Risto Koljonen

Nyky-yhteiskunta on kehittynyt niin, että puhelimesta on tullut tärkeä sosiaalinen väline jo pelkästään tiedonkulun näkökulmasta. Vanhempien näkökulmasta yhteydenpito lapseen heikkenee, kun lasta ei tavoittaisi koko päivänä. Tämä lisäisi herkästi myös sekä vanhempien että lasten turvattomuuden tunnetta, mikä ei ole toivottava tavoite.

Varhaiskasvatuksen palkan tulee jo lähtökohtaisesti olla reilu ja alan yleisen tason mukainen. Jos henkilökuntaa lähdetään houkuttelemaan paikkakunnalle korkeammilla palkoilla, tulisi huolehtia koko henkilöstön palkkatasosta siten, että se on koulutuksen, kokemuksen ja tehtävien osalta oikeudenmukainen. Palkan tulee olla oikeassa suhteessa myös kunnan muun henkilökunnan palkkojen kanssa.

On hyvin tärkeää, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa avun koulussa. Nykyhallituksen viime aikaiset leikkaukset kuntaosuuksiin ovat kuitenkin pakottaneet kuntia koviin leikkauksiin palveluissa, myös opetustoimessa. Kokkolassa on pulaa erityisopettajista, mikä osaltaan kuormittaa myös nykyistä henkilöstöä. Lisää erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia tarvitaan kaikkiin kouluihimme ja näillä lisäresursseilla saadaan isot säästöt pitkällä tähtäimellä. Ensin pitää tarkastella palveluiden tarve ja vasta sen jälkeen vaikutus kuntaveroon.

Vaikka kulttuuripalvelut eivät kuulu ns. lakisääteisiin tehtäviin, niin niillä on erittäin iso merkitys kunnalle ja kuntalaisille. Kulttuuripalveluilla on erittäin iso merkitys kunnan veto- ja pitovoimalle. Kulttuurin osalta pitäisi lisätä myös kolmannen sektorin avustuksia, sillä kolmannen sektorin avulla saadaan hyvin kustannustehokkaasti elävöitettyä kaupunkia ja aktivoitettua kuntalaisia. Talousasioita tulee kyllä voida tarkastella myös kulttuurin osalta, mutta hyvin harkiten.

Kirjastojen rooli yhteiskunnassamme on muuttunut, ei kuitenkaan pienentynyt. Nykyisin kuunnellaan paljon äänikirjoja ja tarjolla on paljon digitaalisia palveluita, jolloin perinteinen kirjojen lainaaminen on vähentynyt. Lähikirjastot mahdollistavat myös muiden kuntapalveluiden kehittämisen ja laajentamisen, niihin voisi helposti sijoittaa esimerkiksi erilaisia digitaalisia palvelupisteitä niille, joilla ei ole resursseja järjestää niitä koteihinsa.

Nykyhallituksen leikkaukset ovat vaikuttaneet merkittävästi kuntaosuuksiin, mikä on pakottanut kunnat leikkaamaan palveluitaan merkittävästi. Talouden tasapaino on myös tärkeää, mutta leikkauksia on tehty myös useista tärkeistä kohteista. Kunnan palveluiden turvaamiseksi on tarvittaessa nostettava kuntaveroa. Hyvät kuntapalvelut ovat merkittävä osa kunnan veto- ja pitovoimaa. Myös selvä enemmistö kuntalaisista on valmiita korottamaan kuntaveroa palveluiden turvaamiseksi.

Vihreä siirtymä luo Kokkolalle merkittävän mahdollisuuden menestyä, kehittyä ja kasvaa. Hankkeiden osalta tulee kuitenkin huolella tarkastella niiden vaikutuksia ympäristöömme, siten että kaupunkimme viihtyisyys ei heikkene.

Pidän tärkeänä, että kaupungin eri osia kehitetään tasapuolisesti. Asuntopolitiikassa tulee huolehtia siitä, ettei sillä lisätä segregaatiota. Kaupungissamme tarvitaan edullisempia vuokra-asuntoja ja niitä tulisi sijaita tasaisesti eri puolilla kaupunkia.

Kokkola on kansainvälinen kaupunki ja väestökehitys olisi ilman maahanmuuttoa negatiivista. Lähitulevaisuudessa teollisuuden suurten investointien käynnistyessä tarve saada lisää työvoimaa kaupunkiimme on suuri ja siihen tarvitaan sisäisen maahanmuuton lisäksi myös ulkomaista työvoimaa. Kokkolassa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita ja olisi tärkeää saada yhä useampi heistä jäämään Kokkolaan opintojen jälkeenkin.

