Laura Palmgren-Neuvonen

Mobiililaitteet ovat oivallinen oppimisen väline, mutta viime vuosina niiden käyttöön on yhdistetty monenlaisia jopa mielenterveyteen liittyviä haittoja. On myös tutkimusnäyttöä siitä, että omien laitteiden käyttö kouluaikana saattaa häiritä keskittymistä opiskeluun. Omat laitteet eivät ole välttämättömiä päivän aikana. Mikäli opiskelussa tarvitaan digilaitteita, on koulun tarjottava ne oppijoiden käyttöön. Opetussuunnitelma ohjaa kaikkea opetusta ja opettaja vastaa viime kädessä opetuksessaan käytettävistä oppimisen välineistä ja käytänteistä.

Varhaiskasvatuksen työntekijät, kuten muutkin lasten ja nuorten kasvatuksen ja koulutuksen parissa työskentelevät, ansaitsevat koulutuksen vaativuuteen ja työn vastuullisuuteen perustuvan palkan - siihen tulee pyrkiä valtakunnallisesti. Paikallisesti voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin: ammattitaitoiset opettajat ja muut työntekijät saadaan pidettyä talossa, jos päiväkodin tilat ovat riittävät ja toimivat, ryhmäkoot pidetään pieninä, resurssointi riittävänä sekä tuetaan työntekijöiden yhteisölllistä työskentelyä.

Epäilen vahvasti, että erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien palkkaaminen johtaisi kuntaveron korottamiseen. Oppimisen tilojen on oltava häiriöttömät, ryhmäkoot on pidettävä pieninä ja opetuksen resursointi riittävänä, jotta tukea tarvitsevat voivat keskittyä oppimiseen. Jos opetustilanteita ei ole resursoitu riittävästi, kaikkien oppimistyöskentely voi häiriintyä.

Teatteri ja orkesteri lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja siten kaupungin pitovoimaa ja vetovoimaa, enemmän kuin kustannuksia. Leikkaukset johtavat taiteen alan yhä kasvavaan työttömyyteen. Teatterin ja orkestereiden työntekijöiden palkka ei päätä huimaa, joten epäilen että leikkaukset pelastavat valtiomme talouden, joka on entisestään kurjistunut hallituksen leikkausten vuoksi. Teatteriin kohdistuvat leikkaukset tulevat realisoitumaan lapsille ja nuorille suunnatun kulttuurin näivettymisenä - mm. kulttuuripääkaupunki Oulun imagolle ei liene eduksi se että lasten ja nuorten teatterifestivaalin tulevaisuus on vaarantunut. Oulu Sinfonian tunnettuus kärsii, kun ei voida palkata vierailevia tähtiä. Orkesterin viime vuosien jalkautuminen päiväkoteihin, kouluihin ja hoivakoteihin vaarantuu.

Kirjastolaitos on yksi Suomen sivistyksen kivijaloista ja kuntalaisten hyvinvoinnin perusta. Sen toiminnasta leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Kirjaston toiminnan järjestäminen kuuluu kunnan pakollisiin tehtäviin. Laatukirjallisuuden hankintatuen leikkaus huonontaa ihmisten pääsyä tietoon ja kulttuuriin. Yhteisaineistot, kuten Outi-kirjastot, mahdollistavat lainaustoiminnan kirjastojen välillä - kaikille, vähävaraisillekin, on suotava mahdollisuus itsensä sivistämiseen ja viihdyttämiseen kirjallisuuden, musiikin ja elokuvien äärellä. Monille lähikirjasto on olohuone, jossa luetaan, tutkitaan, kokoonnutaan, keskustellaan, harrastetaan.

Oulussa verotaso on kohtuullinen, joten pidän mahdollista kunnallisveron nostamista (progressiivisesti) pitkällä tähtäimellä leikkauksia järkevämpänä vaihtoehtona. Hyvät palvelut ovat ihmisten hyvinvoinnille tärkeitä ja pitävät yhteiskunnan toiminnot pyörimässä. Verotuksen on tasattava tulo- ja varallisuuseroja nykyistä paremmin. Lisäksi on asetettava haittaperusteisia veroja ohjaamaan kulutusta ja lisäämään ympäristöohjaavuutta.

Tuuli- ja aurinkovoimaloista saatavien kiinteistövero- ja huoltotulojen ansiosta Oulu voi jopa alentaa tuloveroprosenttiaan. Vähäpäästöiset tehtaat työllistävät eivätkä aiheuta ympäristöhaittoja. Voimaloiden ja tehtaiden sijoitus ei saa kuitenkaan huonontaa asukkaiden asumisviihtymistä eikä vaarantaa alueen luontoa.

