Jarno Hautamäki

Ei tarpeen. Tässä on hyvä paikka valistukselle milloin kännykkää on voi käyttää. Ylipäätään kännykkäkiellon valvominen välituntisin olisi opettajille käytännön mahdotonta tehdä. Ei ole järkeä tehdä sääntöä, josta tiedät, ettet voi sitä käytännössä valvoa.

En näe hyvänä kehityksenä, että kunnat alkavat kilpailemaan keskenään palkankorotuksilla. Riittävä palkkataso pitää saada aikaan valtakunnallisina päätöksinä.

Oikea-aikainen tuki koulupolulla on kaikista tärkeintä. Siksi tuki on erityisesti suunnattava varhaiskasvatukseen, jolloin kehityserot ovat suurimmillaan. Siitä hyötyy sitten yläkoulu ja lukio vähentyneenä tuen tarpeena. Eli riittävän tuen raha on löydyttävä vaikka veronkorotuksina, koska se saadaan myöhemmin takaisin.

Järvenpää on profiloituu kulttuurikaupunkina ja karsinnan tilanteessa se on samanarvoisessa asemassa kuin muutkin palvelualueet.

Kun etsitään säästöjä on kaikkia kaupungin menoja kohdeltava tasa-arvoisesti eli etsitään sellaisia säästökohteita mistä on vähiten ko. alueella haittaa.

Järvenpäässä ei ole nostettu veroprosenttia, vaan karsittu esim. investoinneista kattaaksemme menot. Tämä tie alkaa olla kuitenkin lopussa ja jos menokasvu vielä jatkuu on järkevämpää nostaa hieman veroja kuin aiheuttaa karsimalla suhteetonta haittaa esim. lastemme opetukselle.

Kannatan, että kannamme oman osuutemme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Järvenpäähän ei sen pinta-alan vuoksi käsittääkseni pysty rakentamaan tuulivoimaa mutta muut ovat tervetulleita.

Järvenpäässä on näin jo toimittukin ja näin pitää jatkaakin. Asuinalueiden eriytyminen aiheuttaa aina suuria lieveilmiöitä.

Järvenpää on kasvava kaupunki. Meidän ei tarvitse houkutella väkeä ulkomailta.

Järvenpäässä on hyvin vähän jäljellä olevaa luontoaluetta, joten keskitytään esim. nykyisten alueiden tiivistämiseen.

Järvenpäässä on pitäydytty veronkorotuksilta leikkaamalla kaikesta muusta mutta tämä tie on ajettu aika pitkälti loppuun. Jos vielä tulee tarvetta on veronkorotus otettava varteenotettavaksi vaihtoehdoksi mukaan arviointiin.

Lahjakkuudesta ja ahkeruudesta pitääkin palkita mutta se ei hyvä perusta suurille tuloeroille.

Kannatan kilpailun avoimuutta kun ko. alueella on vain riittävästi kilpailijoita, jotta se voi toimia. Ei kannata luoda esim. monopoleja, kuten sähköverkoissa tehtiin. Sähkön myynti sen sijaan toimii paremmin.

Sosiaaliturva on viimeisin tukimuoto eikä se ole mikään ruhtinaallinen rahallisesti vaan turvaa sen, että saa määritellyn minimin. Julkisuuteen tuodaan aina kaikkein äärimmäiset mahdolliset tilanteet, jotka eivät anna oikeaa kuvaa tilanteesta.

On hyvä, että mm. kriittinen infrastruktuuri on osin valtion tai kuntien omistamaan. Esim. pörssiyhtiö Neste, joka takaa että polttoaineen jalostusta on kotimaassa, kun yritystä ei voi myydä pois valtion omistajuuden vuoksi.

Tässä on tärkeässä roolissa kotouttaminen. Jos siinä epäonnistutaan ei monikulttuurisuus ole enää hyvä asia.

Tässä on huomattava, että nykyjään keskusteluissa Kristillisiksi arvoiksi voidaan ymmärtää ajan hengestä nousevia arvoja eikä perinteisiä Kristillisiä arvoja eli arvot eivät ole pysyviä vaan muuttuvia.

Meidän pitää sallia ja mahdollistaa sukupuolten moninaisuus.

Kumpikaan esitellyistä arvoista ei kehitä lapsen oman identiteetin kehittymistä itse ajattelevaksi kansalaiseksi.

Meidän pitää kantaa oma osuutemme päästöjen vähentämisessä huomioiden taloudelliset mahdollisuudet

Kun olemme nyt EU:ssa ja NATOssa, niin aina ei voida laittaa Suomen etua kaiken muun edelle. Pieni kotiinpäin vetäminen on toki ns. "maan tapa".

Meidän pitää ilmastonmuutoksen torjunnassa kantaa oma osuutemme. Keskitytään niiden yritysten houkutteluun, jotka ottavat huomioon myös ympäristön.

Suomi on sen verran pieni maa, ettemme onnistu sääntöjen rajamailla toimimalla edistämään etujamme kansainvälisessä toiminnassa.

Kaupungistuminen jatkuu Suomessa edelleen ja jossain vaiheessa tulee väistämättä eteen, että meillä ei ole varaa pitää asuttuna koko Suomea. Meillä on jo tällä hetkellä valtionosuuksien kautta melko suuri tulonsiirto etelästä muualle Suomeen.

Mielestäni olemme jo ohittaneet pisteen, jolloin kaupungistuminen olisi saatu pysähtymään. Syntyvyys on hyvin alhaisella tasolla ja iso osa Suomen kunnista pienenisi ilman muuttoliikettäkin. Keskitytään siihen miten kaupungeissa ja niiden lähiympäristössä/lähikunnissa asiat saadaan hoidettua.