Johanna Loukaskorpi

Kysymys on hankala ja vastausvaihtoehdot suppeat. Jotta palvelut toimivat koko alueen asukkaille täytyy keskittää tiettyjä palveluita Tampereelle ja kaupunkiseudulle. Pitää myös muistaa, että Tampereen kaupungissa ja kaupunkiseudulla asuu suurin osa hyvinvointialueen asukkaista ja myös työntekijöistä. Keskittäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei voitaisi huolehtia samalla myös lähiterveysasemista tai reuna-alueiden lähipalveluista ja niiden saatavuudesta.

Mielenterveysongelmissa on tärkeää saada apua mahdollisimman nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Tällä hetkellä jonotilanne monissa mielenterveyspalveluissa on kohtuuttoman pitkä ja hoitovastuu kaatuu omaisille. Mielenterveyspalveluita on vahvistettava ja hoitoonpääsyä nopeutettava.

Kaikki osa-alueet on oltavat tarkastelussa. Myös pelastustoimessa voidaan tarkastella työtapoja ja toimintaa järkevöittää.

Soteuudistuksen yksi tärkeimpiä tavoitteita on perusterveydenhuollon vahvistaminen. Se on liittynyt mm. siihen, että erikoissairaanhoidon kasvavien kustannusten takia perusterveydenhoito joutui kunnissa jatkuvasti joustamaan ja säästämään ja sairauksien ennaltaehkäisyyn ei voitu puuttua riittävästi, jolloin oikea-aikainen hoito viivästyi. Nyt kun sekä erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto toimivat saman järjestäjän alla, voidaan rahoitusta ja työntekijöitä tarvittaessa siirtää niiden välillä ja siten vahvistaa perusterveydenhuoltoa.

Yksityistäminen sopii erittäin huonosti moniin sosiaalipuolen palveluihin, kuten vammais- ja lastensuojelupalveluihin. Lastensuojelusta onkin tullut viime vuosina iso bisnes, ja yritykset ovat nostaneet lastensuojelulaitosten hinnat pilviin. Tarvitsemme Pirkanmaan hyvinvointialueelle lisää omaa tuotantoa lastensuojelun palveluihin. Lisäämällä omaa tuotantoa, joutuvat yksityiset yritykset alentamaan hintojaan.

Viimeisten vuosien aikana painopistettä on siirretty vahvasti kotihoidon puolelle. Pirkanmaan alueella on jopa ympärivuorokautisessa asumisessa paikkoja tyhjillään. Hyvinvointialueella tulisi helpottaa ympärivuorokautiseen asumiseen pääsemistä eli kriteereitä pitää ensi valtuustokaudella tarkastella ja helpottaa asumispaikan saamista. Myös yhteisölliseen asumiseen tulee saada lisää paikkoja. Yhteisöllinen asuminen ei kuitenkaan voi korvata ympärivuorokautisen hoivan tarvetta.

Sotealalla on jatkuva koulutettujen ammattilaisten puute ja sijaispula. Maahanmuuttajahoitajat helpottavat monen alan työvoimapulaa. Samaan aikaan työllistymisen kanssa on huolehdittava hoitajien kielikoulutuksesta ja heidän kotoutumisensa edistämisestä. Kansainvälisen rekrytoinnin ohella tulee huomioida jo nyt maassa olevien tilanteet ja purkaa maahanmuuttajien työllistymisen esteitä ja mahdollistaa jo maassa olevien maahanmuuttajien kouluttautuminen hoitoalalle.

Osa hyvinvointialueista on tällä hetkellä liian pieniä ja niiden taloudellinen tilanne on heikko. Yhdistäminen voisi tuoda niille helpotusta. Myös Uudellamaalla on liikaa alueita. Niitä olisi hyvä yhdistää.

