Aatu Korhonen

Ei niitä kännyköitä siellä koulussa mihinkään tarvita. Lapset ja nuoret viettävät nykyään niin paljon aikaa ruutujen ääressä, että koulun on syytä pysyä vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen kehityksen paikkana. Omilta kouluajoiltani muistan, kuinka tärkeitä välitunnit olivat. Tänä päivänä, kun koulunkäynninohjaajien, yhteisöpedagogien ja koulunuorisotyöntekijöiden määrä on lisääntynyt, on välitunneilla myös tarjolla monenlaista kaikille sopivaa aktivitettia, joissa ei puhelinta tarvita.

Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat olleet palkkakuopassa liian pitkään. Heille kuuluu kunnon palkka raskaasta ja kuormittavasta työstään.

Meidän lapset ja nuoret oireilevat nyky-yhteiskunnan pyörteissä yhä vakavammin koko ajan. Me olemme tämän yhteiskunnan rakentaneet ja meidän vastuulla on myös tarjota lapsille ja nuorille tukea ja apua, kun he oireilevat. Erityisopettajia tulee olla paljon, koska tuen tarpeet lisääntyvät koko ajan. Koulunkäynninohjaajat tukevat opettajien jaksamista ja ovat omalta osaltaan äärimmäisen tärkeitä aikuisia meidän tukea tarvitseville oppilaille ja ihan kaikille muillekin koululaisille!

Jos kunnan taloustilanne on heikko, emme me lähde potkimaan kulttuurin ammattilaisia nilkoille viemällä heidän arvokkaalta työltään rahoitusta, vaan etsimme rahoja vaikka verotuksen keinoin. Kulttuuria pitää puolustaa aina! Elinvoimainen kulttuurielämä heijastuu hyvinvoiviin kaupunkilaisiin. Ja mitä enemmän heillä on resursseja ja aikaa, he voivat myös jalkautua kaduille ja yleistapahtumiin, jotta kaikki kaupunkilaiset voivat nauttia kulttuurista.

Kirjastot eivät ole pelkkiä lainaamoja, vaan kansakunnan sivistyksen kivijalka, kansalaisten olohuone ja tiedon ja vapauden lähde.

Kuntani veroprosenttia voidaan nostaa. Harva muistaa, että kaikki eivät maksa kuntaveroa tasaverona, vaikka se sellaisena mielletään, vaan sen efektiivinen vaikutus on progressiivinen. Voimme hyvin osallistaa varakkaimpia kaupunkilaisia taloustilanteen parantamiseksi. Pienituloisetkin osallistuvat omien tulojensa mukaan, kun otetaan huomioon kaikki perusvähennykset verotuksessa ensin.

Tämä on tulevaisuuden teollisuutta. Kaikki, jotka vastustavat tätä, tuhoavat maapalloamme ja aiheuttavat hallaa Jyväskylän tulevaisuuden taloudelle.

Segregaation ehkäiseminen on erittäin tärkeää. Nimbyilyä ei minun Jyväskylässäni katsella hyvällä. Kunnioitetaan kaikki toinen toisiamme ja opitaan elämään yhdessä taustasta riippumatta. Se luo turvallista kaupunkia ja hyvinvoivia yhteisöjä.

Tilanne on käytännössä se, että jos emme ala pikkuhiljaa lisätä maahanmuuttoa, meidän väestörakenteemme räjähtää käsille. Meidän on pakko alkaa rakentaa mekanismeja, joilla saamme houkuteltua ihmisiä ja kotiutettua heidät Jyväskylään.

Voimme rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja ja lisää asuntoja ylipäänsä Jyväskylään nakertamatta metsiämme ja muuta luontoamme.

