Risto Koljonen

Kysymys on liian yleispiirteinen. Lähiterveysaseman säilyttäminen voi hyvinkin olla perusteltua, jos sillä on iso asiakaspohja. Silloin hyöty palvelun keskittämisestä jää olennaisesti pienemmäksi ja voi kuormittaa ja hidastaa hoitoon pääsyä isommassa yksikössä, jonne palvelut keskitetty. Myös palveluiden saavutettavuus on aina arvioitava, jotta ne eivät siirry liian kauas asiakkaista. Palveluiden keskittäminen isompaan yksikköön voi myös parantaa asiakkaan saaman palvelun tasoa ja isompaan yksikköön on myös yleensä helpompi rekrytoida osaajia.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Pelastustoimenkin osalta on kyettävä tarkastelemaan toimintaa ja katsottava voiko säästöjä syntyä ilman että heikennetään toimintakykyä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Tällä hetkellä ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on liian vähän ja jonot pitkiä Soiten alueella. Huonokuntoisia vanhuksia pidetään tästä syystä kotihoidossa pidempään, kuin mikä olisi suotavaa. Yhteisöllinen asuminen on kannatettava, mutta on muistettava, että se on tarkoitettu parempikuntoisille vanhuksille eikä vaihtoehto ympärivuorokautiselle hoivalle.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Alueiden määrää pienentämällä alueet kasvavat liian suuriksi. Keskuspaikkojen palvelut turvattaisiin reuna-alueiden palveluita karsimalla ja kansalaisten tasapuolinen mahdollisuus hoitoon ja hoivaan vaarantuisi.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Alueelliset erot kasvaisivat entisestään. On oikeudenmukaista, että yhteisestä potista katetaan kaikkien suomalaisten terveydenhoito.

Hyvinvointipalvelut ja kuntien palvelut ovat erittäin tärkeitä asioita, kun arvioidaan hyvinvointiyhteiskunnan tasoa. Tärkeiden palveluiden turvaamiseksi on syytä korottaa verotusta, sillä se on tasapuolinen ja kollektiivinen tapa huolehtia niistä. Kun puhutaan veronkorotuksista on luonnollisesti myös syytä tarkastella mahdollisia säästökohteita. Kestävä taloudenpito edellyttää, että myös riittävistä verotuloista huolehditaan. Ideologinen verojen keinotekoinen halpuuttaminen lisää velanottoa ja on edesvastuutonta talouspolitiikkaa.

Jos tuloeroja ei olisi lainkaan, ihmisten yrittäminen vähenisi ja yhteiskuntamme kehitys lakkaisi. Myös pidemmälle kouluttautuneet ansaitsevat usein keskimäärin korkeampaa palkkaa, kuin vähemmän opiskelleet. Siihen löytyy myös perusteet, kauemmin opiskelleet ovat usein myös ottaneet enemmän opintovelkaa ja tienaaminen alkaa useita vuosia myöhemmin. Myös haasteellisempien ja vaativampien tehtävien, kuten myös epäsäännöllisten työaikojen puitteissa korkeampi palkka tai lisät ovat perusteltuja. Palkalla tulee kuitenkin aina tulla toimeen eivätkä palkkaerot saa kasvaa kohtuuttoman isoiksi.

Kysymys oli haastava, koska asiaa voi lähestyä niin eri lähtökohdista. Joissakin asioissa valtion tulee puuttua nykyistä voimakkaammin ja joissakin tapauksissa on puututtu vähän liikaakin. Valtio voisi puuttua huomattavasti vahvemmin verokikkailuun, jossa palkka tulee osittain ansiotulona ja osittain pääomatulona, jolloin kokonaisveroprosentti voi pudota huomattavan alhaalle. Verotuksen tulisi olla reilu, eli sait tulosi missä tahansa muodossa sen tulisi olla saman arvoinen verotuksen näkökulmasta. Asia, jossa valtio taas on puuttunut liikaakin markkinoihin, on paljon puhuttu nikotiinipussien makumaailma. Ei lainsäätäjän arvioitaviin asioihin kuulu eri makujen arvioiminen, mikä on sallittua ja mikä ei.

Kysymys saa sosiaaliturvan kuulostamaan helpolta ja leppoisalta elämältä, kun se tosiasiassa ei sitä ole. Arkieläminen on tämä päivänä kallista ja sosiaaliturvan varassa elävä joutuu luopumaan hyvin monesta sellaisesta arjen asiasta, mikä on työssäkäyvälle keskiluokalle itsestäänselvyys. Sosiaaliturvan varassa elävän elämä on kovaa ja nykyhallituksen toimenpiteet ovat tehneet siitä entistä kovempaa ja avun tarvitsijoiden määrästä suurempaa. Harva on tilanteensa valinnut ja yksi yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on tukea heitä, jotka avun tarpeessa ovat, auttaa heidät kuopasta.

