Johanna Loukaskorpi

Työskentelen peruskoulussa ja tunnistan kännyköihin liittyvät ongelmat siellä. Näen kuitenkin hankalaksi kieltää kännyköiden käyttö välitunnilla. Omassa koulussani alakoululaiset eivät käytä välituntisinkaan kännyköitä vaan välitunnit vietetään ulkona liikkuen. Yläkoulussa kuitenkin kännykkäkielto aiheuttaisi helposti enemmän ongelmia kuin hyötyjä.

Varhaiskasvatuksessa tehdään erittäin tärkeää kasvatustyötä, ja varhaiskasvatuksen palkat ovat jääneet jälkeen muista ammattilaisista. Onkin tärkeää nostaa koulutettujen ammattilaisten palkkoja ja sitä kautta helpottaa rekrytointeja päivähoitoon. Palkkojen korotus myös parantaisi sitä, että alalta ei hakeuduta niin helposti muille aloille.

Tuen uudistuessa on tärkeää huolehtia siitä, että kouluissa on riittävästi ryhmä- ja oppilaskohtaista tukea antavia ammattilaisia. Samanaikaisopettajuus vaatii lisää opettajia, jotta tuki toteutuu tarkoitetulla tavalla.

Kunnan tehtävä on tukea alueellaan toimivia kulttuurilaitoksia ja kulttuurin avustaminen lisää yhteiskuntamme hyvinvointia, luovuutta ja lisää alueiden vetovoimaa. Kulttuuri on kaupungille iso elinvoimatekijä. Lisäksi teatterit, orkesterit ja kulttuurilaitokset ovat isoja luovan alan työllistäjiä.

Kirjastopalvelut ovat kuntalaisten kannalta erittäin tärkeitä palveluita, eikä niitä tule vähentää ja kirjastojen resurssit tulee turvata ja lähikirjastopalvelut säilyttää. Kirjastot tekevät erittäin tärkeää lukutaitotyötä, edistävät lasten ja nuorten lukemisharrastusta ja vähentävät kuntalaisten eriarvoisuutta ja mahdollistavat kaikille pääsyn tiedon lähteille.

Kannatan hyviä julkisia palveluita ja hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa heikoimmista huolehditaan. Riittävällä verotuksella voidaan huolehtia, ettei tarvitse leikata ja heikentää suomalaisille tärkeitä julkisia palveluita esimerkiksi varhaiskasvatusta, perusopetusta tai toisen asteen koulutusta. Kunnassa on kuitenkin monia eri vaihtoehtoja saada myös tuloja. Mieluummin korotankin tarvittaessa esimerkiksi kiinteistöveroa kuin kuntaveroa.

Elinvoima- ja työllisyysnäkökulmien vuoksi on tärkeää pystyä houkuttelemaan Tampereelle kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän investointeja. Vihreän siirtymän investoinnit edistävät innovaatioita ja teknologista kehitystä, mikä johtanee uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja vahvistaa Tampereen asemaa edelläkävijänä kestävän kehityksen alalla.

Yksi olennainen keino ehkäistä alueellista eriytymistä, on kaavoittaa monimuotoista asumista eri puolille kaupunkia. On tärkeää, että asuinalueet eivät eriydy. Asuinalueiden eriarvoisuuden vähentämisessä on tärkeää huolehtia myös riittävistä ja monipuolisista peruspalveluista. Erilaiset lähiö- ja kaupunginosahankkeet parantavat alueiden viihtyisyyttä, asukkaiden osallisuutta ja turvallisuutta.

Tampere on tälläkin hetkellä vahvasti muuttovoittoinen kunta ja lähes puolet muuttajista on jo nyt muualta tulleita. Kysymys ei siis ole kovin ajankohtainen omassa kunnassani tällä hetkellä. Väestö ei vähene vaan kasvaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei Suomella ole varaa sulkea rajojaan kansainvälisiltä osaajilta ja maahanmuuttajilta, vaan heidän asettumistaan Suomeen on edistettävä ja kotouttamistaan tuettava. Kotouttamisessa julkiset palvelut, kuten varhaiskasvatus, perusopetus, työllisyyspalvelut ja monikielisille suunnatut palvelut, ovat tärkeässä roolissa.

En kannata luontoalueille rakentamista. Esimerkiksi Tampereella Kaupin metsiä ei tule kaavoittaa ja Eteläpuisto tulee säilyttää puistona.

Yksityisautoilun rajoittaminen Hämeenkadulla on ollut toimiva ratkaisu. Se on mahdollistanut mm. sujuvamman joukkoliikenteen, mikä tekee keskustaan pääsemisestä helpompaa ja nopeampaa. Yksityisautoilun vähentäminen on johtanut samalla pienempiin ruuhkiin ja vähentänyt ilmansaasteita keskustassa.

Jos kyse on ennaltaehkäisevästä palvelusta, niin hyvinvoinnin edistäminen kuuluu myös kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Jos hyvinvointialue lakkauttaa palveluvalikoimastaan esimerkiksi yhdenvertaisuuden perusteella jonkun tamperelaisille tärkeän palvelun, on syytä harkita palvelun tarjoamista jatkossa kunnan rahoittamana. Tällaisissa tilanteissa on silti oltava tarkkana, ettei hv-alue siirrä omia lakisääteisiä tehtäviään kuntien hoidettavaksi ja rahoitettavaksi. Vaatii siis tarkkaa harkintaa.

