Henna Karhapää

Kännykät, ja erityisesti älypuhelimet, ovat tärkeä osa nuorten arkea ja niillä on paljon hyödyllisiä käyttötarkoituksia, kuten yhteydenpito perheeseen, tiedonhaku ja oppiminen. Sen sijaan, että puhelimet kielletään kokonaan, meidän tulisi keskittyä digitaitojen opettamiseen nuorille ja vastuulliseen teknologian käyttöön. Kouluissa on tärkeää luoda sääntöjä ja ohjeistuksia, jotka tukevat tasapainoista puhelinten käyttöä.

Varhaiskasvatus on tärkeä osa kunnan peruspalveluita lapsiperheille, ja sen ammattilaisilla on merkittävä rooli lasten kehityksessä. Varhaiskasvattajien työtä tulee arvostaa ja heidän palkkansa tulee heijastaa heidän vastuullista työtään. Palkankorotusten ohella on tärkeää huolehtia myös työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työoloista, jotta varhaiskasvatusalasta saadaan pysyvästi houkutteleva ja kestävä ammatti. Kuitenkin palkankorotukset eivät yksin riitä, vaan myös työn arvostus ja resurssien lisääminen ovat keskeisiä tekijöitä.

Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemansa tuki ja apu koulussa, ja erityisesti tukea tarvitsevat oppilaat ansaitsevat saada sen laadukkaasti ja yksilöllisesti. Erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien työ on äärimmäisen tärkeää lasten hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisessa. Vaikka tämä investointi tarkoittaisi nyt veronkorotuksia, se on pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavaa, sillä hyvin tuettu oppilas pystyy saavuttamaan paremmin oppimistavoitteensa, mikä ehkäisee myöhempiä tarpeita erityispalveluille.

Kulttuuri on tärkeä osa Joensuun elinvoimaa ja hyvinvointia. Teatteri ja orkesteri tarjoavaa paitsi taiteellista sisältöä, myös yhteisöllisyyttä ja parantaa elämänlaatua. Joensuun taloustilanteen heikentyessä on ymmärrettävää, että resursseja on priorisoitava, mutta kulttuuripalvelut eivät saa olla ensimmäisiä, joista karsitaan. Kulttuuritoimintamme luo myös taloudellista hyötyä; se houkuttelee turisteja, tukee paikallisia yrityksiä ja luo työpaikkoja. Kulttuuri on investointi, joka vaikuttaa pitkällä aikavälillä asukkaitten hyvinvointiin ja Joensuun vetovoimaan. Sen sijaan, että karsisimme kulttuurista, tulisi etsiä tapoja kehittää ja tehostaa toimintaa niin, että se on taloudellisesti kestävämpää myös heikommassa taloustilanteessa.

Kirjastot ovat paikkoja, joissa eri-ikäiset kuntalaiset voivat saada tietoa, nauttia kulttuurista ja osallistua yhteisön toimintaan. Ne tarjoavat myös tasavertaisia mahdollisuuksia oppimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen kaikille, riippumatta varallisuudesta tai taustasta. Kirjastojen merkitys kasvaa erityisesti digitalisaation aikana, sillä ne tarjoavat myös digipalveluja, jotka tukevat monien arkea ja elämänlaatua.

On tärkeää, että Joensuussa voidaan jatkossakin järjestää laadukasta koulutusta, varhaiskasvatusta, kulttuuria ja liikuntamahdollisuuksia. Ilman riittäviä taloudellisia resursseja näiden palveluiden laatu ja saatavuus heikentyvät, mikä vaikuttaa suoraan kuntalaisten arkeen ja tasa-arvoon. Samalla on kuitenkin tärkeää, että verotuksen taso pysyy kohtuullisena, eikä se muodostu kohtuuttomaksi erityisesti pienituloisille. Ennen veronkorotuksia on arvioitava muita keinoja, kuten hallinnon tehostamista, järkevää investointipolitiikkaa ja palveluiden vaikuttavuuden parantamista. Jos kuitenkin veronkorotukset ovat ainoa keino turvata välttämättömät palvelut, niitä on harkittava vastuullisesti.

