Mimmi Ruusunen

Omien lasteni koulussa näin on ollut jo vuosia. Yhteisesti sovittuna voidaan lisätä koulun järjestyssääntöihin ettei kännyköitä oteta esille välitunnillakaan ilman perusteltua syytä. Lasten sosiaaliset taidot eivät kehity kun välitunnilla jokainen katsoo vain omaa tai kaverin ruutua. Valitettavan suuri osa opetuksestakin on ruudun tuijottamista joten tauko silmille tekee hyvää. Puhelimen kieltäminen lisää myös fyysistä aktiivisuutta. Keskittymiskykykin paranee kun aivot saavat välillä lepoa ja keho liikuntaa. Joissain kouluissa kännykät laitetaan lokerikkoon oppitunnin ajaksi. Tämä ratkaisu voi olla tarpeen varsinkin yläasteikäisten kanssa.

Reilu palkkaus, riittävä henkilöstö ja asiakasmitoitukset ovat paitsi rekrytointivaltti, mutta myös perusta pitää henkilöstöstä huolta. Hyvällä esimiestyöllä ja sillä että työntekijä voi kehittää osaamistaan on myös suuri vaikutus. Osallistava johtaminen selkeällä työn ja vastuun jaolla tuo tehokkuutta ja lisää työn mielekkyyttä. Näillä keinoilla taataan ammattilaisten saatavuus ja turvataan palvelut. Turussa aikomukset ulkoistaa päiväkotien siivouspalvelu ja täyttöasteen nosto yli 100% eivät missään nimessä ole pito- saati vetovoimatekijöitä.

Tämän takia ei tarvitse korottaa veroja sillä tuen uudistuksen myötä valtiolta tulee 100 miljoonan euron lisärahoitus. Turun osuus tästä on noin 5 miljoonaa. Ongelmana on, että se ei ole korvamerkittyä rahaa vaan menee kaupungin kassaan. Päättäjien tulee varmistaa, että raha käytetään juuri siihen tarkoitukseen mihin on tarkoitettu. Tällä rahalla pystytään palkkaamaan lisää henkilökuntaa. Rehtorien tarvitsisi jo aloittaa ensi lukuvuoden suunnittelu ja rekrytoinnit, mutta varmuus rahoituksen kohdentumisesta tarvitaan.

Yleisesti on aina leikkauksia tehdessä tehtävä priorisointeja. Kulttuuri ei ole lakisääteinen palvelu, mutta se luo hyvinvointia. Lisäksi vahva kulttuuritarjonta tuo elinvoimaa ja vetovoimaa kaupungille. Kulttuurialan valtionrahoitus on merkittävästi heikentynyt. Pääsylippujen hinnat alkavat olla niin korkealla, ettei tavallisella ihmisellä ole sinne juuri asiaa. Kuntien on vaikea paikata valtion leikkauksia, koska oma taloustilanne on myös heikko. Turku kuitenkin osallistuu monin tavoin kulttuurin tukemiseen. Tänä vuonna Turku tukee kulttuuri- ja taidetoimijoita kaikkiaan 4,8 miljoonalla eurolla. Valtiovallan olisi pidettävä kiinni omasta rahoitusvastuustaan.

Kirjastopalveluiden tuottaminen on yksi kunnan hienoimpia tehtäviä. Lähellä oleva maksuton kirjastolaitos on todella suuri tasa-arvotekijä. Kirjastojen kautta tarjotaan kuntalaisille mahdollisuus tietoon, sivistykseen, viihteeseen, sosiaalisuuteen ja myös tietokoneella työskentelyyn sekä ilmaisen tietoliikenneyhteyden.