Kokkolassa tulee olla mahdollista asua itse toivomassaan asumismuodossa ja tontteja tulee olla tarjolla laajasti kaupungin eri alueilla. Kokkolassa on kantakaupungin lähiympäristössä edelleen runsaasti mahdollisia maa-alueita asumiselle, ilman että suurta ympäristöarvoa kattavat alueet vaarantuisivat. Kokkolan tulee kehittää merellisyyttä ja olisi aika lähteä suunnittelemaan uutta merikaupunginosaa.

Hyvinvointipalvelut ja kuntien palvelut ovat erittäin tärkeitä asioita, kun arvioidaan hyvinvointiyhteiskunnan tasoa. Tärkeiden palveluiden turvaamiseksi on syytä korottaa verotusta, sillä se on tasapuolinen ja kollektiivinen tapa huolehtia niistä. Kun puhutaan veronkorotuksista on luonnollisesti myös syytä tarkastella mahdollisia säästökohteita. Kestävä taloudenpito edellyttää, että myös riittävistä verotuloista huolehditaan. Ideologinen verojen keinotekoinen halpuuttaminen lisää velanottoa ja on edesvastuutonta talouspolitiikkaa.

Jos tuloeroja ei olisi lainkaan, ihmisten yrittäminen vähenisi ja yhteiskuntamme kehitys lakkaisi. Myös pidemmälle kouluttautuneet ansaitsevat usein keskimäärin korkeampaa palkkaa, kuin vähemmän opiskelleet. Siihen löytyy myös perusteet, kauemmin opiskelleet ovat usein myös ottaneet enemmän opintovelkaa ja tienaaminen alkaa useita vuosia myöhemmin. Myös haasteellisempien ja vaativampien tehtävien, kuten myös epäsäännöllisten työaikojen puitteissa korkeampi palkka tai lisät ovat perusteltuja. Palkalla tulee kuitenkin aina tulla toimeen eivätkä palkkaerot saa kasvaa kohtuuttoman isoiksi.

Kysymys oli haastava, koska asiaa voi lähestyä niin eri lähtökohdista. Joissakin asioissa valtion tulee puuttua nykyistä voimakkaammin ja joissakin tapauksissa on puututtu vähän liikaakin. Valtio voisi puuttua huomattavasti vahvemmin verokikkailuun, jossa palkka tulee osittain ansiotulona ja osittain pääomatulona, jolloin kokonaisveroprosentti voi pudota huomattavan alhaalle. Verotuksen tulisi olla reilu, eli sait tulosi missä tahansa muodossa sen tulisi olla saman arvoinen verotuksen näkökulmasta. Asia, jossa valtio taas on puuttunut liikaakin markkinoihin, on paljon puhuttu nikotiinipussien makumaailma. Ei lainsäätäjän arvioitaviin asioihin kuulu eri makujen arvioiminen, mikä on sallittua ja mikä ei.

Kysymys saa sosiaaliturvan kuulostamaan helpolta ja leppoisalta elämältä, kun se tosiasiassa ei sitä ole. Arkieläminen on tämä päivänä kallista ja sosiaaliturvan varassa elävä joutuu luopumaan hyvin monesta sellaisesta arjen asiasta, mikä on työssäkäyvälle keskiluokalle itsestäänselvyys. Sosiaaliturvan varassa elävän elämä on kovaa ja nykyhallituksen toimenpiteet ovat tehneet siitä entistä kovempaa ja avun tarvitsijoiden määrästä suurempaa. Harva on tilanteensa valinnut ja yksi yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on tukea heitä, jotka avun tarpeessa ovat, auttaa heidät kuopasta.

On hyvin tärkeää, että yhteiskunnallisesti tärkeillä sektoreilla omistus pysyy julkisessa omistuksessa. Meillä on siitä Suomessa huonoja kokemuksia, kun mm. Caruna osti Fortumilta sähkösiirtoverkot. Myös muut kunnalliset palvelut, kuten mm. vesi- ja viemäri-infra, on syytä pitää tiukasti julkisessa omistuksessa. Myös kuntien energia- ja lämpölaitokset kuuluvat näihin, samoin esimerkiksi Fingridin verkot ja Valtion rautatiet. Valtio voisi lisätä omistustaan isommissa strategisissa hankkeissa, kuten tärkeämmissä kaivoshankkeissa. Valtion omaisuuden myymistä pilkkahintaan tulee ehdottomasti välttää, erityisesti jos satavilla rahoilla rahoitetaan Turun turhin juna -hanketta.