Vihreän siirtymän investoinnit tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia Joensuun taloudelle ja ympäristölle. Vihreän siirtymän investoinnit eivät ainoastaan edistä ilmastotavoitteitamme, vaan ne luovat myös uusia työpaikkoja, houkuttelevat osaavaa työvoimaa ja parantavat kuntamme kilpailukykyä. Joensuun tulee olla edelläkävijä kestävän kehityksen alalla, ja vihreät investoinnit auttavat meitä siirtymään kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Erityisesti uusiutuvat energialähteet tarjoavat mahdollisuuden vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja parantaa energiaturvallisuutta. Samalla vähäpäästöiset teollisuuden investoinnit tukevat elinvoimaisuuttamme ja luovat kestävää kasvua.

Eriytyminen johtaa eriarvoisuuteen ja yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten heikentyneeseen yhteisöllisyyteen ja kohonneisiin sosiaalisiin kustannuksiin. Kaikkien asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus ovat keskeisiä tavoitteita, ja se edellyttää, että Joensuun asuinalueet ovat monimuotoisia ja tarjoavat mahdollisuuksia kaikille. Meidän on panostettava asuinalueiden tasa-arvoon, kuten monipuolisiin asuntotarjontaan ja edullisiin vuokra-asuntoihin, jotta kaikilla on mahdollisuus asua hyvissä olosuhteissa, riippumatta varallisuudesta tai taustasta. Samalla on tärkeää kehittää alueellisia palveluja ja infrastruktuuria niin, että ne tukevat kaikille avoimia ja yhteisöllisiä ympäristöjä.

Muuttovoittoisuus on elintärkeää Joensuun tulevaisuuden kannalta. Väestön väheneminen johtaa väistämättä talouden heikentymiseen, palveluiden karsimiseen ja työvoimapulaan. Ulkomailta tuleva muuttovoitto tukisi Joensuun elinvoimaa ja monimuotoisuutta, tuoden uusia osaajia.

Lähiluonto on yksi Joensuun merkittävimmistä vetovoimatekijöistä, ja luontoalueet ovat tärkeä osa kuntamme asukkaiden hyvinvointia. Ne tarjoavat tilaa ulkoiluun, liikuntaan ja yhteisöllisyyteen, mikä on erityisen tärkeää kasvavassa kaupungissa, jossa asukkaiden hyvinvointi ja elämänlaatu ovat keskiössä. Luontoalueiden säilyttäminen tukee myös kestävää kehitystä, edistäen luonnon monimuotoisuutta, parantaen ilmanlaatua ja tarjoten keinoja torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Laadukkaat julkiset palvelut ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta, ja niiden heikentäminen johtaa pitkällä aikavälillä suurempiin kustannuksiin sekä kasvavaan eriarvoisuuteen. Verotuksen kautta voidaan varmistaa, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemansa palvelut ilman, että tuloerot tai asuinpaikka muodostuvat esteeksi. On tärkeää, että verotus on oikeudenmukaista ja kohdistuu niin, että se turvaa kunnan kestävän rahoituksen ilman kohtuutonta rasitusta pienituloisille.

Tuloerojen kasvu ei saa johtaa yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen. Suuret tuloerot heikentävät yhteiskuntamme yhtenäisyyttä, lisäten eriarvoisuutta ja luoden esteitä heille, joilla ei ole samoja lähtökohtia tai resursseja. Tuloerojen kaventaminen ei tarkoita lahjakkuuden ja ahkeruuden vähättelyä, vaan se on keino varmistaa, että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet saavuttaa omat tavoitteensa ja elää hyvää elämää. Hyvin toimivassa yhteiskunnassa hyvinvointi ja mahdollisuudet eivät perustu vain yksilön tuloihin, vaan myös siihen, miten hyvin yhteiskunta huolehtii kaikista.