Kyllä ihminen mielellään veroja maksaa, jos voi luottaa, että se raha käytetään vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Nyt näin ei kuitenkaan Turussa tehdä, koska esitetään järjettömän kallista ratikkaa vain imagon nostattamisen takia. Samaan aikaan lakisääteisistä peruspalveluista kuten kouluista säästetään kohtuuttoman rajusti. Lisäksi nuokkareita lakkautetaan ja toimintaa keskitetään kauas saavuttamattomiin. Turku siis varastaa lapsilta, nuorilta ja tulevaisuudelta. Suunnan pitää muuttua!

Cleantech, biotalous ja uudet innovaatiot tuovat työllisyyttä ja kasvua. Ympäristöä kunnioittava talouskasvu on kestävää talouskasvua. Lisäksi hajautettu ja laaja energiapaletti tuo turvaa.

Eriytymisen ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, koska sitä on todella vaikeaa jälkikäteen purkaa. Kaavoituksessa tulee varmistaa, että kaikilla asuinalueilla on eri tulotasoille sopivaa asumista. Alueiden tasapuolinen kehittäminen ja palveluiden saavutettavuus ovat oleellisia eriytymiskehityksen ehkäisijöitä. Esim. Varissuo on segregaatiokehityksestä kärsivä alue, mutta myös Pohjois-Turku on eriytynyt. Siellä eriytymistä ei ohjaa etninen tai sosioekonominen tausta, vaan alueen syrjäinen sijainti sekä kaupungin päätökset palveluiden karsimisesta. Nuorisopalveluiden lakkauttaminen ja alueen erittäin merkittävän yhteisötalon purkuaikomukset heikentävät alueen elinvoimaa, paikallisten omatoimisuutta ja liikuntamahdollisuuksia. Alueen tahallinen näivettäminen on suorastaan törkeää.

Tarvitsemme kipeästi työvoimaa. Turku kasvaa kovaa vauhtia ja pääasiassa juurikin vain maahanmuuton seurauksena. Sen sijaan luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden erotus on ollut miinusmerkkistä vuodesta 2017 saakka. Perheellistyvät valuvat ympäryskuntiin asumaan, koska Turkua ei kehitetä lapsiperheitä ajatellen joille ensiarvoisen tärkeää on lähipalveluiden sujuvuus, asuinalueiden viihtyvyys ja turvallisuus. Veto- ja pitovoimaa ei saada ratikalla vaan ihmisten arkisten asioiden hyvällä hoidolla. Myös rakennuslupien sujuvoittamisessa on edelleen petrattavaa.

Turussa täydennysrakennetaan kovalla vimmalla lähiluontoa tuhoten. Pienen asunnon ikkunasta näkee vain toisen talon seinän. Ihmiset joutuvat niin fyysisesti kuin henkisesti ahtaalle. Lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvointiin on kiistaton fakta. Suuret puut viilentävät kuumia päiviä, tukevat hulevesien hallintaa rankkasateella ja sitovat liikenteen päästöjä. Isot puut antavat myös suojaa kaupungissa asuville eläimille. Viherkatot eivät riitä kompensoimaan kaupunkiluonnon monimuotoisuuden menetyksiä. Turku tulee pitää väljänä ja vehreänä. Lähiluontoa ja rakentamatonta maa-alaa pitää suojella rakentamiselta.

Kyllä ihminen mielellään veroja maksaa, jos voi luottaa, että se raha käytetään vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Nyt näin ei kuitenkaan Turussa tehdä, koska esitetään järjettömän kallista ratikkaa vain imagon nostattamisen takia. Samaan aikaan lakisääteisistä peruspalveluista kuten kouluista säästetään rajusti. Järkevää säästöä ja hyvää talouden pitoa olisi siirtyä pitkään tarvittavien tilojen osalta vuokraamisesta omistamiseen. Myös konsulttien käyttöä pitää vähentää. Säästöä tulisi myös lakkauttamalla pormestarimalli tai edes vähentämällä apulaispormestarien määrää ja asettamalla ryhmärahalle kattoraja. Leikata voisi myös ilotulitteista ja kokoustarjoiluista. Ja ennen kaikkea EI RATIKKAA TURKUUN! Jos suunta ei muutu niin väistämättä eteen tulee veronkorotus.

