Oliver Priimägi

Kännyköiden käyttö oppitunneilla on todellinen ongelma, johon tulee puuttua. Koen kuitenkin, että sen tulee olla ensimmäinen askel kohti kännykättömämpää koulua välituntikäytön rajoittamisen sijaan. On kuitenkin muistettava, että suuri osa lasten ja nuorten sosiaalisesta elämästä pyörii joka tapauksessa puhelimen välityksellä. Ehkä sen sijaan, että kännykät kiellettäisiin välitunneilla, tulisi kaupungin ja koulujen kuulla lapsia ja nuoria sen suhteen, mikä olisi heille mielekästä ja hauskaa tekemistä välitunneilla, joka veisi heidät pois puhelimiensa ääreltä.

Laadukas varhaiskasvatus on taattava kaikille tamperelaisille lapsille. Varhaiskasvatus luo pohjan henkilön koko koulumenestykselle. Varhaiskasvatuksen työntekijöille on taattava hyvät työolot ja riittävä palkka heidän tekemästään arvokkaasta työstä.

Erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien määrä kouluissa on hyvin vajavainen. Erityisesti erityisopettajista on Tampereella pulaa. Tämä vaikuttaa suoraan oppilaiden ja opiskelijoiden oppimistuloksiin sekä koulurauhaan. Vaikka en lähtökohtaisesti puolla kuntaveron nostamista, on erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien palkkaaminen kuntaveron korotustenkin uhalla mielestäni perusteltu investointi tulevaisuuden sukupolville.

Tahdon nähdä Tampereen Suomen henkisenä kulttuuripääkaupunkina, eikä mielestäni teattereiden ja orkesterien tuista karsiminen tue tätä. Tuista karsiminen ei ole myöskään Tampereen kaupungin kulttuuristrategian 2030 mukaista. Kuitenkin tilanteessa, jossa maan hallitus on tehnyt ja tekemässä rajuja leikkauksia kulttuuriin, on kaupungin tarkasteltava sitä, pystyykö tulevaisuudessa yhä kattamaan kaiken kulttuuritarjonnan.

Kirjastojen käyttöaste on ollut kasvussa. Kirjastot ovat tärkeitä paikkoja sivistyksen, opiskelun, tapahtumien ja tilaisuuksien kannalta. Kirjastot ovat kuitenkin muutoksessa, joten niiden rahoituksen tarvetta voi tarkastella. Koen kuitenkin, että kirjastoilta leikkaamisen sijaan olisi järkevämpää esimerkiksi korottaa lainojen myöhästymismaksuja sekä tilavuokria.

En tahdo poissulkea mahdollisuutta veroprosentin korottamisesta, mutta suhtaudun siihen skeptisesti. Tampereella on verrokkikaupunkejaan (esim. Espoo, Vantaa ja Turku) korkeampi veroprosentti. Matala veroprosentti on hyvä vetovoimatekijä sekä ihmisille että investoinneille Tampereelle. Lisäksi kuntaveron nostaminen osuisi automaattisesti tasaverona suhteessa kaikkein kovimmin pienituloisiin. Kuntaveron sijaan tarkastelisin aluksi kiinteistöveron korotuksia sekä haittamaksujen käyttöönottoa.

Vihreän siirtymän investoinnit tulevat olemaan tulevaisuutta ja merkittävä tekijä alueemme kilpailukyvylle. Investoinnit sekä luovat työpaikkoja ja innovaatioita että vähentävät päästöjä. Asiassa on punnittava hiilijalanjäljen lisäksi myös hiilikädenjälkeä eli sitä, millaisena edelläkävijänä, suunnannäyttäjänä ja innovaatioiden luojana Tampere pystyy näyttäytymään jopa kansainvälisesti vihreän siirtymän suhteen.

Tampereella on tehty upeita hankkeita segregaation ehkäisemisen eteen. Tästä ehkä merkittävin esimerkki on ratikka. Tällaisten hankkeiden toteuttamista on jatkettava, jotta koko kaupunki pysyy elinvoimaisena ja yhdenvertaisena. On kuitenkin myös muistettava se realiteetti, että jotkut alueet ovat jo rakennuskantansa ja sijaintinsa vuoksi arvokkaampia kuin toiset, eikä tätä tarvitse väkisin muuttaa. On kuitenkin hyvin tärkeää kehittää myös lähiöitä, niiden palveluita ja saavutettavuutta keskustan kasvattamisen ja kehittämisen lisäksi.