Markkinat eivät välttämättä takaa tasapuolisia mahdollisuuksia, ja usein suurimpien taloudellisten hyötyjen saajat ovat niitä, joilla on jo eniten valtaa ja varallisuutta. Valtion tulee varmistaa, että markkinat toimivat oikeudenmukaisesti ja, että kaikilla kansalaisilla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua talouteen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tiukempia sääntöjä monopolien estämiseksi, verotuksen oikeudenmukaistamista sekä reilujen työolojen ja palkkojen turvaamista. Lisäksi valtion tulisi tukea pienyrittäjiä, edistää kestävää kehitystä ja huolehtia siitä, että taloudellinen kasvu hyödyttää koko yhteiskuntaa eikä vain kapeaa osaa väestöstä.

Sosiaaliturva on turvaverkko, joka on suunniteltu tukemaan heitä, jotka kohtaavat elämässään vaikeuksia, kuten työttömyyttä, sairauden tai muun elämän kriisin. Etenkin vähävaraisille sosiaaliturva on välttämättömyys selviytymiseen. Sen sijaan, että sosiaaliturvaa nähtäisiin ongelmana, meidän tulisi keskittyä siihen, miten voimme parantaa sen toimivuutta ja varmistaa, että se tukee ihmisiä takaisin työelämään ja itsenäisyyteen. On tärkeää, että sosiaaliturva mahdollistaa ihmisille elämisen ilman pelkoa äärimmäisestä köyhyydestä.

Julkinen omistus on tärkeä väline, jolla varmistetaan, että yhteiskunnalliset arvot, kuten tasa-arvo, ympäristönsuojelu ja alueellinen kehitys, otetaan huomioon yritystoiminnassa. Julkisella omistuksella turvataan palvelujen saatavuus ja laatu erityisesti niillä alueilla, joissa markkinatalous ei yksin riitä takaamaan tarpeeksi tehokkaita ja edullisia palveluja. Julkinen omistus tuo myös lisää vastuullisuutta ja mahdollistaa pitkän aikavälin suunnittelun, kun taas yksityisellä sektorilla voi olla lyhyemmän aikavälin tavoitteita, jotka eivät aina ole yhteiskunnan etujen mukaisia.

Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia näkökulmia ja osaamista, jotka vahvistavat yhteiskuntaamme ja talouttamme. Se luo mahdollisuuksia oppia eri kulttuureista, edistää ymmärrystä sekä luoda yhteisöllisyyttä. Monimuotoisuus on myös elintärkeää työmarkkinoilla, sillä se auttaa täyttämään työvoimapulaa ja tuomaan uusia ideoita ja osaamista eri aloilta.

Suomi on moniarvoinen yhteiskunta, jossa eri ihmisillä on erilaisia uskonnollisia ja maailmankatsomuksellisia taustoja. Politiikassa on tärkeää, että päätöksenteossa huomioidaan kaikkien kansalaisten tarpeet ja oikeudet, riippumatta heidän uskonnollisista vakaumuksistaan.

Kaikilla meillä on oikeus elää omana itsenämme ilman syrjintää tai rajoituksia. Sukupuoli ei ole vain miehen ja naisen välinen kaksijakoinen käsite, vaan se on laajempi ja monimuotoisempi. Meidän tulee tunnustaa ja kunnioittaa yksilöiden kokemusta omasta sukupuolestaan ja tarjota heille tukea ja resursseja, jotka vastaavat heidän tarpeitaan. Sukupuolen moninaisuus on osa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Tämän vuoksi se pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi lainsäädännössä, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja työelämässä.

On tärkeämpää, että lapsi oppii kriittistä ajattelua, itsenäisyyttä ja omien arvojensa puolustamista. Lapsille tulisi opettaa, että heillä on oikeus kyseenalaistaa ja kysyä asioista, jotta he voivat kasvaa itsenäisiksi ja vastuullisiksi aikuisiksi. Auktoriteettien kunnioittaminen ei saa olla itseisarvo, vaan sen sijaan meidän tulisi keskittyä siihen, miten kasvatamme lapsia, jotka kunnioittavat toisia, mutta myös pystyvät seisomaan omien arvojensa takana ja toimimaan eettisesti. Tärkeämpää on opettaa lapselle empatiaa, tasa-arvoa, yhteistyötä ja kykyä ratkaista konflikteja rakentavasti.