Mielestäni monikulttuuriudessa ei ole mitään negatiivista. Paitsi että se kuvastaa yhteiskunnan murrosta, jossa meitä on yhä enemmän eri kulttuureista, niin se varmasti myös vahvistaa perinteisemmän suomalaisen kulttuurin arvoa ja vaalimista. Jokaisella on oikeus olla ylpeä omasta kulttuuristaan ja juuristaan.

Pääsääntöisesti kristilliset arvot ovat vuosisatojen kuluessa myös muokanneet lainsäädäntöämme ja yleistä etiikkaamme. Samoja arvoja löytyy myös useimmista muista suurista uskontokunnista, kristillisyys ei siten ole merkittävä poikkeus. Valitettavasti esimerkiksi Israelin tilanteessa voidaan kuitenkin nähdä, että jopa kristilliset eettiset arvot voivat tehdä sokeaksi ja jopa oikeuttaa Israelin julmuuksille. Uskonto (oli se sitten mikä tahansa) ei saisi ohjata päätöksentekoa laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden kustannuksella.

Suomessa moninaisuusasiat huomioidaan jo varsin hyvin ja tietoisuus asiasta vasta kasvaa. En kuitenkaan näe tällä hetkellä ja tässä ajassa tätä asiaa yksittäisenä keskeisenä ongelmana yhteiskunnassamme, vaan osana isompaa ongelmaa. Ja se keskeinen ongelma yhteiskunnassamme on merkittävä eriarvoistumisen lisääntyminen.

Väite on kyllä hyvin vanhanaikainen. Nykyisin on paljon muitakin arvoja jota lapsen pitää oppia, kuten toisen kunnioittaminen, kuunteleminen, ystävällisyys, avuliaisuus ja rehellisyys joitakin mainitakseni.

Puhdas luonto ja oma ympäristömme on tärkeä. On myös tärkeää että teemme oman osuutemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Panostus ympäristöteknologiaan ja vihreään siirtymään tuo maahamme myös runsaasti investointeja ja työllisyyttä.

On hyvin tärkeää huomioida kaikki kansalaiset päätöksenteossa. Lähtökohtaisestihan kaikessa mietitään Suomen ja suomalaisten etua ja pienemmässä mittakaavassa kuntalaisten etua. Ihan mitä vain ei voida tehdä, joissakin kansainvälisissä asioissa meidän on ajateltava laajemmin. Esimerkiksi Ukrainan tukeminen taloudellisesti on vapaan demokratian puolustamista. Samoin tarve auttaa hädänalaisia ihmisiä on arvovalinta.

Talouskasvua ja työpaikkoja ei saa luoda hinnalla millä hyvänsä. Terve puhdas ympäristö on jokaiselle suomalaiselle tärkeä ja myös ylpeyden aihe. Usein löytyy myös yrityksiltä keinot rajoittaa ympäristövaikutuksiaan siten, että toiminnan käynnistäminen onnistuu. Mikäli laadukkaiden selvitysten perusteella toiminta kuitenkin pilaisi peruuttamattomasti ympäristöä, ei toimintaa tule kuitenkaan sallia.

Johtajan tulee johtaessaan näyttää hyvää esimerkkiä kansalaisille. Jos kaikki toimisivat sääntöjen rajamailla tässä yhteiskunnassa, se ruokkisi valtavasti epäluuloa ja epäluottamusta sekä loisi eripuraa yhteiskuntaamme.

Suomen kaupungistuminen on ilmiö, johon on vaikea vaikuttaa poliittisesti. Ihmiset muuttavat opintojen, työn ja perheen vuoksi kaupunkeihin. Ihmisten muuttaminen kaupunkeihin vaikuttaa kuitenkin valitettavasti palveluiden vähenemiseen näiltä muuttotappioseuduilta. Mielestäni asumisen kaikkialla Suomessa pitäisi kuitenkin olla mahdollista, onhan meillä runsaasti välttämättömiä maaseutuelinkeinojakin. Yhteiskunnan tulee huolehtia infran toimivuudesta myös näillä alueilla.

Suomen kaupungistuminen on ilmiö, johon on vaikea vaikuttaa poliittisesti. Ihmiset muuttavat opintojen, työn ja perheen vuoksi kaupunkeihin. Ihmisten muuttaminen kaupunkeihin vaikuttaa kuitenkin valitettavasti palveluiden vähenemiseen näiltä muuttotappioseuduilta. Mielestäni asumisen kaikkialla Suomessa pitäisi kuitenkin olla mahdollista, onhan meillä runsaasti välttämättömiä maaseutuelinkeinojakin. Yhteiskunnan tulee huolehtia infran toimivuudesta myös näillä alueilla.