On hyvin tärkeää, että yhteiskunnallisesti tärkeillä sektoreilla omistus pysyy julkisessa omistuksessa. Meillä on siitä Suomessa huonoja kokemuksia, kun mm. Caruna osti Fortumilta sähkösiirtoverkot. Myös muut kunnalliset palvelut, kuten mm. vesi- ja viemäri-infra, on syytä pitää tiukasti julkisessa omistuksessa. Myös kuntien energia- ja lämpölaitokset kuuluvat näihin, samoin esimerkiksi Fingridin verkot ja Valtion rautatiet. Valtio voisi lisätä omistustaan isommissa strategisissa hankkeissa, kuten tärkeämmissä kaivoshankkeissa. Valtion omaisuuden myymistä pilkkahintaan tulee ehdottomasti välttää, erityisesti jos satavilla rahoilla rahoitetaan Turun turhin juna -hanketta.

Mielestäni monikulttuuriudessa ei ole mitään negatiivista. Paitsi että se kuvastaa yhteiskunnan murrosta, jossa meitä on yhä enemmän eri kulttuureista, niin se varmasti myös vahvistaa perinteisemmän suomalaisen kulttuurin arvoa ja vaalimista. Jokaisella on oikeus olla ylpeä omasta kulttuuristaan ja juuristaan.

Pääsääntöisesti kristilliset arvot ovat vuosisatojen kuluessa myös muokanneet lainsäädäntöämme ja yleistä etiikkaamme. Samoja arvoja löytyy myös useimmista muista suurista uskontokunnista, kristillisyys ei siten ole merkittävä poikkeus. Valitettavasti esimerkiksi Israelin tilanteessa voidaan kuitenkin nähdä, että jopa kristilliset eettiset arvot voivat tehdä sokeaksi ja jopa oikeuttaa Israelin julmuuksille. Uskonto (oli se sitten mikä tahansa) ei saisi ohjata päätöksentekoa laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden kustannuksella.

Suomessa moninaisuusasiat huomioidaan jo varsin hyvin ja tietoisuus asiasta vasta kasvaa. En kuitenkaan näe tällä hetkellä ja tässä ajassa tätä asiaa yksittäisenä keskeisenä ongelmana yhteiskunnassamme, vaan osana isompaa ongelmaa. Ja se keskeinen ongelma yhteiskunnassamme on merkittävä eriarvoistumisen lisääntyminen.

Väite on kyllä hyvin vanhanaikainen. Nykyisin on paljon muitakin arvoja jota lapsen pitää oppia, kuten toisen kunnioittaminen, kuunteleminen, ystävällisyys, avuliaisuus ja rehellisyys joitakin mainitakseni.

Puhdas luonto ja oma ympäristömme on tärkeä. On myös tärkeää että teemme oman osuutemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Panostus ympäristöteknologiaan ja vihreään siirtymään tuo maahamme myös runsaasti investointeja ja työllisyyttä.

On hyvin tärkeää huomioida kaikki kansalaiset päätöksenteossa. Lähtökohtaisestihan kaikessa mietitään Suomen ja suomalaisten etua ja pienemmässä mittakaavassa kuntalaisten etua. Ihan mitä vain ei voida tehdä, joissakin kansainvälisissä asioissa meidän on ajateltava laajemmin. Esimerkiksi Ukrainan tukeminen taloudellisesti on vapaan demokratian puolustamista. Samoin tarve auttaa hädänalaisia ihmisiä on arvovalinta.

Talouskasvua ja työpaikkoja ei saa luoda hinnalla millä hyvänsä. Terve puhdas ympäristö on jokaiselle suomalaiselle tärkeä ja myös ylpeyden aihe. Usein löytyy myös yrityksiltä keinot rajoittaa ympäristövaikutuksiaan siten, että toiminnan käynnistäminen onnistuu. Mikäli laadukkaiden selvitysten perusteella toiminta kuitenkin pilaisi peruuttamattomasti ympäristöä, ei toimintaa tule kuitenkaan sallia.

Johtajan tulee johtaessaan näyttää hyvää esimerkkiä kansalaisille. Jos kaikki toimisivat sääntöjen rajamailla tässä yhteiskunnassa, se ruokkisi valtavasti epäluuloa ja epäluottamusta sekä loisi eripuraa yhteiskuntaamme.

Suomen kaupungistuminen on ilmiö, johon on vaikea vaikuttaa poliittisesti. Ihmiset muuttavat opintojen, työn ja perheen vuoksi kaupunkeihin. Ihmisten muuttaminen kaupunkeihin vaikuttaa kuitenkin valitettavasti palveluiden vähenemiseen näiltä muuttotappioseuduilta. Mielestäni asumisen kaikkialla Suomessa pitäisi kuitenkin olla mahdollista, onhan meillä runsaasti välttämättömiä maaseutuelinkeinojakin. Yhteiskunnan tulee huolehtia infran toimivuudesta myös näillä alueilla.

Suomen kaupungistuminen on ilmiö, johon on vaikea vaikuttaa poliittisesti. Ihmiset muuttavat opintojen, työn ja perheen vuoksi kaupunkeihin. Ihmisten muuttaminen kaupunkeihin vaikuttaa kuitenkin valitettavasti palveluiden vähenemiseen näiltä muuttotappioseuduilta. Mielestäni asumisen kaikkialla Suomessa pitäisi kuitenkin olla mahdollista, onhan meillä runsaasti välttämättömiä maaseutuelinkeinojakin. Yhteiskunnan tulee huolehtia infran toimivuudesta myös näillä alueilla.