Ilmastonmuutos on globaali kriisi, mutta se ei tarkoita, että voimme odottaa muiden toimia ennen kuin ryhdymme itse toimiin. Suomen on oltava ilmastotoimissaan esimerkillinen ja omaksuttava kunnianhimoisia tavoitteita, koska jokainen pieni askel kohti päästöjen vähentämistä on tärkeä. Suomella on teknologista osaamista ja edellytyksiä edistää vihreää siirtymää, ja meidän on hyödynnettävä tätä vahvuutta. Vähentämällä omia päästöjämme, voimme hidastaa ilmastonmuutosta ja luoda työpaikkoja, kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja edistää kestävää talouskasvua. Lisäksi Suomen rooli globaalina toimijana vaatii, että meillä on selkeä ja vastuullinen ilmastopolitiikka, joka vaikuttaa muiden maiden ilmastotoimiin ja kannustaa yhteistyöhön.

Suomen etu on monesti sidoksissa siihen, miten me toimimme globaalissa yhteisössä. Meidän on edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, kuten ilmastonmuutoksen torjumista, ihmisoikeuksien suojelemista ja taloudellista vakautta, sillä nämä asiat vaikuttavat myös suomalaisten elämään pitkällä aikavälillä. Suomalaisille on tärkeää turvata hyvinvointi, työllisyys ja elinympäristön säilyminen, mutta samalla meidän tulee olla aktiivisia kansainvälisissä suhteissamme ja tukea kestävää kehitystä. Suomen etu ei ole ristiriidassa globaalien haasteiden kanssa.

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen ovat vakavia uhkia, jotka vaikuttavat koko planeettamme tulevaisuuteen, ja niiden ratkaiseminen on elintärkeää. Emme voi saavuttaa kestävää taloudellista hyvinvointia, jos ympäristömme tuhoutuu. Talouskasvu ei voi tapahtua ympäristön kustannuksella. Meidän on siirrettävä taloutemme kohti vihreämpää ja kestävämpää mallia, jossa luodaan työpaikkoja ja taloudellista kasvua ympäristöä kunnioittaen. Vihreä siirtymä on mahdollisuus, ei este.

Demokratia, oikeusvaltio ja kansalaisvapaudet ovat suomalaisen yhteiskunnan kulmakiviä, ja niitä ei voida uhata edes suurten tavoitteiden nimissä. Vahva johtajuus, joka ei kunnioita lakeja ja perusperiaatteita, johtaa autoritaarisiin käytäntöihin ja heikentää kansalaisten luottamusta politiikkaan. Suomessa päätöksenteko on perinteisesti perustunut avoimuuteen, reiluihin pelisääntöihin ja kansalaisten osallisuuteen. Vahva johtajuus, joka ohittaa nämä periaatteet, vaarantaa yhteiskuntamme vakauden ja oikeudenmukaisuuden.

Erityisesti Itä-Suomen asuttaminen ja elinvoimaisuuden turvaaminen on erittäin tärkeää. Geopoliittinen tilanne, Venäjän ja USA:n epävakaus, korostaa Itä-Suomen roolia kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Vahva ja elinvoimainen Itä-Suomi on osa koko maan puolustuskykyä ja alueellista tasapainoa.

Kaupungit tarjoavat monia mahdollisuuksia asukkailleen. Väestötiheyden kasvu ja kaupungistuminen tukevat myös kestävää kehitystä, sillä tiiviissä asuinalueissa liikkuminen on usein energiatehokkaampaa ja julkinen liikenne on helpommin järjestettävissä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää heitä, jotka haluavat asua maaseudun pitäjissä. Kaupungistuminen ei saa tapahtua muiden alueiden kustannuksella, ja meidän tulee varmistaa, että myös pitäjissä asuvilla on mahdollisuus elää hyvää elämää, nauttia palveluista ja elinvoimaisuudesta.