Eduskunnan on hyvä käydä arvokeskustelua hyvinvointialueiden lakisääteisistä tehtävistä ja tarvittaessa karsia hyvinvointialueiden tehtäviä. On kuitenkin varottava tilannetta, jossa hallitus määrittelee sen, mitä ja miten hyvinvointialueet palvelupalettinsa järjestävät. Hyvinvointialueilla on itsellään paras tietämys alueen erityispiirteistä ja asukkaittensa tarpeista.

Hyvinvointialueiden palvelutarpeet nousevat ikääntymisen ja esimerkiksi hajanaisten ICT-järjestelmien yhdistämisen myötä tulevina vuosina. Jotta voimme turvata palveluiden saatavuuden ja laadukkuuden, tulee harkita myös hyvinvointialueen verotusoikeutta. Kokonaisveroaste ei kuitenkaan saa nousta. Kansalaisten terveydenhuollon turvaaminen pitää kuitenkin pitää olla ensisijaisena tavoitteena.

Kannatan omalääkärimallia. Omalääkärimallin etuja on mm. hoidon jatkuvuus ja potilaan tuntemus. On tutkittu, että kun lääkäri tuntee potilaansa, hän lähettää potilaan harvemmin erikoissairaanhoitoon, joten hoidon kustannukset pienenevät.

Ihmisillä tulee olla oikeus tarvitsemiinsa riittäviin ja oikea-aikaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Raha ei voi olla hoidon saatavuuden esteenä. Lisäksi hallituksen tulisi antaa hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen eli säästöjen tekemiseen. Näin suosittelee talouspolitiikan arviointineuvostokin. Palveluiden turvaamisen kannalta olisi järkevää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa säästöt tasaisemmin ja pidemmälle aikavälille.

Huumeisiin kuolee tällä hetkellä enemmän suomalaisia kuin tieliikenteessä. Silti huumekuolemiin ei suhtauduta riittävän vakavasti. On huolehdittava, että hyvinvointialueella on neulojenvaihtopisteitä ja neularoskiksia riittävästi ja helposti saavutettavissa. Neulojenvaihtopisteet helpottavat huumeidenkäyttäjien terveysturvallisuutta, mutta myös kaupunkiympäristön turvallisuutta. Olennaista on myös huolehtia, että hyvinvointialueella on huumehoitoja monipuolisesti ja yksilöllisen tarpeen mukaan riittävästi saatavilla. Kannatan myös käyttöhuonekokeilun aloittamista Pirkanmaan hyvinvointialueella.

Aluevaltuusto on kokenut, että sillä on liian vähän päätäntävaltaa asioihin ja valtuuston roolia on tällä valtuustokaudella pyritty vahvistamaan. Tätä työtä on jatkettava ensi vaalikaudella.

Ihmisillä on vastuu omasta ja läheistensä terveydestä, mutta yhteiskunnan tehtävänä on tarjota sosiaali- ja terveyspalveluita siten, että niitä on riittävästi ja helposti saatavilla. En kannata omaisten hoivavastuun lisäämistä ikääntyneiden hoivassa. Jo nyt moni omainen uupuu ikääntyneensä hoidon järjestämisessä. On myös ikääntyneitä, joilla ei ole omaisia tai omaiset asuvat hyvin kaukana.

Tarvittaessa olen valmis nostamaan veroja, jotta voimme turvata hyvinvointipalvelut. En kannata julkisten palveluiden heikentämistä palveluita leikkaamalla tai niitä lopettamalla.

Ihmisten lahjakkuus ja ahkeruus ei ole kiinni rahapussin koosta. Tuloerojen liiallinen kasvu ei ole hyvä tie. Suomalainen vakaa yhteiskunta on perustunut pieniin tuloeroihin ja ihmisten väliseen tasa-arvoon. Suomalaisen yhteiskunnan voimavara on ollut siinä, että esimerkiksi koulutuksen kautta on voinut siirtyä yhteiskuntaluokasta toiseen. Nyt tämä sosiaalinen liikkuvuus luokasta toiseen on vaikeutunut.

