Sami Lehtonen

Laitteiden käytön rajoittaminen opetustilanteissa on perusteltua, mutta isossa kuvassa ei mielestäni kannata taistella tuulimyllyjä vastaan. Älylaitteet ovat osa nykyihmisen elämää ja aikaan tulee mukautua.

Varhaiskasvatukseen panostaminen on sijoittamista tulevaisuuteen.

Opettajia ja avustajia pitää olla riittävä määrä. Kuntaveron ei tule ohjata päätöksentekoa asioissa, joissa tarpeeseen ei voida vaikuttaa.

Rikkominen on aina helpompaa kuin uuden luominen. Hankalassakin taloustilanteessa tulisi pyrkiä säilyttämään kulttuuripalveluita, koska kerran menetettyä ei niin vain saa takaisin.

Kirjastot ovat jo merkittävästi karsineet kulujaan siirryttäessä itsepalveluun. Kirjasto on kuitenkin ehkä merkittävin kunnallinen kulttuuripalvelu.

Kunnalla ei oikein ole muita tulonlähteitä kuin kuntaverot. Verojen tulee olla sillä tasolla, että tulot riittävät pitkällä aikavälillä kattamaan menot, koska velaksi emme voi palveluita tuottaa.

Investoinnit on tietysti aina iloinen asia, mutta kokonaan toinen kysymys on, kuinka paljon ja millä tavalla niitä kannattaa aktiivisesti houkutella. Kannettu vesi ei tunnetusti kovin hyvin kaivossa pysy. Sijaintimme on onneksi erinomainen!

Slummiutuminen on tapahtuessaan merkittävä ongelma.

Muuttovoitto on tällaisen vähäväkisen kehyskunnan elinehto. En väheksyisi tulijoita alkuperän mukaan.

Janakkalassa piisaa tilaa rakentaa, vaikka osa suojeltaisiin.

Kouluverkkoa on jo melko rankalla kädellä harvennettu. Aiheeseen liittyen on myös tehty päätökset, millä perustein kyläkoulut saavat jatkaa.

Miksi ei. Tasa-arvon eteen on vielä tehtävä työtä.

Nykylainsäädännön puitteissa oma palvelutuotanto ei ole kovin helposti toteutettavissa kannattavasti. Kilpailutukseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota ja ruuan laatua on valvottava.

Muuttovirran houkuttelemiseksi pitää olla muita keinoja kuin ilmaiset tontit.

Uimahalli on tärkeä kunnallinen liikuntapalvelu.

Kunnan palvelut ja sosiaalietuudet perustuvat pitkälti lainsäädäntöön. On halpaa populistista puhetta, että olisi olemassa turhia palveluita, jotka voitaisiin jättää tarjoamatta. Janakkala ei myöskään juuri maksa etuuksia, jotka olisivat harkinnanvaraisia kuten esimerkiksi kotihoidon kuntalisä, joka sekin on kunnallisen päivähoidon kysynnän säätelyyn käytetty ja usein tarpeellinen työväline.

Tuloerot itsessään ovat hyväksyttäviä, mutta ei niiden erityisen suuria tarvitse olla, jotta lahjakkuus ja ahkeruus tulisi palkituksi. Vielä 70-luvulla toimitusjohtajien palkat olivat usein noin 20-kertaiset keskivertotyöntekijään verrattuna. Tänä päivänä kerroin on noin 200.

Nykytaso on ihan hyvä. Ääripäitä on syytä välttää.

Sosiaaliturvan tulee täyttää perustarpeet niille, jotka eivät itse siihen kykene.

Johan niitä omistuksia on viimeiset 40 vuotta vähennetty. Valtion ja kuntien on ihan hyvä olla mukana sellaisessa yritystoiminnassa, joka tukee niiden palvelutuotantoa tai on muuten huoltovarmuuden tai muun yhteiskunnallisen syyn kannalta tarpeellista.

Erilaisuus on asia, joka tulee hyväksyä eikä vain sietää. Ilman monimuotoisuutta ei yleensä synny ymmärrystäkään. Siitä huolimatta kaikkien on sitouduttava lainsäädäntöön.

Ihminen ei tarvitse uskoa voidakseen tehdä viisaita ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Ei siitä toki useimmiten haittaakaan ole.

Näen tämän tasa-arvokysymyksenä. Yleisesti ottaen sukupuolella (niiden lukumäärästä riippumatta) ei monessakaan asiassa tulisi olla mitään roolia tai merkitystä.

Lapsen omien mielipiteiden ja -halujen huomioon ottaminen on tärkeää, mutta ikätasoisesti. Pienellä lapsella ei ole kykyä tasavertaisesti neuvotella aikuisen kanssa siitä, miksi tiettyjä asioita pitää tehdä tietyllä tavalla. Auktoriteetti ei kuitenkaan synny yksin tottelevaisuudesta vaan tukena pitää olla myös lapsen luottamus ja turva.

Pitkässä juoksussa päästöjen vähentäminen on väistämätöntä ja joka tapauksessa hyvä asia. Puhtaampaan energiaan ja teollisuuteen panostaessa tuotamme myös osaamista, joka on rahanarvoinen vientituote. Tämä ei tarkoita, että päästöjä tulee vähentää hinnalla millä hyvänsä.

Olemme EU:n ja NATO:n jäseniä sekä sitoutuneet koko joukkoon kansainvälisiä sopimuksia ihmisoikeussopimuksesta alkaen. Siitä seuraa velvollisuuksia, jotka meidän tulee joka tapauksessa täyttää. Yhteiskunnallista ongelmanratkaisua ei voi tehdä asia kerrallaan, vaan esimerkiksi kunnan on kyettävä hoitamaan kaikki sille säädetyt tehtävät ajallaan siitä riippumatta, kuinka isoja tai kiireellisiä ongelmia pöydällä kulloinkin on.

Ympäristötuhojen korjaaminen on yleensä sen verran kallista, että ympäristöstä tinkiminen tulee aina tehdä harkiten. Siksi meillä on lupamenettelyt kaikelle toiminnalle, joka voi ympäristömme vaarantaa.

Johtajan pitää olla tehtäviensä tasalla ja kykenevä oman roolinsa hoitamaan. Omavaltaisuuteen ei ole kuitenkaan syytä kenenkään ryhtyä.

Loppuviimeksi se on yksilö itse, joka päättää, asuako kaupungissa vai maalla. Suomen kokoisen maan puolustaminen kuitenkin edellyttää, että pohjoinen ei autioidu. Toinen kysymys on, kuinka tasaisesti ihmisten pitäisi täällä Suomea asuttaa - palveluita ei kuitenkaan voida tuottaa vastaavasti kaikkialla.

Kaupungit ovat seutukuntiensa vetureita ja pääkaupunki koko Suomen talouden veturi. Tämä on aina hyvä muistaa.