevat kaikkea.

Nykyinen kunnallisveron on Vantaalla jo 1.1% korkeampi kuin Espoossa/Helsingissä. Sitä ei tulisi nostaa enemmän. Vantaan kaupunki tulisi yritysomistuksen kautta (esim. Vantaan Energia) etsiä lisätuloja jotta menojen kasvu saadaan katettu.

Tuulivoima ei oikein sovellu tiheästi asutun Vantaan kohdalla, mutta aurinkovoimaa tulisi nykyistä enemmän käyttää Vantaan kaupungin omistamissa kiinteistössä jotta energiakulueriä saadaan pienettyä. Tehtaiden kohdalle, kaikki tehtaat ovat Vantaalla tervetulleita, niiden kautta saadaan enemmän työpaikkoja ja kiinteistöveron maksajia, jotka sitten vahvistavat kuntatalouden.

Kun sosioekonomisesti eriaavin ihmiset asuvat enemmän omilla alueilla syntyy yhteiskunnassa erijako. Tämän tulisi välttää. Ihmisten lapset jotka kasvavat ympäristössä missä on vaan tietynlaisia ihmisiä, niitten maailmakuva kapenee, mikä sitten myöhemmin aiheuttaa vaikeuksia olemaan ihmisten kanssa jotka ovat eri asemilta tulleita. Suomessa on tärkeä, että kaikki ihmiset kokevat, että he ovat osaa meidän yhteiskunta ja osaa yhteisöä joka rakentaa parempaa huomista.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Luontosuojelualueita tulisi pitää vähintään nykytilassa. Liikkuminen luonnossa on tärkeä ihmiselle. Vantaalla on vielä paljon peltomaa, mitä voidaan muuttaa asutusalueeksi. Nämä löytyvät esimerkiksi Vantaan pohjoispuolella, Korsoossa, Seutulassa ja Keimolassa.

Kolmasosaa Vantaasta on metsä, metsäalueita voidaan tietyllä alueella harventaa asutusta varten. Lähtökohtaisesti olisi paremmin että peltoalueita käytettäisi ensimmäiseksi.

Ennen kun tehdään rakentamispäätös, on mietittävä, mitä taloudelliset hyödyt se tuo ja mitä muita vaihtoehtoja on. Mikäli asukkailla Länsi-Vantaalla on selkeä tarvetta ratikkaan, sitten sen tulisi rakentaa. Vantaalla tulisi ylipäättään miettiä tehokkaampi liikenneohjaus julkista liikennettä varten. Ennakoiva liikennevalon-ohjaus busseille (ns. Joukkoliikenne-etuus), jotta ne eivät joutuisi punaisessa valoissa odottaa, olisi järkeä toteuttaa. Tästä hyötyisi kaikki Vantaa bussia käyttäviä eikä vain tietyllä alueella asuvia. Joukkoliikenne-etuuden esimerkkejä voidaan ottaa Lille (Ranska), Rio de Janeiro (Brasilia), ja Guangzhou, (Kiina).

Vantaalla on 1600 km kunnossapidettäviä ajoväyliä ja käytäviä. Kaupungin vastuu on ylläpitää näitten kunto. Emme voi antaa näitten rappeutua. Huononkuntoiset tiet maksavat asukkaille loppupelissä enemmän kun korjauskustannukset, koska ne aiheuttavat kalliita vauriot autoihin. Kiinteistöverosta saatu eurot pitäisi mittauttaa sitten, että vakiosumma menee teitten korjaukseen, ja tästä vakiosummasta ei voida ottaa raha pois.

Mikäli halutaan graffititaidetta sisätiloihin, voidaan järjestä kilpailun, missä valitaan parhaat suunnitellut. Näistä sitten taiteilija jolla paras ehdotus voi tehdä hänen taidetta siihen sisätilaan. Uskon että intohimoisia graffititaiteilijoita löytyy Vantaalla sen verran paljon, että tämän voidaan toteuttaa myös ilman maksua.

En puoltaa enkä vastustaa yksityisen päiväkodin toimintaa. Verorahoja suhteessa lapsenmääriin ei tulisi laittaa yksityisille enemmän kun julkisille päiväkodille. On sitten vanhempien valinta mihin päiväkotiin he haluavat laittaa lapsen. Jos laadusta on kilpailu, niin laatu pitäisi parantua, mikä on hyvä asia.