Suurin osa tuloeroista ei johdu ahkeruus eroista. Suurimpia omaisuuksia ei ole tehty työtä tekemällä, vaan omistamalla. Vaikka meillä on asiat paremmin kuin monessa muussa maassa niin kyllä täälläkin hyvin vahvasti ihmiset pysyvät siinä tuloluokassa, mihin ovat syntyneet. Myös palkkaeroissa on vääryyttä. Suuret tuloerot eivät ole kaikissa tapauksissa hyväksyttäviä. Kyllä lahjakkuus ja ahkeruus kuuluu palkita, mutta valitettavasti näin ei aina tapahdu. Yrittäjyys on aina riskin ottamista ja ansio ansaittua.

Alkutuottajat elävät todella vaikeita aikoja. Kustannukseet ovat nousseet niin ettei homma enää kannata. Liian moni on lopettamisuhan alla. Tukipaketit ovat vain laastareita eivätkä kestävä ratkaisu. Samaan aikaan isot kaupatketjut tekevät historiallisen suurta tulosta. Siksi kaupan asemaan on puututtava lakiteitse jotta tuottaja saa jatkossa parempaa hintaa tuotteestaan. Suomalainen ruoka on maailman puhtainta. Oma ruuan tuotanto on korvaamaton osa Suomen kansallista henkivakuutusta ja sitä ilman emme pärjää.

Yhteiskunnassamme on paljon ihmisiä jotka eivät pärjäisi ilman sosiaaliturvaa, mutta valitettavasti meillä on myös niitä jotka käyttävät hyväkseen tukijärjestelmiämme. Väärinkäytön ehkäisemiseksi sosiaali- ja työttömyysturvaa tulee kehittää kannustavaan ja osallistavaan malliin. Työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa. Yhteiskuntamme perustuu sille että kaikki omien mahdollisuuksiensa mukaan kantaa kortensa yhteiseen kekoomme. Hyvinvointi ei tule tyhjästä vaan kaikilla meillä on vastuu ja velvollisuus Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnista. Nykyisen hallituksen tekemät toimet ovat kuitenkin liian rajuja eikä kerranaisvaikutuksia ole huomioitu. Painopiste uudistuksessa pitäisi olla perusturvan riittävyyden turvaamisessa.

Valtion omistaminen on perusteltua muun muuassa tiettyjen palveluiden turvaamiseksi. Esim. energiaverkot ja vesi on pidettävä valtion ja kuntien omistuksessa.

Puhuttiin sitten luonnon, elinkeinoelämän, asumismuotojen, taiteen, kulttuurin tai ihmisten monimuotoisuudesta niin kyseessä on hyvä asia. Tärkeintä on ettei segregaatiota tapahdu. Panostus perusteelliseen kotouttamiseen estää syrjäytymistä ja auttaa kiinnittymään osaksi yhteiskuntaan. On erityisesti panostettava suomenkielen oppimiseen ja työllistymiseen. Jokaisen kultturi-identiteetille on tilaa eikä niitä pidä tukahduttaa, mutta maamme lait ja periaatteet esim. naisten ja miesten tasa-arvosta pitää tehdä selviksi. Kotouttamista on tehtävä monialaisena yhteistyönä, jossa kumppaneina mukana myös järjestöt ja yhteisöt. Vertaisryhmät, vapaaehtoistyö, kielikurssit, mentorointi ja harrasteet ovat merkittävässä roolissa.

Kristilliset arvot ja yleensä saman suuntainen vahva, eettinen ja arvoihin perustuva maailmankuva antaa ihmiselle tukevan pohjan toimia elämässään hyvin ja vastuullisesti. Lähimmäisenrakkaus pitää sisällään toisen huomioon ottamisen ja kunnioittamisen. Kristillisiin arvoihin kuuluu myös luonnon suojeleminen viljellen ja varjellen. Kohtuullisuus on kestävyyttä. Älä tee toiselle niin kuin et itselle haluaisi tehtävän.

