Tommi Vihervaara

Kännykät kannattaa kieltää oppitunneilla, jotta keskittyminen ja oppiminen paranevat. Välitunneilla niiden käyttö voisi kuitenkin olla sallittua, sillä ne ovat osa nuorten sosiaalista elämää. Tasapainoinen ratkaisu tukee sekä opiskelurauhaa että digitaalista sivistystä.

Työn vetovoimatekijöitä on parannettava ja palkkatason tarkastaminen on tähän oiva keino.

Akaan kaupunki on käyttänyt veronkorotusoptionsa jo moneen kertaan. Se on jo tällä hetkellä Pirkanmaan kovimpia verottajia. Rahoitus on löydyttävä toisella tavalla.

Koulutus, terveydenhuolto ja turvallisuuteen liittyvät asiat menevät näiden edelle.

Lähikirjastot ovat sivistyksen ja oppimisen kulmakiviä. Ne tarjoavat kaikille avoimen pääsyn tietoon, kulttuuriin ja oppimisen mahdollisuuksiin varallisuudesta tai taustasta riippumatta. Akaan kaupungissa en tosin näe mahdottomana, että Viialan ja Toijalan kirjastot yhdistettäisiin yhdeksi isommaksi yksiköksi nykyisen kahden pienemmän yksikön sijaan.

Akaan kaupungissa veronkorotukset ovat olleet viime vuosina laiska ratkaisu, eräänlainen "käänteinen juustohöylä". Tämä tie on nyt ehdottomasti kuljettu loppuun ja Pirkanmaan korkeimpiin kuuluva kunnallisveroprosentti on saatava tulevaisuudessa laskemaan.

Akaan ei pitäisi sulkea ovea vihreän siirtymän tuomilta mahdollisuuksilta. Tuuli- ja aurinkovoima voisivat tuoda kaupungille merkittäviä kiinteistöverotuloja, joilla voidaan kehittää palveluita ja infrastruktuuria. Monissa kunnissa nämä investoinnit ovat jo osoittautuneet taloudellisesti kannattaviksi, ja Akaankin olisi syytä tarttua tilaisuuteen vahvistaa kaupungin elinvoimaa ja taloudellista kestävyyttä.

Ihmisille tulee antaa vapaat kädet oman asuinpaikkansa valitsemisessa eikä kunnalla pitäisi olla tähän mitään erityistä intressiä ohjailla tätä käyttäytymistä.

Akaa on pärjännyt erinomaisesti kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuoden 2024 aikana. En näe mitään erityistä tarvetta nimenomaan ulkomailta tulevan muuttoliikkeen edistämiseksi vaan Akaan on jatkettava määrätietoisesti uusien asuinalueiden kaavoitusta s.e. Pystymme tarjoamaan kodin monenlaisiin eri tarpeisiin.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kulttuurista leikkaaminen on perusteltua kuntien tiukassa taloustilanteessa, kun lakisääteiset palvelut kuten koulutus ja työllisyyspalvelut on turvattava. Kulttuurin osuus kuntataloudesta on vain 2,4 %, ja se on vahvasti julkisen tuen varassa. Talouden tasapainottamiseksi rahoitusta on tarkasteltava kriittisesti, ja kulttuuritoiminnan tulisi pyrkiä kasvattamaan omia tulojaan.

Ei missään tapauksessa. Akaassa tehdyt veronkorotukset ovat olleet viime vuosina laiska ratkaisu, eräänlainen "käänteinen juustohöylä". Tämä tie on nyt ehdottomasti kuljettu loppuun ja Pirkanmaan korkeimpiin kuuluva kunnallisveroprosentti on saatava tulevaisuudessa laskemaan.