Tämä riippuu täysin mistä palveluista on kysymys. Koulutukselta ja terveydenhuollosta ei tulisi leikata. Mikäli näihin koskee kustannuksen nousua ja sitä ei voida paikatta leikkaamalla muualle, ovat veronkorotukset oikeutettuja. Lähtökohtaisesti meidän tulisi miettiä tarkasti kaikki kunnan ja valtion toimet ja miten niitä saadaan tehostettu. Uskon että hankinta- ja hallintokuluissa on vielä paljon parannettavaa. Sosiaalietuuksien kohdalla on myös paljon parannettava, jotta saadaan ne sitten että työnteko on aina kannattavaa. Lisäksi valtion ja kunnan tulisi olla aktiivisempana sijoittajana yrityksissä mukana. Yritysomistuksen kautta saadaan myös valtion ja kuntien tulot kasvatettua.

Tuloerot eivät lähtökohtaisesti ole ongelma jos sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa olevilla menee hyvin. Palkkaus matalapalkkaisessa ammateissa tulisi olla riittävä, 12.5€/t, jotta ihmisellä riittä raha elämistä varten. Ihmisellä tulisi olla kannustimia ahkeruudesta ja lahjakkuudesta. Yhteiskunnassamme kaikki voittavat siitä. Meidän pitää huolehti että kaikille on samat mahdollisuudet onnistua. Kireämpi verotus korkeatuloisille ovat oikeutettu, jotta saadaan kaikille mahdollisuuden hyvään terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Verotus pitää kuitenkin olla tehty sillä tavoin, että se kannustaa ihmisiä tekemään enemmän, eikä sen että korkean marginaaliverotuksen takia ei tehdä töitä. Tämä näkyy myös tilastoissa. Ylitöitä tehdään Suomessa vähän. Ylityökorvausosuuden pitäisi olla verovapaa

Suomessa tulisi olla laissa määritetty minimipalkka pkseudulla 13€/t ja muualla Suomessa 12.5€/t. Kun palkka maksetaan alle tämän, ei riitä ihmisellä raha elämiseen. Matalapalkka-aloilla palkkakehitys ei ole ollut inflaation mukaisesti. Jotta asia saadaan korjattu, lainsäädäntöön tulisi asentaa tämän minimipalkan. Majoitus ja ravintola-alan suhteen korkeampi palkkaus estää kysyntää, niin näitten suhteen tulisi palkkaerotus toteuttaa osittain valtionavustuksella. Suomessa tehdään vuodessa noin 4 miljardi tuntia töitä vuodessa, jos minimipalkka koske 10% kaikista toimialoista se nostaisi palkkatuloja n.€400 miljoona. Tämä asia vaati lisäanalysointia, joten summat ja palkkaehdotus ovat suuntaan antava.

Sosiaaliturvalla ei ole helppo elää, vähimmäissummat ovat hyvin pieniä. Perustoimentulotuki yksin asuville on 594€/kk ja enimmäisasumistuki on Vantaalla 394€/kk. Alle tuhannella euron kuukausituloilla elää aika rajoilla. Isompi ongelma yhteiskunnassa on tukien erilaisia tulorajat, jotka rajoittavat työn kannattavuutta. Yksinasuvan henkilön tulot vähentävät asumistukea vasta ylittäessään 706 €/kk. Tämä aiheuttaa sen että ihmiset keinotekoisesti pidetään jossain rajalla. Asumistuki pitäisi olla tarpeenmukainen tuki. Se että on pienempi tukileikkuri pienellä tuloilla on parempi kuin se, että on isompi leikkuri keskipienellä tuloilla.

Valtion ja kuntien yritystoiminta tulisi lisätä. Sekä valtiolla että kunnilla on mahdollisuus saada hyvin edullisesti rahoitusta. Tätä rahoitusta voidaan käyttää sijoitustoimintoihin, jotka tuottavat yli korkokustannuksen. Tämän tuoton ansiolla kunta-/valtiotalous ei olisi niin riippuvainen verotuloista. Se on kaikille hyvä asiaa. Esimerkin voidaan ottaa valtion omistuksessa olevien pörssiyhtiöiden kohdalla. 18.2.2025 markkinahinnoilla, niitten yhteenlaskettu arvo oli €17,17 miljardi, valtio saa tästä €1.12 miljardin osinkotulot. Jos valtio myisi kaiken pois ja lyhentäisivät lainan myyntituloista saatu summan verran, valtion korkokustannukset laskisivat vain €480 miljoonalla. Omistuksen nettohyöty on sitten €640 miljoona vuodessa.

Monikulttuurisuus ja toisin ajattelua ovat hyviä asioita. On hyvä että Suomeen saadaan ihmisiä, joilla on kokemuksia erilaisista järjestelmistä sekä valtiotaloudellisesti että yritystaloudellisesti. Ulkomailla opiskelleet ja/tai työtä tehneet henkilöt tuovat Suomeen uutta osaamista. Tietyt kulttuuriperinnöt eivät kuitenkin sovellu Suomeen, ja tätä tulisi huomioida, kuten nytkin huomioidaan, lainsäädännössä. Esimerkkejä tästä ovat ympärileikkaus ja naisiin kohdistuva väkivalta, näitä asioita ei tulisi ikinä Suomessa hyväksyä.