Markkinat eivät kykene torjumaan ilmastonmuutosta tai luomaan tasaista hyvinvointia, ellei niitä siihen julkisen vallan toimesta ohjata. Ilman demokraattista ohjausta markkinat toimivat lyhytnäköisesti eivätkä palvele yhteiskunnan kokonaisetua.

Ei pidä paikkaansa. Sosiaaliturvan taso on Suomessa alhainen ja Suomi on saanut moitteita muun muassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan (esimerkiksi työttömyysturvan) liian alhaisesta tasosta.

Valtion ja kuntien omistuksilla on useita tavoitteita, joista tuotto on vain yksi tavoite. Esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden on helpompaa ja usein turvallisempaa ostaa palveluita omistamiltaan yhtiöiltä.

Minulle Suomi on moninainen ja moniääninen. Ajattelen, että monikulttuurisuuden edistäminen ei ole kantaväestöltä pois vaan se tekee Suomesta avoimemman ja yhdenvertaisemman maan.

Hyvän arvopohjan politiikalla muodostavat minusta tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus sekä se, että heikommista pidetään huolta. Toisaalta jos kristillisillä arvoilla tarkoitetaan lähimmäisten ja ympäristön kunnioittamista, niin ne ovat arvoja, jotka ovat itsellenikin tärkeitä.

Samaa mieltä. Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen on tasa-arvotyötä.

Mietin, mitä tällä kysymyksellä tarkoitetaan. On paljon tärkeitä arvoja, joita lapsen tulee oppia mm. luonnon ja toisten ihmisten kunnioittamista. Toisaalta en kannata esimerkiksi kurin lisäämistä missään tilanteessa - en perheissä tai vaikkapa kouluissa. Sen sijaan rajojen asettaminen lapsille on tärkeätä. Rajat suojelevat eivätkä vahingoita lasta. Rajojen asettaminen ei ole aina helppoa. Lapsi saattaa suuttua tai pettyä, kun hän ei saa haluamaansa. Rajoilla vanhempi mm. suojelee lapsen kehitystä ja luo lapselle turvallisuuden tunteen.

Suomen tulee pyrkiä vähentämään päästöjään määrätietoisesti, sillä ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Se vaikuttaa negatiivisesti luontoon ympäri maailmaa.

Elämme globaalissa maailmassa ja meillä on vain yksi maapallo. Suomen etu on myös se, että maapallo säilyy elinkelpoisena kaikkialla.

Meillä on vain yksi maapallo ja ympäristönäkökulma tulisi olla päätöksenteon keskiössä. Jatkuva talouskasvu ympäristöstä piittaamatta on vaarallinen tie ja tästä ajatuksesta tulisi päästä eroon. Kansalaisjärjestöt ja tutkijat ovat nostaneet esiin olennaisia kysymyksiä mm. miten toteuttaa globaalia taloutta siten, että voitaisiin säilyttää nykyinen talouskasvu, mutta ympäristön kannalta kestävästi.

Suomi on demokraattinen maa ja demokratissa tärkeää on toimiva hallitus, joka nojaa hallitusohjelmaansa ja pystyy yhteistoiminnassa ja yhdessä keskustellen presidentin ja eduskunnan kanssa tekemään päätöksiä. Yhteiskunnassa on tärkeää, että noudatetaan yhteisesti sovittuja sääntöjä.

Meidän tulee pyrkiä pitämään koko maa asuttuna ja turvaamaan myös reuna-alueiden palveluiden saatavuus. Emme kuitenkaan voi estää kaupungistumista ilmiönä.

Kaupungistuminen on globaali ilmiö, eikä Suomen kehitys poikkea tästä. Ihmisille kaupungit tarjoavat opiskelu- ja työmahdollisuuksia, palveluita sekä sosiaalisia verkostoja. Kaupungeissa on myös enemmän kulttuuria, virikkeitä ja vuorovaikutusta kuin harvemmin asutuilla seuduilla.