Käytännössä Suomi on tehnyt viimeiset 15 vuotta sitä, että se on uusliberalismin tuomassa uskossa leikannut julkisia hyvinvointipalveluitaan ajatellen, että joskus vielä taloudellinen tilanteemme paranee. Todellisuudessa Suomi on leikannut palveluita ja alentanut verokantoja aiheuttaen kroonisen velkaantumisen, palveluiden heikentymisen ja ennen kaikkea sairastavuuden ja ongelmien lisääntymisen ja kasautumisen yhä pahemmiksi. Nyt on aika panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotta ihmiset saavat nopeasti apua ja nykyisiä pitkiä jonoja tehokkaasti purettua. Lisäksi sosiaaliturvan tasoa on pakko korottaa, sillä etenkin nykyhallituksen toimesta taso on laskenut kestämättömälle tasolle. Jo aikaisemmin Suomea on moitittu liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta.

Suuret tuloerot ovat ainoastaan haitaksi yhteiskunnalle, jossa halutaan huolehtia mahdollisimman monista ja pitää kaikki mukana. Olen sitä mieltä, että ihmiset ansaitsevat kaiken omalla työllään ansaitun vaurauden, mutta pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa he, ketkä tulevat hyvin toimeen, maksavat tuloistaan isomman osan yhteiseen pottiin. Ei ihmisten lahjakkuus tai ahkeruus häviä mihinkään siinä, että he osallistuvat tulotasonsa mukaan turvallisen, vakaan ja hyvän yhteiskunnan rahoittamiseen.

Meillä on paljon sellaista liiketoimintaa ja mainontaa, jotka ovat esimerkiksi haitaksi ympäristölle ja kehitysmaiden työntekijöille. Mielestäni Suomen pitäisi reilusti säätää lakeja, jotka ovat eettisesti oikein, vaikka ne heikentäisivätkin hetkittäisesti kilpailukykyämme. Jos ei mikään maa ota strategiakseen ekososiaalisesti kestävää taloutta, kukaan ei ikinä tee sitä. Lopputuloksena on maapallo, joka kärsii kuumuudesta ja lajikadosta sekä resurssien ylikulutuksesta.

Ei ole ollut koskaan, eikä ole etenkään nyt, kun Orpo-Purran hallitus on aiheuttanut jopa häätöjä köyhille, koska he eivät saa asua enää omassa kodissaan. Ylipäätään Suomen asenne sosiaaliturvan varassa eläviä kohtaan on äärimmäisen surullinen. Oma henkilökohtainen ihmiskuvani lähtee siitä, että ihminen haluaa luontaisesti osallistua ja olla mukana yhteiskunnassa. He, ketkä joutuvat elämään sosiaaliturvan varassa, ovat usein elämän kaltoin kohtelemia jollain tavalla. Toki sitten on myös ne yhtä arvokkaat ja yhdenvertaiset ihmiset, ketkä eivät yksinkertaisesti kykene opiskeluun ja/tai työhön. Pidetään huolta kaikista ja varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään.

Riippuu yritystoiminnasta. Ympäristölle haitallisia omistuksia eritoten täytyy vähentää. Ja toisaalta jos yhtiöitetään toimintoja niin pidetään ne EHDOTTOMASTI julkisessa omistuksessa.

Elämme monikulttuurisessa demokratiassa ja kulttuurien moninaisuudessa ja yhteistyössä ei ole mitään vikaa. Monikulttuurisuus tuo väriä ja uusia kiinnostavia mahdollisuuksia esimerkiksi ruoan, harrastusten, esitystarjonnan ja muun kulttuurin parissa. Suomi on valitettavasti hyvin läpeensä rasistinen maa, joten paljon on vielä tehtävää, jotta monikulttuurisuus pääsee siihen tilaan, jossa muualta tulleilta ihmisillä ja eri taustoista tulevilla kansalaisilla on aidosti hyvä olla täällä.

Pidetään kristilliset arvot niiltä osin hyvänä ohjenuorana, kun ne eivät ole syrjiviä tai toiseuttavia ja otetaan vaikutteita lähimmäisenrakkaudesta ja heikossa asemassa olevien ihmisten huolehtimisesta.