Rationalismi on hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle. Kristillisessä arvoissa on piirteitä jotka kuuluvat tähän rationalismiin, kuten kunnioitus, vastuullisuus, rehellisyys. Nämä ovat hyviä piirteitä.

Kaikki saavat olla sellaisena kun haluavat olla niin kauan kuin siitä ei ole haitta muita kohtaan. Urheiluissa tulisi huomioida ihmisten biolooginen sukupuoli, eikä sen mukaan miten itse identifioi itseään. Itseidentifiointi ei ole urheilulajissa muita kohtaan reilua.

Kohdalle "tärkeimmät arvot" minulla on eri mielipide. Tärkeimmät arvot ovat kunnioitus muita ja itsea kohtaan, ja se että pyrki elämässä eteenpäin vahingoittamatta muita. Tottelevaisuus ja auktoriteettitien kunnioitus ovat tärkeä, mutta on myös tärkeä että lapsi oppi ajattelemaan itsenäisesti.

Päästöjen vähentäminen tarkoittaa yleensä sen, että nostetaan energiatehokkuutta ja vähennetään fossiilisien polttoaineiden käyttöä. Fossiilisien polttoaineiden käyttöä vähennetämisen myöten, Suomen vaihtotaseen tilanne parantuu. Tämä myöten enemmän ostovoimaa jää Suomen sisällä ja Suomella menee taloudellisesti paremmin. Vuonna 2023 suomen netto maahantuonti öljytuotteiden kohdalla on €3398 miljoona ja muun fossiilisien tuotteiden kohdalla €1296M. Väestön kohden tämä vastaa 603€ ja 230€ vuodessa. Jos me saadaan meidän riippuvuus fossiilisesta energiasta poistettu, on taloudessa sitten yli 830€ henkilöä kohden enemmän käytettävissä. Kymmenessä vuodessa 8300€a henkilöä kohden.

Poliitikkojen työ on palvella kaikkia Suomessa asuvien asema. Kansainvälisessä sopimuksessa meidän tulisi äänestä Suomen edun mukaan. Esimerkki missä ei äänestetty Suomen etuun mukaan, oli EUn tuontitulli direktiivi kiinalaisten sähköautoja vastaan. Suomi vastasi "tyhjä", vaikka direktiivi nostaa sähköautojen hinnat Suomessa. Tämän myöten sähköautojen käyttöönotto hidastuu, mikä sitten heikentää meidän vaihtotaseen tilanne.

Ympäristösuojelu on tärkeää, mutta lupaprosessi tulisi olla enemmän keskittynyt siihen että löydetään ratkaisuja kun tehdassuunnittelua tehdään jotta suojelu toteutuu. Nykyään lupaprosessi keskittyy enemmän sen ympärille toteuttaako yrityksen suunnittelu suojeluvaatimukset. BASF akkumateriaalitehtaan ympäristölupa käsittelyn meni liian pitkä aika (4 vuotta). Siinä käsiteltiin tärkeitä asioita, ja sulfaattien pääsy vesistöön olisi huono asia, mutta ratkaisuun löytämiseen meni lian pitkä aika. Näihin lupahakemuksiin tulisi panostaa enemmän virkapuolelta jotta saadaan nopeammat ympäristöä huomioivat ratkaisut tehtyä. Epävarmuus ei tee Suomesta houkutteleva maa tehdasrakentamiseen.

Koen, että Suomessa toimiva parlamentaarinen systeemi on hyvä. Päätöksen teon aikana on hyvä, että useampi ihminen tuo esiin omat ajatukset. Yhdessä teemme parempaa työtä.

Sama palvelutaso ei voida taata kaikkialla asuville Suomessa niitten kotikunnassa. Hyvinvointipalvelut pitää olla kustannustehokkaasti toteutettu. Jos henkilö joka tarvitse sosiaali- ja terveyspalveluita asuu haja-asutusalueilla, on hyväksyttävää että hän joutuu muuttamaan/menemään isompaan lähellä olevaan kuntaan, jotta hän saisi näitä palveluita.

Kaupungistuminen luo mittakaavaetu ja antaa mahdollisuus siihen että useampi palvelu on samassa paikassa. Lisäksi se luo yrityksen välinen kilpailu työntekijöistä mitä sitten positiivisesti vaikuttaa palkkakehityksen. Lisäksi se helpottaa yrityksen välinen vuorovaikuttelua.