Turussa tämä ei ainakaan ole ongelma.

En nyt missään nimessä sanoisi että tärkeimmät mutta en myöskään ole vapaankasvatuksen kannattaja. Rajat on rakkautta ja vanhemman pitää olla vanhempi eikä kaveri. Lapsen pitää oppia kunnioittamaan sääntöjä jotta hän pärjää elämässä. Yhteiskuntamme perustuu sääntöihin ja auktoriteetteihin ja se pitää järjestystä yllä. Siitä syntyy oikeudenmukaisuudentaju ja vastuuntunto. Kyllä lapsen on hyvä oppia kunnioittamaan kaikkia, koko luomakuntaa ja itseäänkin. Hyvät käytöstavat ovat toisten kunniottamista.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja erityisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ehdottoman tärkeää jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata. Kaikessa päätöksenteossa pitää arvioida vaikutukset luontoon. Päätökset on tehtävä kuitenkin aina kokonaisuutta ajatellen ja niiden tulee olla myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Teemme paljon ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vastuun jakamiseksi tarvitaan globaali tai vähintäänkin Eu:n laajuinen hiilipörssi markkinamekanismiksi, jolloin eniten saastuttavat joutuisivat maksamaan ja hiilen sitojat saisivat kompensaatiota.

Kyllä päättäjillä on ensisijainen vastuu maamme ja kansamme hyvinvoinnista huolehtimisesta nyt ja tulevaisuudessa. Mutta me emme ole irrallaan muusta maailmasta eikä meidän kuulukaan olla.

Riippuu täysin tilanteesta. Päätöksissä tehtävä mm. luontovaikutusten arviointi ja yritysvaikutusten arviointi ja huomioitava kokonaisuus. Uusia työpaikkoja luomalla tuodaan elinvoimaisuutta ja sitä kautta verotuloja, joita voidaan sitten suunnata myös ympäristötekoihin. Hetkellinen talouskasvu on kuitenkin merkityksetöntä, jos pahennamme ympäristökriisiä niin, että tulevaisuudelta putoaa pohja. Ympäristöä kunnioittava talouskasvu on kestävää talouskasvua.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Se tarkoittaa ihmisten mahdollisuutta elää, opiskella ja tehdä työtä siellä, missä tuntee itsensä onnelliseksi. Se on tasa-arvoa. Miksi me ajattelisimme että yksi paikka on toista arvokkaampi. Emmehän ajattele että yksi ihminen on toista parempi. Suomi ei parane osiaan heikentämällä. Koko Suomen elinvoima tuo vaurautta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Hajautettu yhteiskunta on keskitettyä kriisinkestävämpi. Tämä on siis myös turvallisuuskysymys.

Kaupungistumisen ongelmia ovat mm. ruuhkat, melu, saasteet, jätteet ja kalliit asumisen kustannukset. Hyvä puoli on se että kaikki on lähellä. Vihreiden mielestä tiivistäminen olisi muka ekologista kun liikkuminen vähenee. Kokoomus ajaa keskittämistä kustannustehokkuuden takia vaikka todellisuudessa täydennysrakentaminen aiheuttaa pahoinvointia eli järjettömän määrän kustannuksia. Lähiluontoa kaatuu ja tilalle tulee kerrostaloa toisen viereen. Puiden kaatamista kompensoidaan olemattomilla viherkatoilla. Ne eivät auta hulevesien hallinnassa, eivätkä varjosta helteellä. Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta pitäisi pystyä suojelemaan niin ympäristösyistä kuin myös ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Maltillinen kaupungistuminen on hyvä asia mutta väljyyttä ja vehreyttä ei saa unohtaa.