Tampereen tulee näyttää vetovoimaiselta ja kansainväliseltä kaupungilta, jotta tänne saadaan työvoimaa ympäri maailmaa. On kuitenkin myös tärkeää houkutella Tampereelle asukkaita ja opiskelijoita Suomen sisällä ja muistaa myös pitovoiman merkitys.

Luontoalueita tulee suojella niin laajasti kuin pystytään, jotta saamme pidettyä kiinni hiilinieluistamme ja saavutamme 2030 hiilineutraaliustavoitteen. Kaupungin kasvaessa on realistista, että asuntoja ja asuinalueita tullaan kuitenkin rakentamaan myös joillekin luontoalueille. Näissä tilanteissa on pidettävä huoli siitä, kuinka asuinalueesta saadaan mahdollisimman vihreä ja kestävä.

Hämeenkatu on viihtyisämpi ja ruuhkattomampi kuin koskaan. Yksityisautoilun rajoittaminen sekä lisäsi julkisen liikenteen toimivuutta että loi lisää tilaa kevyelle liikenteelle. Tampereen keskustaa tulisi kehittää tulevaisuudessa yhä autottomampaan suuntaan.

Tämä riippuu todella paljon siitä, mistä palvelusta on kyse. Esimerkiksi pali-bussien avustajien kohdalla palvelun turvaaminen oli täysin oikea ratkaisu, mutta asiaa täytyy tarkastella aina tilannekohtaisesti. Jos palvelusta leikkaaminen heikentää merkittävästi tamperelaisten toimintakykyä ja hyvinvointia, on sen turvaaminen mielestäni kuitenkin oikea ratkaisu uudesta menoerästä huolimatta.

Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta on aiheuttanut merkittäviä riskejä sekä ympäristölle että alueen ja ympäryskuntien asukkaille. Tampereen kaupungin tulee mielestäni tehdä kaikkensa, jotta keskus siirtyisi.

Tiivis kaupunkirakentaminen on ekologista ja tehokasta. On kuitenkin varmistettava, että palveluverkko on toimiva ja kattava ympäri kaupunkia.

Kyseisestä tavoitteesta on pidettävä kiinni. Tahdon nähdä Tampereen edelläkävijänä vihreän siirtymän suhteen. Jos Tampereen itse itselleen asettamasta tavoitteesta joustetaan, on se mielestäni myös hieman kiusallista koko kaupungin imagon kannalta. Hiilineutraalius ei ole taloudelle taakka vaan päinvastoin se luo elinvoimaa ja investointeja.

Tämä riippuu todella paljon siitä, mistä veroista puhutaan. Mielestäni esimerkiksi kuntaveron korottaminen ei ole tasa-arvoinen toimi, sillä se on tasavero ja iskee suhteessa kaikkein kovimmin pienituloisiin. Jos taas puhutaan valtakunnallisesti esimerkiksi haittaverojen korotuksista, on asia aivan toinen. Peruspalveluista leikkaamisen tulisi olla mielestäni vaihtoehdoista viimeisin, mutta on myös osattava tarkastella, onko jotain sektoreita, joilla leikkaukset eivät välttämättä vaikuta yhtä rajusti ihmisiin. Tehtäessä leikkauksia tai veronkorotuksia asiaa on aina tarkasteltava tulevaisuusvaikutukset mielessä pitäen.

Henkilön tulot eivät koskaan määritä ihmisen arvoa. Lahjakkuutta ja ahkeruutta on monenlaista, eivätkä tulot todellakaan korreloi niiden kanssa. Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa liian suuriksi nykyään, mutta ne ovat silti jollain tasolla osa yhteiskuntaamme.

Valtion on taattava reilut pelisäännöt markkinoilla ja puututtava tiukemmin esimerkiksi ilmastolle haitalliseen yritystoimintaan. Luotan kuitenkin vapaiden markkinoiden toimivuuteen. Vapaa liike-elämä on yksi osatekijä Suomen elinvoimalle ja markkinoiden joustavuudelle.

Kysymyksessä itseäni häiritsee sana “helppo”. En usko, että kenenkään sosiaaliturvan varassa elävän elämä olisi erityisen helppoa.

