Mikael Nikander

Keskittämisen myöten tule kustannussäästöjä. Jotta terveyspalveluiden laatu saadaan pidetty hyvällä tasolla, keskittäminen on välttämätön.

Mielenterveyspalveluissa tulisi myös nykyistä enemmän priorisoiman muuttamaan ihmisen elämäntapoja. Jos saadaan ihmisiä tekemään enemmän liikunta, niitten mielenvointi myös paranee.

Pelastustoiminoista ei voida hirveästi leikkaa. Mitä jos on tulipalo ja ei ole palomies? Kuitenkin on mietittävä mitkä toiminnot ovat välttämättömiä, ja pystyykö esimerkiksi pelastustoimintojen hallinnosta saamaan säästöjä aikaiseksi.

Sairaaloiden toiminnat pitäisi olla ykkösprioriteettina, sieltä ei tulisi siirtää henkilöstö tai rahaa pois.

Lasten palveluissa, lasten etu tulisi asentaa ensimmäiseksi. Onko tässä nyt yksityinen tai julkinen palveluntarjoaja, hyvinvointialue tulisi aina arvioida mikä palvelu täyttää tämän parhaiten.

Hoiva on hyvin kallista ylläpitää. Yhteisöllistä asumista tulisi nykyistä enemmän toteuttaa.

Hoitajia ei Suomessa saada tarpeeksi, joten meillä ei ole oikein vaihtoehto tässä. Huoltosuhde tulevaisuudessa nousee vain entistä enemmän. On kuitenkin tärkeä, että kielenopetusta tuetaan enemmän. Työssä oleville hoitajille tulisi myös tarjota tarvittaessa Suomen kielen lisäopinnot.

Hyvinvointi alueita on Suomessa 21 ja sen lisäksi on Ahvenanmaa ja Helsinki oman alueena. Näissä 21 hyvinvointialueilla on 1369 valtuutettu, uskon ettei tarvitse niin paljon tekemään päätöksiä. Olisi paremmin että keskitytään hallinto viiden yliopistosairaaloiden ympärille (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu), tämän myöten hallinnointikustannukset laskisivat ja päättäjien päätyvyys olisi paremmin mittakaavaetuuden takia. En usko että tällä hetkellä ne päätökset mitä tehdään hyvinvointialueilla, ovat keskenään niin erilaisia, että se vaatisi nykyisen aluemäärän.

Eduskunnan pitäisi antaa tarpeeksi määrärahoja jotta palveluita voidaan tehdä. Tällä hetkellä hyvinvointialueet rahat ovat mitoitettu sitten, että budjetti ei ole mahdollista toteuttaa ilman alijäämä.

Nykyinen hyvinvointialueen rahoitus tule enimmäkseen valtiolta, erilliseen verotusmalliin ei ole tarvetta.

Hyvinvointialue tekee alijäämä, terveyskeskusmaksuja tarvitaan jatkossakin jotta on tarpeeksi rahoja yläpitämään hyvän palvelutason.

Käyttöhuoneet tuovat niitten omia ongelmia alueisiin missä niitä on. Sveitsissä on käytössä järjestelmä missä huumeita anettaan riippuvuushallintakeskuksissa. Näistä on tullut hyviä tuloksia. Samanlaisen mallin käyttäminen Suomessa tulisi selvittää. Ne tarjoavat paljon parempi ratkaisun kun käyttöhuoneet.

HUS:iin kuuluu Vantaalla: Katriinan Sairaala, Myyrmäen psykiatrian poliklinikat, ja Peijaksen sairaala. Tämä kysymys on sitten sama kun toinen missä kysyttiin pitäisikö sairaalapalveluita priorisoida perusterveyshuollon sijaan. Ja vastaus tähän oli selkeä, sairaalatoiminta on tärkeämpi.

Tässä on taustalla isompikin ongelma, nimittäin lapsiköyhyys. Suomessa 12% lapsista elää pientuloisissa perheissä. Monesti näissä on taustalla yksinhuoltajuus, vanhemman sairastuminen ja/tai työttömyys. Lapsi ei voi itse vaikuttaa lapsiperheköyhyyteen, joten on meidän yhteiskunnasamme rooli vastata siihen. Elatusmaksut tulisi korottaa (nykyisesti on 196€/kk->300€); lapsilisää pitäisi maksaa siihen asti kun valmistuu opetuksesta (nykyisen 17v. raja sijaan). Lapsilisään yksinhuoltaja korotus tulisi nostaa (nykyisestä 73.30€/kk->100€) Asumistuki, tulisi korottaa lapsen tukivaikutus (171.5€->200€/kk). Myös koko tukien järjestelmä pitää muuttaa jotta on aina kannattavaa ottaa töitä vastaan. Kuukautissuojien alv laskettiin vuoden 2025 alussa 25.5%tistä 14%, tämä auttaa jo jonkin verran.