Ennen purkamispäätöstä on aina syytä selvittää perusteellisesti mahdollisuudet sisäilmakorjaukselle. Kuntotutkimukset ja huolellinen hankesuunnittelu voivat usein tarjota kustannustehokkaita ratkaisuja, joilla rakennus voidaan palauttaa turvalliseen käyttöön. Jos kuitenkin tutkimukset osoittavat, että korjaaminen ei ole taloudellisesti tai teknisesti järkevää, purkaminen voi olla perusteltu vaihtoehto. Tärkeintä on varmistaa terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Oletan, että kysymyksessä tarkoitetaan "Akaa pointia" eikä Akaanporttia. Akaan seutu uutisoi 13.2.2025 että vuosien mittainen sähköpula estää kaikkien suurempien hankkeiden toteutumisen Akaa Pointin alueelle. Näin ollen näkisin järkevänä, ettei uusia maanhankintoja tehdä ennen kuin Fingrid on saanut toimitettua alueelle riittävän kokoisen sähköliittymän.

Ensinnäkin tienviittojen korvaushanke vaikutti kustannuksiltaan täysin ylimitoitetulta ja sen myötä näkisin järkevämpänä sijoittaa nämäkin rahat fiksummin kuten koulutukseen ja sivistystoimeen.

Ei missään tapauksessa. Akaassa tehdyt veronkorotukset ovat olleet viime vuosina laiska ratkaisu, eräänlainen "käänteinen juustohöylä". Tämä tie on nyt ehdottomasti kuljettu loppuun ja Pirkanmaan korkeimpiin kuuluva kunnallisveroprosentti on saatava tulevaisuudessa laskemaan.

Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin on Suomessa pysytellyt viimeiset 20 vuotta varsin stabiilina, reagoiden kuitenkin hieman aina talouden suhdanteiden mukaan hieman nousten ja laskien. Suomessa tuloero- ja eriarvoisuustutkijat sekä poliitikot eivät myöskään koskaan suostu tai osaa sanoa tarkasti, mikä olisi "oikea" tuloerojen taso. Toisaalta tuloerojen jatkuva vahtiminen ja kontrollointi eivät mielestäni myöskään voi olla järkevän politiikan ensisijainen päämäärä. Päämäärän tulisi olla valtion roolin minimointi siten, että sen ydintoimintojen (esim. koulutus ja terveydenhuolto) tärkein tehtävä on pitää heikoimmassa asemassa olevista hyvää huolta, ei suitsia niitä, ketkä pärjäävät muutenkin

Markkinaliberaali valtio asettaa yrityksille tasaisen pelikentän, eikä valitse voittajia kuluttajien puolesta, kuten nykyään Suomessa valitettavasti tapahtuu. Käytetystä mallista riippumatta yritystuet päädytään jakamaan tietyille menestyville yrityksille, jotka eivät niitä todellisuudessa tarvitse. Tuista tulee vanhaa säilyttäviä kilpailun esteitä, jotka haittaavat markkinoiden uudistumista ja innovointia. Näin on Suomessakin. Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli vuonna 2017 virkamiesraportin, jossa todettiin ainakin 90 prosentin maamme yritystuista olevan tarpeettomia tai jopa suorastaan haitallisia. Valtion suora rahoitus yritystoiminnalle on erittäin kyseenalaista. Markkinoiden voittajien valinta kuuluu kuluttajille, ei valtiolle.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on vuosikymmenten kehittämisen jäljiltä laaja, mutta vaikeaselkoinen. Järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu. Monimutkaista järjestelmää on yhtäältä helppo käyttää väärin ja toisaalta osalta jää etuuksia hakematta ja saamatta. Sosiaaliturvaa tulisi kehittää perustulo- tai perustilimallin suuntaan. Liberaalipuolueen tavoitteena on vapautta lisäävä ja byrokratialoukkuja vähentävä sosiaaliturvauudistus.

Valtio voi omistaa tai säännellä luonnollisia monopoleja, perusinfrastruktuuria ja toimintoja, joissa huoltovarmuus tai muut seikat tekevät valtion osallisuudesta välttämätöntä. Julkisten palvelujen ja toimintojen ei välttämättä tarvitse olla julkisesti tuotettuja, mikäli sama tai parempi kustannustehokkuus voidaan saavuttaa muilla tavoin. Valtion tehtäviin ei kuulu tavallisten yritysten rahoittaminen, omistaminen tai niihin sijoittaminen, olivatpa nämä pieniä tai suuria.

