Sakari Rokkanen

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan lakiesitys, jolla puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä kouluissa on tarkoitus rajoittaa. Koulun järjestyssäännöt määrittelisivät, kuinka puhelinten kanssa toimitaan välitunneilla ja ruokatauoilla sekä kuinka puhelimia säilytetään koulupäivän aikana. Vantaan tulee ottaa rajoitukset käyttöön koskien koko koulupäivää huomioiden mm. lääketieteelliset ja oppilaskohtaiset erityistarpeet. Muutos lisäisi työrauhaa ja lisäisi oppilaiden sosiaalista kanssakäymistä sekä fyysistä aktiivisuutta.

Pidän kiinni periaatteesta, että poliitikot eivät ota kantaa työmarkkina-asioihin tai palkkaukseen. Poliitikot päättävät vakansseista ja budjetista. Virkamiesten tehtävä on täyttää vakanssit. Jos vakansseja ei saada täytettyä, on kehitettävä työn sisältöä, työhyvinvointia sekä katsottava myös palkitsemista osana kokonaisuutta. Valtuustossa ei kuitenkaan päätetä kenenkään palkoista.

Oppilas saa Vantaalla tarvittavaa tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin esimerkiksi erityisopettajalta ja koulunkäyntiavustajalta. Akuutein kehityskohde on vahvistaa monikielisten oppilaiden tarvitsemaa tukea. Tukea on kuitenkin mahdollista lisätä myös muilla keinoilla kuin veroja korottamalla. Menoja voidaan priorisoida, saada säästöjä tuottamalla palvelut fiksummin tai tuloja voidaan kasvattaa paremmalla elinkeinopolitiikalla.

Vantaa on pyrkinyt pitkäjänteisesti ja ennakoidusti tukemaan paikallista kulttuuria. Lisäksi kulttuuriin kohdistuva tuki on lopulta maltillinen suhteessa koko talousarvioon. Kulttuurin kohdistuvat säästöt eivät ole ensisijaisia, mutta tiukassa taloudellisessa tilanteessa on käännettävä kaikki kivet. Suojelisin kuitenkin erityisesti lasten kulttuuria sekä taiteen perusopetusta.

Tiukassa taloudellisessa tilanteessa on arvioitava kriittisesti kaikkia menoja, mutta ensimmäisenä en säästöjä hakisi kirjastoista. Yksi säästökeino voisi kuitenkin olla itsepalvelun laajentaminen. Näin voitaisiin jopa laajentaa aukioloaikoja, mutta samalla saada säästöjä. Turvaisin erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja kirjastopalveluita.

Vantaalaisten verotusta ei pidä kiristää. Tämä iskisi suoraan työnteon ja yrittämisen kannustimiin. Kestävä tie lisätä verotuloja on kehittää Vantaasta houkutteleva kaupunki asua ja yrittää sekä nostaa vantaalaisten työllisyyttä. Veronkorotusten sijaan talouteen saadaan liikkumatilaa tuottamalla palvelut nykyistä fiksummin ja hyödyntämällä myös yksityisiä kumppaneita

Vantaalle tulee houkutella vihreän siirtymän investointeja, mutta luonnollisesti paljon tilaa vievät tuuli- ja aurinkovoimalat eivät oikein sovellut tiiviiseen kaupunkiympäristöön. Vantaalla toisaalta tehdään energiasektorilla historiallisia investointeja. Vantaan Energia rakentaa parhaillaan historiallista lämmön kausivarastoa ja tähtää hiilinegatiiviseksi yritykseksi. Vantaalla sijaitsee myös yksi Suomen merkittävimmistä puolijohdeteollisuuden keskittymistä ja kaupunki pyrkii kasvattamaan alan investointeja ja työpaikkoja. Puolijohdealalla on myös iso merkitys vihreässä siirtymässä.

Segregaatio on viheliäinen ongelma. Asuinalueiden eriytymistä tapahtuu lähtökohtaisesti aina luonnostaan. Vantaalla on tärkeää, ettei kaupunki omilla toimillaan vahvista kehitystä. Vantaan tulisi vähentää voimakkaasti valtion tukemaa asuntotuotantoa, kieltää se täysin pahimmin segregoituneilla alueilla ja myös purkaa nykyisiä keskittymiä. Rahaa tulisi kohdentaa pikemmin lähikouluihin ja päiväkoteihin kuin tehottomiin asuntopoliittisiin toimiin. Lopulta merkitystä on yksilöiden hyvinvoinnilla ja sen kehityksellä - ei alueellisilla keskiarvoilla.