JHL:n vähimmäispalkka sosiaalityöntekijöille on 16.2.2024 alkaen 3630.59€/kk. Vantaa ja Keravan hyvinvointialueella (Vake) peruspalkka on 4100€/kk. Mielestäni tämä on hyvä palkka ja sen ei pitäisi nostaa vuodessa enemmän kun inflaatioita. Pääkaupunkiseudun hyvinvointialueet (Vake/Uusimaa/Helsinki), eivät pitäisi kilpailla keskenään tekijöistä. Tämä on Suomen edun vastainen.

Tämä riippuu täysin mistä palveluista on kysymys. Koulutukselta ja terveydenhuollosta ei tulisi leikata. Mikäli näihin koskee kustannuksen nousua ja sitä ei voida paikatta leikkaamalla muualle, ovat veronkorotukset oikeutettuja. Lähtökohtaisesti meidän tulisi miettiä tarkasti kaikki kunnan ja valtion toimet ja miten niitä saadaan tehostettu. Uskon että hankinta- ja hallintokuluissa on vielä paljon parannettavaa. Sosiaalietuuksien kohdalla on myös paljon parannettava, jotta saadaan ne sitten että työnteko on aina kannattavaa. Lisäksi valtion ja kunnan tulisi olla aktiivisempana sijoittajana yrityksissä mukana. Yritysomistuksen kautta saadaan myös valtion ja kuntien tulot kasvatettua.

Tuloerot eivät lähtökohtaisesti ole ongelma jos sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa olevilla menee hyvin. Palkkaus matalapalkkaisessa ammateissa tulisi olla riittävä, 12.5€/t, jotta ihmisellä riittä raha elämistä varten. Ihmisellä tulisi olla kannustimia ahkeruudesta ja lahjakkuudesta. Yhteiskunnassamme kaikki voittavat siitä. Meidän pitää huolehti että kaikille on samat mahdollisuudet onnistua. Kireämpi verotus korkeatuloisille ovat oikeutettu, jotta saadaan kaikille mahdollisuuden hyvään terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Verotus pitää kuitenkin olla tehty sillä tavoin, että se kannustaa ihmisiä tekemään enemmän, eikä sen että korkean marginaaliverotuksen takia ei tehdä töitä. Tämä näkyy myös tilastoissa. Ylitöitä tehdään Suomessa vähän. Ylityökorvausosuuden pitäisi olla verovapaa

Suomessa tulisi olla laissa määritetty minimipalkka pkseudulla 13€/t ja muualla Suomessa 12.5€/t. Kun palkka maksetaan alle tämän, ei riitä ihmisellä raha elämiseen. Matalapalkka-aloilla palkkakehitys ei ole ollut inflaation mukaan. Jotta asia saadaan korjattu, lainsäädäntöön tulisi asentaa tämän minimipalkan. Majoitus ja ravintola-alan suhteen korkeampi palkkaus estää kysyntää, niin näitten suhteen tulisi palkkaerotus toteuttaa osittain valtionavustuksella. Suomessa tehdään vuodessa noin 4 miljardi tuntia töitä vuodessa, jos minimipalkka koske 10% kaikista toimialoista se nostaisi palkkatuloja n.€400 miljoona. Tämä asia vaati lisäanalysointia, joten summat ja palkkaehdotus ovat suuntaan antava.

Sosiaaliturvalla ei ole helppo elää, vähimmäissummat ovat hyvin pieniä. Perustoimentulotuki yksin asuville on 594€/kk ja enimmäisasumistuki on Vantaalla 394€/kk. Alle tuhannella euron kuukausituloilla elää aika rajoilla. Isompi ongelma yhteiskunnassa on tukien erilaisia tulorajat, jotka rajoittavat työn kannattavuutta. Yksinasuvan henkilön tulot vähentävät asumistukea vasta ylittäessään 706 €/kk. Tämä aiheuttaa sen että ihmiset keinotekoisesti pidetään jossain rajalla. Asumistuki pitäisi olla tarpeenmukainen tuki. Se että on pienempi tukileikkuri pienellä tuloilla on parempi kuin se, että on isompi leikkuri keskipienellä tuloilla.

Valtion ja kuntien yritystoiminta tulisi lisätä. Sekä valtiolla että kunnilla on mahdollisuus saada hyvin edullisesti rahoitusta. Tätä rahoitusta voidaan käyttää sijoitustoimintoihin, jotka tuottavat yli korkokustannuksen. Tämän tuoton ansiolla kunta-/valtiotalous ei olisi niin riippuvainen verotuloista. Se on kaikille hyvä asiaa. Esimerkin voidaan ottaa valtion omistuksessa olevien pörssiyhtiöiden kohdalla. 18.2.2025 markkinahinnoilla, niitten yhteenlaskettu arvo oli €17,17 miljardi, valtio saa tästä €1.12 miljardin osinkotulot. Jos valtio myisi kaiken pois ja lyhentäisivät lainan myyntituloista saatu summan verran, valtion korkokustannukset laskisivat vain €480 miljoonalla. Omistuksen nettohyöty on sitten €640 miljoona vuodessa.