Tulotason tai synnyinmaan mukainen alueellinen eriytymiskehitys eli segregaatio herättää turvattomuuden tunnetta. Paras keino estää slummiutumista on kaavoittaa samalle alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja. Taustoiltaan ja yhteiskuntaluokiltaan heterogeeniset asuinalueet ehkäisevät eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Tuoreiden tutkimusten mukaan eriytyneiden asuinalueilla oppilaiden oppimistulokset ovat heikommat kuin hyväosaisten alueiden kouluissa. Tämä on omiaan tuottamaan ylisukupolvista huono-osaisuutta.

Oulun asukasluvun kasvu on hiipunut. Oulu on kansainvälinen opiskelu- ja teknologiakaupunki, jossa on paljon maahanmuuttajia. On mahdotonta ajatella, että enää pärjäisimme ilman maahanmuuttajien tarjoamaa työpanosta. Kaupunkimme on tarpeeksi suuri, jotta maahanmuuttajia voidaan kotouttaa ja työllistää luontevasti. Heidän lapsiaan tarvitaan, sillä moni Oulun päiväkodeista ja kouluista on ongelmissa oppilaspulan vuoksi lähivuosina.

Asumiskustannusten hillitsemiseksi tulee kaavoittaa ARA-asuntoja; vuokrajarru olisi omiaan rajoittamaan vuokrien yletöntä nousua. Kustannuksia tulee vähentää muuttamalla parkkipaikkojen rakentamissäädöksiä paremmin autottomuutta tukeviksi. Tulee muistaa, että ympäristöä ja luontoa on vaikea korvata. Oulussa riittää tilaa, joten sellaisia alueita voidaan löytää, jossa hyvien kulkuyhteyksien ja asuntotuotannon parantaminen ei tuhoa korvaamattomia luontokohteita. Kaupungitkin tarvitsevat hiilinieluja, ja luonto- ja virkistysympäristöjä on oltava mahdollisuuksien mukaan kaikkien asukkaiden saatavilla.

Pidän kuntaveron nostamista progressiivisesti pitkällä tähtäimellä leikkauksia järkevämpänä vaihtoehtona. Hyvät palvelut ja kohtuulliset sosiaalietuudet ovat ihmisten hyvinvoinnille tärkeitä ja pitävät yhteiskunnan toiminnot pyörimässä; ne ovat tärkeitä kaupungin veto- ja pitovoimalle.

En hyväksy ylisuuria palkkoja enkä palkkioita. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat palkkatulojen, hyvien eläkkeiden ja varallisuuden kertyvän pienelle joukolle, kun taas pienituloisuus yleensä johtaa ylisukupolviseen huono-osaisuuteen. Tuloerojen kasvu on suurin uhka yhteiskuntamme kehitykselle. Myös terveyserot köyhien ja rikkaiden välillä ovat kasvaneet kohtuuttomiksi.

Valtion ohjaavia toimenpiteitä tarvitaan erityisesti hintakattojen luomiseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin - voitontavoittelu esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollossa, päivähoidossa ja ikäihmisten hoiva-asumisessa sekä yksityisissä terveyspalveluissa on törkeää ja sitä on rajoitettava hintakatolla. Nyt verorahoja valuu täysin turhaan monikansallisille sosiaali- ja terveyspalvelujäteille. Myös vuokrajarrun käyttöönottamista on selvitettävä.

Näin ei ole eikä pitäisi olla. Nykyhallituksen tekemät leikkaukset (asumistuen sekä toimeentulotuen perusosan leikkaaminen ja suojaosan poistaminen) ovat lyhytnäköistä politiikkaa ja ne ovat johtaneet häätöihin ja kasvaviin leipäjonoihin. Työttömät, sairauseläkeläiset, osatyökyiset ja pienituloiset ovat oikeutettuja tukiin, mutta niiden hakeminen voi joskus olla ylitsepääsemättömän monimutkaista. Tukien katkeaminen voi johtaa asunnon ja luottotietojen menettämiseen. Yksilöille ja perheille on järjestettävä ohjausta ja tukevia toimenpiteitä, niin että sosiaalietuuksien tarve olisi mahdollisimman lyhytaikaista. Heitä on ohjattava ja tuettava hakeutumaan soveltuvaan koulutukseen, työkokeiluun ja työhön.

On tärkeää että valtiolla ja kunnilla on jatkossakin omistuksia kriittisistä yrityksistä sekä sähkö- ja vesihuoltoverkoista. Esimerkiksi VR, Finnair ja jotkin teollisuusyritykset on syytä pitää valtion osahallinnassa, jottei omistus karkaa ulkomaille ja jotta palvelut turvaavat koko maan asuttavuuden mahdollisimman hyvin. Tuottavaa kuntaomaisuutta ei välttämättä kannata myydä.