Vantaan väestönkasvu, kuten koko Suomen, perustuu jo tällä hetkellä maahanmuutolle. Maahanmuutto on samaan aikaan sekä Vantaan suurin mahdollisuus että haaste. Kun Vantaa onnistuu kotouttamaan, kouluttamaan ja työllistämään vieraskieliset aiempaa paremmin, kasvava nuori työvoima on Vantaalla valtava elinvoiman lähde. Jos taas kotoutumisessa epäonnistutaan ja negatiiviset ilmiöt segregaation syventymisestä ja rikollisuuden kasvusta vahvistuvat, mahdollisuus kääntyy haasteeksi. Vantaalla tehdään monella rintamalla töitä sen eteen, että eri puolilta maailmaa Vantaalle saapuneet pystyisivät rakentamaan työn ja yrittämisen kautta sekä omaansa että kaupungin tulevaisuutta.

Kaupungin kasvu ja kotien rakentaminen vaatii ajoittain rakentamista myös luonnontilaisille alueille. Kuitenkin Vantaalla on pidetty kiinni siitä, että vehreää lähiluontoa löytyy ympäri kaupunkia kävelymatkan päästä. Paras keino turvata lähiluontoa on rakentaa kaupunkikeskustat kaupunkimaisiksi ja rakentaa uudet pientaloalueet mieluummin pelloille kuin metsiin. Vantaa soveltaa myös ekologista kompensointia, jossa tietyn luototyypin poistumista tietyltä alueelta paikataan vahvistamalla suojelua toisella alueella.

Kaupungin kasvu ja kotien rakentaminen vaatii ajoittain rakentamista myös luonnontilaisille alueille. Meidän on kuitenkin pyrittävä mahdollisimman paljon turvaamaan vehreää lähiluontoa ja välttää metsiin rakentamista. Uudet pientaloalueet tuleekin mieluummin pelloille kuin metsiin. Tilanteissa, joissa pientaloalueita laajennetaan pienimuotoisesti metsäalueille, tulee toteutuksessa huomioida mahdollisimman hyvin esimerkiksi puuston ja keskeisten luontoarvojen säilyttäminen.

Vantaan tulee varautua tuleviin ratikkahankkeisiin aluevarauksin, myös ratikan jatkamiseen Länsi-Vantaalle. Vantaan seuraava ratikkaprojekti tuskin kuitenkaan on Vantaan ratikan jatkaminen Jumbolta Länsi-Vantaalle. Alueen nykyinen tai lähitulevaisuuden maankäyttö ei puolla tätä. Todennäköisintä on, että 2030-luvulla Helsinki ja Vantaa yhdessä arvioivat tulevia kuntarajat ylittäviä ratikkalinjoja. Länsi-Vantaalla todennäköisimmät yhteydet ovat Länsi-Helsingin ratikan jatkaminen Vihdintietä pohjoiseen Myyrmäkeen sekä Myyrmäestä Kuninkaantammeen jatkuva Jokeri 2 -ratikka. Itä-Vantaalla Vantaan ratikka voi puolestaan yhdistyä Vaaralassa Helsingin rakentamaan Viikin-Malmin ratikkaan, jonka jatkoa on suunniteltu Jakomäen kautta myös Vantaalle.

Myös vanhojen asuinalueiden katuja laitetaan kuntoon. Esimerkiksi itse olen vaikuttanut vahvasti siihen, että parhaillaan uusitaan Rekolassa Laurintietä. Samalla uusitaan myös putkistoja. Hyvällä yhteissuunnittelulla HSY:n ja Vantaan Energian kanssa saadaan toteutettua kustannustehokkaampia yhteisurakoita, joissa kunnallistekniikka saadaan kerralla kuntoon.

Graffiteilla on Vantaalla piristetty esimerkiksi betoninharmaita alikulkutunneleita. Graffittitaide voi toimia paikoitellen myös sisätiloissa, mutta erillisiä määrärahoja en olisi tälle lisäämässä. Uudisrakennusten yhteydessä arvioidaan kohdekohtaisesti taiteen osuutta.

Vantaalla on jo käytössä yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteli, joka yhdenvertaisesti sekä lisää että monipuolistaa varhaiskasvatuksen tarjontaa. Kaupungin kannalta palvelusetelipaikat ovat jopa edukkaampia kuin kaupungin omat ja myös keventävät investointitarpeita. Palvelusetelien ohella tulee kehitetään kannustimia (esim. starttiraha), joilla lisätään houkuttimia perustaa myös uusia pienempiä ja erikoistuneita päiväkoteja sinne, missä on pulaa paikoista.