Monikulttuurisuus ja toisin ajattelua ovat hyviä asioita. On hyvä että Suomeen saadaan ihmisiä, joilla on kokemuksia erilaisista järjestelmistä sekä valtiotaloudellisesti että yritystaloudellisesti. Ulkomailla opiskelleet ja/tai työtä tehneet henkilöt tuovat Suomeen uutta osaamista. Tietyt kulttuuriperinnöt eivät kuitenkin sovellu Suomeen, ja tätä tulisi huomioida, kuten nytkin huomioidaan, lainsäädännössä. Esimerkkejä tästä ovat ympärileikkaus ja naisiin kohdistuva väkivalta, näitä asioita ei tulisi ikinä Suomessa hyväksyä.

Rationalismi on hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle. Kristillisessä arvoissa on piirteitä jotka kuuluvat tähän rationalismiin, kuten kunnioitus, vastuullisuus, rehellisyys. Nämä ovat hyviä piirteitä.

Kaikki saavat olla sellaisena kun haluavat olla niin kauan kuin siitä ei ole haitta muita kohtaan. Urheiluissa tulisi huomioida ihmisten biolooginen sukupuoli, eikä sen mukaan miten itse identifioi itseään. Itseidentifiointi ei ole urheilulajissa muita kohtaan reilua.

Kohdalle "tärkeimmät arvot" minulla on eri mielipide. Tärkeimmät arvot ovat kunnioitus muita ja itsea kohtaan, ja se että pyrki elämässä eteenpäin vahingoittamatta muita. Tottelevaisuus ja auktoriteettitien kunnioitus ovat tärkeä, mutta on myös tärkeä että lapsi oppi ajattelemaan itsenäisesti.

Päästöjen vähentäminen tarkoittaa yleensä sen, että nostetaan energiatehokkuutta ja vähennetään fossiilisien polttoaineiden käyttöä. Fossiilisien polttoaineiden käyttöä vähennetämisen myöten, Suomen vaihtotaseen tilanne parantuu. Tämä myöten enemmän ostovoimaa jää Suomen sisällä ja Suomella menee taloudellisesti paremmin. Vuonna 2023 suomen netto maahantuonti öljytuotteiden kohdalla on €3398 miljoona ja muun fossiilisien tuotteiden kohdalla €1296M. Väestön kohden tämä vastaa 603€ ja 230€ vuodessa. Jos me saadaan meidän riippuvuus fossiilisesta energiasta poistettu, on taloudessa sitten yli 830€ henkilöä kohden enemmän käytettävissä. Kymmenessä vuodessa 8300€a henkilöä kohden.

Poliitikkojen työ on palvella kaikkia Suomessa asuvien asema. Kansainvälisessä sopimuksessa meidän tulisi äänestä Suomen edun mukaan. Esimerkki missä ei äänestetty Suomen etuun mukaan, oli EUn tuontitulli direktiivi kiinalaisten sähköautoja vastaan. Suomi vastasi "tyhjä", vaikka direktiivi nostaa sähköautojen hinnat Suomessa. Tämän myöten sähköautojen käyttöönotto hidastuu, mikä sitten heikentää meidän vaihtotaseen tilanne.

Ympäristösuojelu on tärkeää, mutta lupaprosessi tulisi olla enemmän keskittynyt siihen että löydetään ratkaisuja kun tehdassuunnittelua tehdään jotta suojelu toteutuu. Nykyään lupaprosessi keskittyy enemmän sen ympärille toteuttaako yrityksen suunnittelu suojeluvaatimukset. BASF akkumateriaalitehtaan ympäristölupa käsittelyn meni liian pitkä aika (4 vuotta). Siinä käsiteltiin tärkeitä asioita, ja sulfaattien pääsy vesistöön olisi huono asia, mutta ratkaisuun löytämiseen meni lian pitkä aika. Näihin lupahakemuksiin tulisi panostaa enemmän virkapuolelta jotta saadaan nopeammat ympäristöä huomioivat ratkaisut tehtyä. Epävarmuus ei tee Suomesta houkutteleva maa tehdasrakentamiseen.

Koen, että Suomessa toimiva parlamentaarinen systeemi on hyvä. Päätöksen teon aikana on hyvä, että useampi ihminen tuo esiin omat ajatukset. Yhdessä teemme parempaa työtä.

Sama palvelutaso ei voida taata kaikkialla asuville Suomessa niitten kotikunnassa. Hyvinvointipalvelut pitää olla kustannustehokkaasti toteutettu. Jos henkilö joka tarvitse sosiaali- ja terveyspalveluita asuu haja-asutusalueilla, on hyväksyttävää että hän joutuu muuttamaan/menemään isompaan lähellä olevaan kuntaan, jotta hän saisi näitä palveluita.

Kaupungistuminen luo mittakaavaetu ja antaa mahdollisuus siihen että useampi palvelu on samassa paikassa. Lisäksi se luo yrityksen välinen kilpailu työntekijöistä mitä sitten positiivisesti vaikuttaa palkkakehityksen. Lisäksi se helpottaa yrityksen välinen vuorovaikuttelua.