Demografinen kehitys Suomessa on huolestuttava - suuret ikäluokat ovat tulleet jo aikapäivää sitten eläkeikään, eläkepommi on kytemässä ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Tarvitsemme ihmisiä ja osaajia monille aloille. On tärkeää, että heidän osaamistaan ja potentiaaliaan hyödynnetään mahdollisimman hyvin ja sitoutetaan heitä pysymään perheineen Suomessa osana yhteiskuntaa. Siihen päästään hyvän kotouttamisen ja kielen oppimisen mahdollistamisen avulla.

Riippuu siitä mitä kristillisillä arvoilla tarkoitetaan. Vasemmistoliiton politiikka pyrkii puolustamaan heikompia, mikä ymmärrykseni mukaan on yksi tärkeimpiä kristillisiä arvoja. Pohjana poliittiselle päätöksenteolle pidän tärkeänä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta.

Sukupuolen ja perheiden moninaisuus tulee huomioida julkisissa palveluissa. Sukupuoleltaan ja seksuaaliselta suuntautumiseltaan erilaiset ihmiset on huomioitava palveluissa koko elämänkaaren alusta loppuun. Heillä on oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ilman pelkoa häirinnästä tai syrjinnästä. Sukupuolivähemmistöihin kohdistuva vihapuhe kaventaa demokraattista keskustelua.

Lapsen tulee oppia kunnioittamaan kaikkia ihmisiä ja kohtelemaan heitä tasa-arvoisesti. Hänellä on oikeuksia mutta myös velvollisuuksia toisia kohtaan. Hänen tulee oppia etsimään tietoa ja arvioimaan sitä kriittisesti sekä ajattelemaan itse ja luomaan uutta tietoa. Hänen tulee oppia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Suomen tavoitteena täytyy olla ilmastopäästöjen nollaaminen vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuteen pyrkiminen sen jälkeen. Ilmastokriisi on nyt ja keikahduspiste on ylitetty. Liikenteen ja teollisuuden päästöjä tulee vähentää päästöttömiä teknologioita hyödyntämällä ja turhaa kulutusta karsimalla. Suomi on pitkälti ulkoistanut teollisuuttaan halpamaihin, jotka saastuttavat meidänkin edestä.

Emme ole kuitenkaan maailmassa yksin. Asiat ovat kompleksisia ja kytkeydymme Euroopan unioniin entistä vahvemmin. Viime aikojen kriisien myötä on tullut selväksi että meidän on otettava huomioon paljon muuttuvia tekijöitä.

Ympäristöasioiden ja luonnonsuojelun merkitys nousee pitkällä tähtäimellä tärkeämmäksi, sillä ympäristöä ja luontoa on vaikea korjata ja korvata. Oulussa elinkeinotoiminnan ekologinen rakennemuutos on hyvässä vauhdissa, sillä bio- ja kiertotaloutta sekä puhtaaseen teknologiaan liittyvää yritystoimintaa osataan kehittää, mikä luo uusia työpaikkoja.

Ei todellakaan, tuostahan on viimeaikaisia esimerkkejä eri puolilla maailmaa. Suomi sen sijaan on demokraattinen valtio. Demokratiaan kuuluu vahva kansalaisyhteiskunta, jolla osallistetaan ihmisiä vaikuttamiseen. On tärkeä että vuorovaikutus presidentin, hallituksen ja eduskunnan välillä toimii. Tietoa valtionhallinnon toiminnasta, päätöksistä ja vaikutusmahdollisuuksista pitää jakaa aktiivisesti eri alustoilla maassamme puhutuilla kielillä.

Kaikki eivät halua asua ruuhka-Suomessa ja kaupungeissa. Itsekään en välittäisi asua etelä-Suomessa pysyvästi. Itäisen ja pohjoisen Suomen asuttamista on tuettava raja-alueiden turvallisuuden ja huoltovarmuuden takaamiseksi. Suomessa on puhdasta luontoa, josta myös ulkomaiset matkailijat ovat kiinnostuneita.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi, jota rakennemuutos on kiihdyttänyt. Kaupungistumiskehityksen pitää kuitenkin olla hallittua, muuten seurauksena on ongelmia sekä väestöä menettävillä että vastaanottavilla alueilla. Suomalaisilla täytyy olla vapaus valita, missä asuu. Maatamme tulee kehittää eri alueiden vahvuuksien ja ominaispiirteiden mukaan, jotta luodaan edellytykset ihmisten hyvälle elämälle ja kestävälle elämäntavalle eri puolilla Suomea. On tärkeää, että ruoantuotannossa olemme ainakin jossain määrin omavaraisia tai ainakin pitäisi olla valmius siihen. Kaupunkien ja maaseudun välille ei tule rakentaa keinotekoista vastakkainasettelua. Poliittisilla valinnoilla voidaan vaikuttaa alueiden kehitykseen esimerkiksi elinkeino-, koulutus- ja liikennepolitiikan kautta.