Ensisijaisesti on tehtävä kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia ja parannettava julkisten palveluiden tuottavuutta. Suomen keskeiset haasteet ovat heikko talouskasvu ja julkisen talouden velkaantuminen. Veronkorotuksilla vahvistettaisiin julkista taloutta, mutta heikennettäisiin kasvua. Siksi julkista taloutta tulisikin tasapainottaa menoleikkauksin veronkorotusten sijaan. Leikkaukset tulee suunnata kuitenkin niin, etteivät ne heikennä talouskasvun edellytyksiä. Koulutus ja tutkimus on rajattava sopeutuksen ulkopuolelle, kuten hallitus on käytännössä tehnytkin.

Mahdollisuuksien tasa-arvo on minulle tärkeä arvo, samoin kannustavuus. Yhteiskunnassa jokaiselle on turvatta yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja tavoitella unelmiaan. Toisaalta myös ahkeruudesta tulee palkita, jotta ihmisillä on kannustimet kouluttautua, ahertaa ja yrittää. Tästä hyötyvät sekä yksilö että yhteiskunta. Suomessa on verrattain pienet tuloerot, mikä on hyvä asia.

Päinvastoin me tarvitsemme Suomeen lisää markkinataloutta! Antamalla markkinoille tilaa toimia vapaammin ja tehokkaammin tuemme tuottavuuden, talouden ja hyvinvoinnin kasvua. Tarvitsemme lisää markkinoita erityisesti työmarkkinoille, julkisen sektorin palvelutuotantoon sekä aloille, joissa vapaata kilpailua rajoittaa monopoli.

Sosiaaliturvakomitea on nostanut esiin, että Suomen sosiaaliturvan keskeinen haaste verrattuna moneen verrokkimaahan on etuusjaksojen pitkittyminen yhdistettynä verrattain kevyisiin velvoitteisiin ja palveluihin. Moni keskeinen ongelma liittyy toimeentulotukeen, jonka pitäisi olla alkuperäisen ajatuksen mukaan viimesijainen ja tilapäinen tuki. Toimeentulotuesta on kuitenkin muodostunut pysyvämpi pitkäaikainen tuki, joka passivoi ja syrjäyttää - enenevässä määrin myös nuoria! Onneksi Orpon hallitus uudistaa sosiaaliturvaa parhaillaan pohjoismaiseen työhön kannustavampaan ja aktivoivampaan suuntaan. Työssäni erityisavustajana sosiaali- ja terveysministeriössä vastaan osaltani tämän uudistustyön etenemisestä.

Kunnan tulisi lähtökohtaisesti olla perustamatta tehottomia inhouse-yhtiöitä palvelutuotantoon ja hankkia palvelut markkinoilta kilpailuttamalla. Vantaan tulisi luopua siivous-, ateria- ja kiinteistöpalveluita kaupungille tuottavasta Vantista ja hankkia palvelut markkinoilta. Tämä pitkässä juoksussa varmistaa sekä palveluiden laadun että edullisuuden. Julkisesti omistetut valtion ja kuntien yritykset eivät myöskään saa toimia markkinoilla kilpailuhäirikkönä.

Vantaa on jo Suomen monikulttuurisin kaupunki ja suhtaudun lähtökohtaisesti monikulttuurisuuden kasvuun positiivisesti. Vantaan väestönkasvu, kuten koko Suomen, perustuu tällä hetkellä maahanmuutolle. Maahanmuutto on samaan aikaan sekä Vantaan suurin mahdollisuus että haaste. Kun Vantaa onnistuu kotouttamaan, kouluttamaan ja työllistämään vieraskieliset aiempaa paremmin, kasvava nuori työvoima on Vantaalle valtava elinvoiman lähde. Jos taas kotoutumisessa epäonnistutaan ja negatiiviset ilmiöt segregaation syventymisestä ja rikollisuuden kasvusta vahvistuvat, mahdollisuus kääntyy haasteeksi. Vantaalla tehdään monella rintamalla töitä sen eteen, että eri puolilta maailmaa Vantaalle saapuneet pystyisivät rakentamaan työn ja yrittämisen kautta sekä omaansa että kaupungin tulevaisuutta.