Kannatan Ruskon jätteenkäsittelylaitoksen siirtämistä. Se aiheuttaa Lintuhytin ja Hervantajärven alueen asukkaille kohtuutonta rasitusta ja vaarantaa asumisturvallisuutta. Uusi paikka tulee olla kaukana asutuksesta.

Kaupunki kasvaa ja kasvavassa kaupungissa tarvitaan tiivisrakentamista. Tiivisrakentamisessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että asutuksen sisälle ja ympärille jää vihervyöhykkeitä ja puistoja ja luonnon monimuotoisuudesta kyetään huolehtimaan.

En kannata hiilineutraaliustavoitteen lykkäämistä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnon monimuotoisuuden sekä luonnonvarojen kestävä käyttö ovat välttämättömiä toimia ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi.

Tarvittaessa olen valmis nostamaan veroja, jotta voimme turvata hyvinvointipalvelut. En kannata julkisten palveluiden heikentämistä palveluita leikkaamalla tai niitä lopettamalla.

Ihmisten lahjakkuus ja ahkeruus ei ole kiinni rahapussin koosta. Tuloerojen liiallinen kasvu ei ole hyvä tie. Suomalainen vakaa yhteiskunta on perustunut pieniin tuloeroihin ja ihmisten väliseen tasa-arvoon. Suomalaisen yhteiskunnan voimavara on ollut siinä, että esimerkiksi koulutuksen kautta on voinut siirtyä yhteiskuntaluokasta toiseen. Nyt tämä sosiaalinen liikkuvuus luokasta toiseen on vaikeutunut.

Markkinat eivät kykene torjumaan ilmastonmuutosta tai luomaan tasaista hyvinvointia, ellei niitä siihen julkisen vallan toimesta ohjata. Ilman demokraattista ohjausta markkinat toimivat lyhytnäköisesti eivätkä palvele yhteiskunnan kokonaisetua.

Ei pidä paikkaansa. Sosiaaliturvan taso on Suomessa alhainen ja Suomi on saanut moitteita muun muassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan (esimerkiksi työttömyysturvan) liian alhaisesta tasosta.

Valtion ja kuntien omistuksilla on useita tavoitteita, joista tuotto on vain yksi tavoite. Esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden on helpompaa ja usein turvallisempaa ostaa palveluita omistamiltaan yhtiöiltä.

Minulle Suomi on moninainen ja moniääninen. Ajattelen, että monikulttuurisuuden edistäminen ei ole kantaväestöltä pois vaan se tekee Suomesta avoimemman ja yhdenvertaisemman maan.

Hyvän arvopohjan politiikalla muodostavat minusta tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus sekä se, että heikommista pidetään huolta. Toisaalta jos kristillisillä arvoilla tarkoitetaan lähimmäisten ja ympäristön kunnioittamista, niin ne ovat arvoja, jotka ovat itsellenikin tärkeitä.

Samaa mieltä. Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen on tasa-arvotyötä.

Mietin, mitä tällä kysymyksellä tarkoitetaan. On paljon tärkeitä arvoja, joita lapsen tulee oppia mm. luonnon ja toisten ihmisten kunnioittamista. Toisaalta en kannata esimerkiksi kurin lisäämistä missään tilanteessa - en perheissä tai vaikkapa kouluissa. Sen sijaan rajojen asettaminen lapsille on tärkeätä. Rajat suojelevat eivätkä vahingoita lasta. Rajojen asettaminen ei ole aina helppoa. Lapsi saattaa suuttua tai pettyä, kun hän ei saa haluamaansa. Rajoilla vanhempi mm. suojelee lapsen kehitystä ja luo lapselle turvallisuuden tunteen.

Suomen tulee pyrkiä vähentämään päästöjään määrätietoisesti, sillä ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Se vaikuttaa negatiivisesti luontoon ympäri maailmaa.

Elämme globaalissa maailmassa ja meillä on vain yksi maapallo. Suomen etu on myös se, että maapallo säilyy elinkelpoisena kaikkialla.

Meillä on vain yksi maapallo ja ympäristönäkökulma tulisi olla päätöksenteon keskiössä. Jatkuva talouskasvu ympäristöstä piittaamatta on vaarallinen tie ja tästä ajatuksesta tulisi päästä eroon. Kansalaisjärjestöt ja tutkijat ovat nostaneet esiin olennaisia kysymyksiä mm. miten toteuttaa globaalia taloutta siten, että voitaisiin säilyttää nykyinen talouskasvu, mutta ympäristön kannalta kestävästi.

Suomi on demokraattinen maa ja demokratissa tärkeää on toimiva hallitus, joka nojaa hallitusohjelmaansa ja pystyy yhteistoiminnassa ja yhdessä keskustellen presidentin ja eduskunnan kanssa tekemään päätöksiä.

Meidän tulee pyrkiä pitämään koko maa asuttuna ja turvaamaan myös reuna-alueiden palveluiden saatavuus. Emme kuitenkaan voi estää kaupungistumista ilmiönä.

Kaupungistuminen on globaali ilmiö, eikä Suomen kehitys poikkea tästä. Ihmisille kaupungit tarjoavat opiskelu- ja työmahdollisuuksia, palveluita sekä sosiaalisia verkostoja. Kaupungeissa on myös enemmän kulttuuria, virikkeitä ja vuorovaikutusta kuin harvemmin asutuilla seuduilla.