Valtion ja kuntien omistamaa yritystoimintaa ei tule vähentää, jos se on kannattavaa ja palvelee yhteiskunnan ja ihmisten etua. Turhaa sääntelyä on kuitenkin vältettävä, jotta markkinoiden terve kilpailu säilyy.

Monimuotoisuus ja -kulttuurisuus tekevät yhteiskunnastamme saavutettavamman, vapaamielisemmän sekä kansainvälisemmän. Suomen ja suomalaisten tulisi suhtautua asiaan myönteisemmin ja edistää integraatiota ja kohdella jokaista maassa asuvaa tasa-arvoisesti.

Kristilliset arvot, kuten lähimmäisenrakkaus, heikoimpien auttaminen ja perheen merkitys ovat todella kauniita ja luovat hyvän pohjan politiikalle. Toisaalta monet kristilliskonservatiivisuuteen liittyvät arvot tekevät yhteiskunnasta sulkeutuneemman ja syrjivämmän. Mielestäni kristillisyyttä itsessään ei tule korostaa politiikassa, mutta on tärkeää tunnistaa, että on myös tärkeitä ja kauniita arvoja, jotka ovat myös osa kristillisiä arvoja.

On absurdia, että virallisesti Suomessa on edelleen käytössä vain kaksi sukupuolta. Tampereen julkisissa tiloissa tulisi ottaa sukupuolen moninaisuus voimakkaammin huomioon. Julkisissa tiloissa tulisi aina olla myös sukupuolineutraalit WC- ja pukutilat.

Kurittaminen ei ole kasvatuskeinoista kaikkein toimivin saatikka rakentavin, mutta toki jollain tasolla tottelevaisuuden opettaminen on tärkeää. Mielestäni Auktoriteetin kunnioittamisen sijaan jokaisen kunnioittaminen olisi paljon merkityksellisempi arvo, joka opettaa.

Jokaisen maan tulee kantaa oma kortensa kekoon. Jos Suomessa edistetään vihreää siirtymää muista huolimatta, luo se myös paljon mahdollisuuksia innovaatioille, joita voidaan tulevaisuudessa levittää muualle maailmaa. Haluamme olla historian oikealla puolella tässäkin asiassa ja toimia edelläkävijöinä.

Toki me Suomessa ajamme Suomen politiikkaa ja asioita, mutta mielestäni meidän on tärkeää pitää huoli myös heistä, jotka eivät identifioidu suomalaisiksi, mutta asuvat silti Suomessa. Lisäksi päätöksiä tehtäessä on aina otettava huomioon myös ilmasto ja globaali yhteisö.

Nykyään teemme ympäristönsuojelua talouskasvun ehdoin. Mielestäni talouskasvua pitäisi kuitenkin luoda ympäristön ehdoin. Uskon todella, että nämä ovat yhteensovitettavissa, mutta jos eivät, niin ympäristön suojelun tulee olla etusijalla. Myös ympäristön edun ajamisen kautta syntyy uusia työpaikkoja, ja pitkällä tähtäimellä tämä työ on nimenomaan sitä, joka takaa kirkkaamman tulevaisuuden kaikille, myös taloudelle.

Laeista ja kansainvälisistä sopimuksista tulee pitää kiinni. Asioita saadaan kyllä tehtyä niiden puitteissa. Näen, että Suomen johtajan tulee olla jollain tavalla vahva ja kestää julkisuutta ja kovaa painetta. Johtajan tulee kuitenkin aina näyttää myös herkkyyttä ja inhimillisyyttä.

Valtion peruspalvelut, kuten terveydenhuolto sekä peruskoulu, on turvattava koko maassa, se on selvää. Harvaanasuttuja alueita ei kuitenkaan ole järkeä pitää elossa keinotekoisin rakentein. Jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta jokaisen tulee myös hyväksyä kompromissit työllistymisen, asuinkustannusten ja palvelutarjonnan suhteen.

Ihmisten muuttaminen kaupunkeihin on merkki kasvusta. Se antaa lisää tilaa luonnolle, mahdollistaa julkisen liikenteen käytön ja vähentää päästöjä. Toisaalta sen mukana tulee uusia ongelmia, kuten laajempi asunnottomuus ja työttömyys. Näen kaupungistumisen lähinnä positiivisena asiana, mutta sen mukana tuomia ongelmia ei tule sivuuttaa.