Kuulun kirkkoon ja minulle mm. lähimmäisenrakkaus on tärkeä arvo, jota on tärkeä edistää myös politiikassa. Valitettavasti monet ns. perinteisistä kristillisistä arvoista puhuvat nostavat lähimmäisenrakkauden sijaan esiin esimerkiksi abortin tai homoseksuaalien oikeuksien vastustamisen. Olen ehdottamasti näistä eri mieltä ja vapauden sekä tasa-arvon puolella, jotka ovat minusta lähimmäisenrakkauden kulmakiviä. Seurakuntavaaleissa äänestin ehdokasta, joka halusi edistää näitä kirkon sisällä.

Vapaus on minulle tärkeä arvo ja haluan puolustaa jokaisen ihmisen vapautta olla oma itsensä. Ei olisi keneltäkään pois, jos esimerkiksi Saksan ja Islannin tavoin loisimme myös Suomeen kolmannen juridisen sukupuolen moninaisten sukupuoli-identiteettien tunnustamiseksi ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseksi.

Tärkeintä on, että lapsi oppii kunnioittamaan ja huomioimaan muut sekä kehittää omaa ajattelua ja tunnetaitoja. Toki lapsen turvallinen kasvu ja kehitys vaatii myös vanhemman asettamia rajoja. Vanhemman tärkeä tehtävä on olla tiukan lempeä eli asettaa rajoja, mutta myös huomioida ja sanoittaa niitä tunteita, joita rajojen asettamisesta seuraa. Autoritäärisellä kasvatuksella ja rangaistuksilla pelottelulla ei pötkitä pitkälle.

Suomen on samanaikaisesti leikattava omia päästöjään ja lisättävä vihreiden ratkaisuiden vientiä. Viennin kautta voimme olla kokoamme suurempi, jos hiilikädenjälkemme eli yritystemme kehittämien vihreiden ratkaisujen avulla saavutetaan muualla maailmassa päästövähennyksiä. Voimme olla esimerkki maailmalle maasta, joka onnistuu samaan aikaan vähentämään päästöjä ja luomaan uutta kestävää talouskasvua.

Poliitikkojen tehtävä on luonnollisesti edistää Suomen ja suomalaisten etua, mutta yksisilmäinen lyhyentähtäimen edun ajaminen ei pitkässä juoksussa ole välttämättä Suomen etu. Esimerkiksi joskus EU:ssa voidaan tehdä kaikkia jäsenmaita koskevia yksittäisiä päätöksiä, jotka eivät välttämättä ole Suomen kannalta optimaalisimpia. Kuitenkin isossa kuvassa ja pitkässä juoksussa jäsenyys tuo meille kiistatta vaurautta ja vakautta. Meidän on toki oltava aktiivisia omassa edunvalvonnassa.

Jos kasvu ei ole kestävää ympäristön kannalta, syömme omaa ja lastemme tulevaisuutta. Ilmastonmuutos ja markkinatalous eivät kuitenkaan ole törmäyskurssilla. Voimme olla esimerkki maailmalle maasta, joka onnistuu samaan aikaan vähentämään päästöjä ja luomaan uutta kestävää talouskasvua.

Suomi tarvitsee vahvaa johtajuutta tässä maailman ajassa, mutta johtajan on tärkeä kunnioittaa instituutioita ja toimillaan puolustaa myös demokratiaa. Pääministeri Orpo ja presidentti Stubb ovat mielestäni onnistuneet tässä. Emme missään tapauksessa tarvitse Suomeen trumppilaista johtajuutta jakamaan kansaa kahtia ja heikentämään demokratiaa sekä instituutioita.

Koko Suomi ei nykyisinkään ole asuttu. Jokainen asukoon itse missä tahtoo, mutta asumisvalinnasta koituvaa kustannusta on myös oikeudenmukaista kohdistaa asukkaalle itselleen. Pienellä paikkakunnalla on hyväksyttävä, että lähipalveluita on vähemmän, palvelut sijaitsevat etäämmällä ja niistä joutuu maksamaan enemmän veroja tai palvelumaksuja.

Kaupungistuminen on megatrendi, jonka ajurina ovat yritysten ja työntekijöiden kasautumisesta seuraavat tuottavuushyödyt. Yritysten ja työntekijöiden tuottavuus kasvaa kaupungin kasvaessa ja tihentyessä. Korkeampi tuottavuus tarkoittaa korkeampia tuloja yrityksille sekä työntekijöille. Pääsääntöisesti mitä kaupungistuneempi maa on, sitä vauraampi se myös on. Tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa myös laajemman ja moninaisemman palvelutarjonnan asukkaille.