Heidi Hummastenniemi

Kännyköiden käyttö ei kuulu oppitunneille kuin tietyissä rajatuissa tapauksissa, kun sitä käytetään esimerkiksi opetuksen apuvälineenä. Välitunneilla ei mielestäni ole tarpeen rajata käyttöä.

Hyvä palkka on tärkeä motivaattori työssä. Varhaiskasvatuksen opettajat tekevät vastuullista työtä ja sen tulee näkyä palkkatasossa. Mielestäni kuitenkin palkankorostustakin tärkeämpää on hyvät työolosuhteet, jotka mahdollistavat työn teon turvallisessa ja työtä tukevassa työympäristössä.

Perusopetuksen järjestäminen on kuntien keskeisimpiä tehtäviä. Kaikilla oppilailla on oltava mahdollisuus keskittyä oppimiseen ja opettajilla opettamiseen, tuki erityisopettajilta ja avustajilta on erittäin tärkeää.

Ammattimaisesti hoidetut kulttuurilaitokset tuovat kunnan kulttuuriin pysyvyyttä, mutta aivan yhtä tärkeää on tukea kulttuuriyhdistyksiä ja harrastajia. Kulttuurikansa valuu naapurikaupunkiin Helsinkiin vaikka voisimme tarjota kulttuuria myös kotikulmilla. Kulttuuripalvelut luovat hyvinvointia, työpaikkoja, viihtyvyyttä ja vetovoimaa kunnalle.

Suomalaiset ovat ahkeria kirjastojen käyttäjiä. Kirjastot ovat saavutettava ja monipuolinen palvelu, josta ei missään nimessä saa säästää.

Jos laadukkaiden ja saavutettavien palveluiden ylläpito vaatii veronkorotuksia niiden on oltava yksi vaihtoehto.

Teknologista kehitystä on tuettava, jotta saamme kuntaan työpaikkoja. Vantaa tavoittelee hiilineutraaliutta ja siihen on panostettava.

Alueiden eriytyminen on todella tärkeää pysäyttää Vantaalla. Monipuolinen kaavoitus, hyvät lähipalvelut ja asukkaiden aktivointi ja yhteisön vahvistaminen esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia tarjoamalla torjuu segrekaatiokehitystä. Kaikkia alueita on kehitettävä tasapuolisesti.

Suomi tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa työvoimaa myös ulkomailta. Tarvitsemme vahvan tuen ulkomailta Suomeen muuttaville työntekijöille: kieliopinnot ovat tässä erittäin tärkeässä osassa työnsaantimahdollisuuksia tukeaksemme ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen vuoksi. Myös koulutuksessa on otettava paremmin huomioon ulkomailta Suomeen tulleet. Ennakkoluulot estävät joskus hyvien työntekijöiden työhön pääsyn.

Asuntoja rakennetaan lisää, kunhan koronan ja Ukrainan sodan aiheuttamista vaikutuksista päästään normaalimpaan tilanteeseen takaisin. Vantaalla joudutaan miettimään tarkkaan minne rakennetaan. Nykyinen lähtökohta, jossa olemassa olevia alueita hyvien kulkuyhteyksien varrella tiivistetään, on mielestäni parempi vaihtoehto kuin lähiluonnon raivaaminen asutuksen tieltä. Joskus niitäkin ratkaisuja on tehtävä, että metsää kaadetaan, mutta silloin on huolehdittava riittävistä viherväylistä ja säästettävä mahdollisimman paljon olemassa olevaa puustoa.

Asuntoja rakennetaan lisää, kunhan koronan ja Ukrainan sodan aiheuttamista vaikutuksista päästään normaalimpaan tilanteeseen takaisin. Vantaalla joudutaan miettimään tarkkaan minne ja miten rakennetaan. Nykyinen lähtökohta, jossa olemassa olevia alueita hyvien kulkuyhteyksien varrella tiivistetään, on mielestäni parempi vaihtoehto kuin lähiluonnon raivaaminen pelkästään pientaloasutuksen tieltä. Joskus niitäkin ratkaisuja on tehtävä, että metsää kaadetaan, mutta silloin on huolehdittava riittävistä viherväylistä ja säästettävä mahdollisimman paljon olemassa olevaa puustoa. On myös erittäin tärkeää rakentaa monipuolisia asuinalueita, ei vain pientaloja.

Ratikka on ympäristöystävällinen ja tehokas joukkoliikenneväline. Länsi-Vantaalle ratikka tulee jossain vaiheessa, siihen varaudutaan jo kaavoituksessa. Ratikkaa on lännessä järkevää suunnitella yhteistyössä lähikuntien kanssa, poikittaisliikenteeseen läntisen ja itäisen Vantaan välillä se olisi tällä hetkellä melko hidas vaihtoehto.