Kulttuurit ovat aina muutostilassa ja saavat yli ajan vaikutteita muista kulttuureista. Näin on tapahtunut aina Suomessakin ja näin uskon myös tapahtuvan jatkossa.

Kysymyksessä ei tarkemmin määritellä mitä ko. kulttuuriperinnöllä tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Näin ollen vastaaminen tähän kysymykseen on hankalaa. Itse henkilökohtaisesti pidän erityisessä arvossa yksilönvapauksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä heikomman puolella olemista.

Suomen kieli asettaa rajoitteita sukupuolikeskusteluun. Siinä menevät toistuvasti sekaisin yksilön oma henkilökohtainen sukupuolikokemus / sukupuoli-identiteetti (eng. "gender") ja biologinen sukupuoli (eng. "sex"). Kaikilla kansalaisilla on oltava lain edessä samat oikeudet ja velvollisuudet, eikä lainsäädännön pidä kohdella täysivaltaisia kansalaisia eri tavoilla. Yksilöitä ei saa asettaa sukupuolen tai muuhun henkilöön liittyvän seikan perusteella eriarvoiseen asemaan. Näkisin arvokkaana myös sen, että aiheesta käytäisiin enemmän rakentavaa yleissivistävää keskustelua.

Rajoja ja rakkautta.

Pidän tärkeänä, että ilmastonmuutosta torjuttaessa meillä on kunnianhimoisia tavoitteita sekä yksityisellä että julkisella puolella. Suomen kannalta relevantti viiteryhmä on muut Euroopan Unionin valtiot ja Suomen pitäisi tehdä päästöjen vähennyspäätöksiä, jotka ovat linjassa muiden EU-maiden kanssa.

Maailma ei valitettavasti toimi niin, että me Suomessa pystyisimme sanelemaan muulle maailmalle miten yhteisissä asioissa tulisi edetä. Itse olen sitä mieltä, että Suomen tulee tukeutua länsimaisiin arvoyhteisöihin niin tiukasti kuin mahdollista, ettemme jäisi yksin. Yksin ei pärjää kukaan.

Luonto kuuluu kaikille ihmisille. Valtion tulee taata puhdas ympäristö tuleville sukupolville. Sekä globaaleihin että paikallisiin ympäristöhaittoihin on suhtauduttava vakavasti. Samaan aikaan meidän on myös huolehdittava siitä, että yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia tuetaan. Se on valtion tehtävä ja vahva valtiontalous edellyttää taloudellista tuottavuutta. Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Outi Ojala kiteytti aikoinaan osuvasti, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Vahva valtiontalous syntyy yksityisten yritysten ja julkisten organisaatioiden tuottavuuden kasvun varmistamisen myötä. Ihmisen ja yritysten toimintaan liittyy aina ympäristöön ja luontoon liittyviä ulkoisvaikutuksia, ja nämä on pystyttävä hinnoittelemaan mm. haittaveroja hyödyntämällä.

On päivänselvää, että kenen tahansa johtajan tulee noudattaa lakia ja asetuksia aivan samalla tavalla kuin kenen tahansa kansalaisen pitää. Taitava johtaja osaa ottaa myös muiden mielipiteet huomioon samalla kun hän selkeästi linjaa omat näkemyksensä ja tekee vaikeitakin päätöksiä. En kaipaa Olaf Scholzin kaltaisia vellihousuja johtotehtäviin.

Suomen aluepolitiikkaa on liian pitkään hallinnut maalaisromantiikka ja eturyhmille kumartelu. Yksilöillä on perustuslain takaama vapaus asettua asumaan, yrittämään ja elämään haluamaansa paikkaan julkisen vallan sitä kontrolloimatta. Julkisen sektorin ei tarvitse tarjota kaikille alueille samantasoisia palveluita. Asumisella ja liikkumisella on eri alueilla eri hinta ja kansalainen voi itse valita itselleen sopivan kombinaation.

Kansalaisten omaehtoisen muuttoliikkeen myötä tapahtuva yhdyskuntarakenteen tiivistyminen luo tehokkuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.