Mielestäni Suomessa on edelleen valloillaan todella haitallisia ja negatiivisia asenteita sukupuolen moninaisuutta kohtaan. Tämä näkyy muun muassa siinä, että aina kun mediassa esiintyy henkilö, joka ei edusta mies- tai naissukupuolta, on sosiaalisen median kommenttikentät ensin pullollaan vihaa ja dehumanisointia, ja heti sen jälkeen eräät oikeistopoliitikot ottavat asiaan kantaa pöyristellen ja halveksien. Kyseessä on kuitenkin aivan oikeat ihmiset, jotka de facto EIVÄT identifioidu tai kuulu millään tasolla sukupuolen dikotomiseen jaotteluun mies- ja naissukupuolen mukaan.

Ei tähän varmaan tarvitse vastata kummemmin. Kasvatustieteilijänä sanon, että lapsella on kaikkea muuta tärkeämpää opittavampaa kuin tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen.

Jos kaikki maat ajattelisivat, että jätetäänpäs vähentämättä päästöjämme, koska tuskin nuo muutkaan sitä tekevät, niin lopputulos olisi katastrofi. Suomihan olisi aivan loistava mallimaa maailmalle, jossa saataisiin ympäristöä kunnioittava hiilineutraali yhteiskunta aikaiseksi. Mutta ei. Valitettavasti se juna meni ensinnäkin siinä, että meillä oli Sipilän hallitus. Toiseksi siinä, että keskusta oli mukana Marinin hallituksessa. Ja kolmanneksi ja viimeistään kuoloniskuna tässä tieteestä välittämättömässä Orpo-Purran hallituksessa. Itse olen valmis jokaisessa päätöksessä ottamaan huomioon päästöjen vähentämisen ja maapallon ja ympäristön hyvinvoinnin. Ottakoot muu maailma sitten mallia siitä, kuinka hyvin onnistuimme.

Jospa keskityttäisiin siihen, että maailmassa olisi mahdollisimman vähemmän köyhyyttä, kurjuutta ja kärsimystä. Ollaan tyytyväisiä siitä, mitä Suomessa on. Nautitaan siitä, mitä olemme saaneet edellisiltä sukupolvilta, joista osa taisteli verisesti ja hengellään siitä, mitä meillä nyt on. Veikkaanpa, että moni heistäkään ei pitäisi siitä, ettemme olisi solidaarisia myös muille hätää kärsiville maailmassa. Minusta Suomen pitää ehdottomasti olla tärkeä pelaaja maailmalla rauhan, ekologisen kestävyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rakentamisessa.

Ei ole työpaikkoja, ei taloutta, eikä varsinkaan talouskasvua, ilman ympäristöä ja sen edunmukaisesti tehtyjä päätöksiä.

Katseet Yhdysvaltoihin. Sopisiko, että Suomessa keskitymme siihen, että kukaan ei voi yksin määrätä tai alistaa päätöksentekijöitä tahtoonsa?

Mielestäni maamme yksi rikkauksista on sen omalaatuiset asuinalueet ja näiden uniikit identiteetit, jotka muodostavat värikkään kansakuntamme. Olen ehdottomasti aluepoliitikko siinä mielessä, että haluan ihmisten voivan asua myös syrjemmässä ja sielä nauttivan yhdenvertaisina kansalaisina hyvinvointivaltion palveluista mahdollisimman laajasti.

Edellinen vastaus varmasti alleviivaa sitä, kuinka pidän siitä, että koko Suomi pysyy mahdollisimman laajasti asuttuna. Mutta tottakai, on hienoa myös, että Suomeen muodostuu eläviä ja elinvoimaisia kaupunkeja, jotka houkuttelevat suomalaisten lisäksi turisteja, jotka saavat nauttia meidän ainutlaatuisen puhtaasta ilmasta, luonnosta ja raikkaasta vedestä. Ei pidä mielestäni olla mitenkään ensiarvoisen tavoiteltava tila, että kaikkien pitää nyt muuttaa kaupunkeihin, vaan pidetään huolta meidän kaupungeista ja muistetaan myös he, ketkä eivät kaupunkeihin halua muuttaa.