Vantaalla on hurjasti korjausvelkaa katujen kunnossapidossa. Uusien ja vanhojen katujen laittaminen vastakkain ei ole järkevä lähtökohta kunnossapidolle, kumpiakin tarvitaan. Lähivuosina katurakentaminen on painottunut erityisesti ratikan reitille mutta se on tässä vaiheessa vain luonnollista. Ratikkakatujen rakentamiselle on oma budjettinsa, niiden tekeminen ei ole pois normaalista katujen kunnossapitorahasta: sitä on vain auttamattomasti liian vähän, että kaikkia katuja saataisiin korjattua tulevalla valtuustokaudella.

Graffititaide ja muraalit ovat upeita ja niistä on Vantaalla osattu hyödyntää kaupunkiympäristön elävöittämisessä. Miksipä emme tekisi siitä Vantaan omaleimaista tunnusmerkkiä myös sisätiloissa. Julkisessa rakentamisessa tulisi noudattaa prosenttiperiaatetta, eli että 1% rakennuskustannuksista varattaisiin taiteelle.

Rahoitus tulisi käyttää julkisen puolen vahvistamiseen. Peruspalvelut eivät saa olla bisnes, omalla palveluntuotannolla voidaan käyttää kaikki tulot palveluiden järjestämiseen ja parantamiseen. Myös valvonta on helpompaa, jos palveluntuotanto on julkista ja omaa.

Kuntien ensisijainen tehtävä on pitää yllä laadukkaita julkisia palveluita. Julkisista palveluista ei ole varaa leikata, tai päätös kostautuu myöhemmin myös taloudellisesti.

Tuloeroja tulisi pyrkiä kaventamaan. Olosuhteet vaikuttavat myös, rakenteita kehittämällä ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittämällä suurempi joukko ihmisiä voi menestyä elämässä ja työelämässä.

Valtio voi esimerkiksi lopettaa yksityisen terveydenhoidon, eli omistajien taskujen, tukemisen ja laittaa rahoituksen julkisen perusterveydenhuollon parantamiseen.

En usko, että suurin osa palveluiden ja tuen piiriin hakeutuvista hakee niitä ilman syytä. Ihmisen tulee saada apua silloin kun sitä tarvitsee. Suurin osa ihmisistä haluaa tehdä työtä ja elää mielekästä hyvää elämää osana yhteiskuntaa.

Kuntien on tuotettava mahdollisimman paljon palveluistaan itse, usein se tapahtuu tytäryhtiöiden kautta. Peruspalvelut eivät saa olla bisnes, omalla palveluntuotannolla voidaan käyttää kaikki tulot palveluiden järjestämiseen ja parantamiseen. Myös valvonta on helpompaa, jos palveluntuotanto on omaa.

Vantaa on Suomen monikulttuurisin kunta. Voisimme pitää tätä paremmin ja positiivisemmin esillä. Samalla on kuitenkin kehitettävä parempia tapoja tukea maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa, kieliopinnoissa ja oman elämän rakentamisessa Suomeen.

Riippuu siitä mitä kristillisiä arvoja tarkoitetaan. Kristillisissä arvoissa on paljon hyvää: esimerkkejä hyvistä arvoista ovat esimerkiksi rehellisyys, vastuullisuus ja kunnioitus muita kohtaan. Jos taas puhutaan konservatiivisemmista arvoista, niin ne eivät ole hyvä pohja päätöksenteolle. Mielestäni politiikalle tärkeämpiä arvoja ovat esimerkiksi tasa-arvo, solidaarisuus sekä ympäristö- ja luontoarvot.

Vantaalla tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen suhtaudutaan tasa-arvoisesti, kunnioittavasti ja luontevasti. Tietoisuus lisää ymmärrystä moninaisuudesta ja sateenkaari-ihmisistä.

Lapsen tulee oppia ihan muita arvoja kuin auktoriteettien pelko, kuten muun muassa muiden huomioon ottamisen ja rohkeuden, uteliaisuuden ja luovuuden, jotta he kasvavat hyväksi ja itsenäisesti ajattelevaksi ihmiseksi.

Mikään ilmastoteko ei ole liian pieni, kaikki on eteenpäin. "Ei mun tarvi ku tuokaan ei tee" ei ole kovin kypsä tai kauaskantoinen ajattelutapa. Toki Suomen on toimittava esimerkkinä ja vaikutettava suuriin maihin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Solidaarisuus on itselleni todella tärkeä arvo. Muiden auttamisen ei tarvitse olla suomalaisilta pois, molempia voidaan tukea.

Näiden asioiden ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.

Vahva johtaja on reilu, oikeudenmukainen ja valmis kuuntelemaan muita, jos näitä asioita puolustetaan on pieni anarkia oikeutettua. Kansainväliset sopimukset, Suomen laki ja muut säännökset ovat olemassa syystä ja niitä on kunnioitettava.

Ei tule väkisin pitää asutettuna. Mutta myös harvaan asutuilla alueilla on turvattava mahdollisimman saavutettavat palvelut. Kaikki eivät voi asua palveluiden välittömässä läheisyydessä. Joskus syrjäisempi asuinpaikka on valinta, joskus se on ainoa vaihtoehto esimerkiksi taloudellisesti.

Kaupungistuminen ei ole huono asia, jos se tapahtuu hallitusti ja palveluiden määrä ja laatu pysyvät kasvun mukana.