Miina Harmaala

Puhelimen käytön kieltäminen oppitunneilla on perusteltua oppimisen ja keskittymisen kannalta. Kännyköiden rajoittaminen myös välitunneilla on tarpeen, mutta sen tulee tapahtua koulujen omien linjausten ja järjestyssääntöjen kautta. On tärkeää edistää lasten ja nuorten sosiaalista vuorovaikutusta ja fyysistä aktiivisuutta välitunneilla. Liiallinen kännykän käyttö vähentää näitä, ja siksi koulujen on hyvä ohjata oppilaita käyttämään välituntinsa monipuolisesti. Samalla on kuitenkin huomioitava, että kännykät ovat myös yhteydenpidon ja tiedonhaun välineitä, joten linjausten tulee olla järkeviä ja joustavia. Tärkeintä on, että kouluissa tehdään selkeät ja perustellut säännöt yhteistyössä oppilaiden, vanhempien ja kouluhenkilöstön kanssa, jotta ne palvelevat kaikkien hyvinvointia.

Varhaiskasvatuksen opettajista sekä muista työntekijöistä on pulaa ja tämä on valtakunnallinen ongelma. Osaavan henkilöstön saatavuus on turvattava myös Lahdessa. Palkkatasolla on merkitystä, mutta se ei yksin ratkaise työvoimapulaa. Palkankorotukset voivat olla osa ratkaisua, mutta tärkeää on panostaa myös työoloihin, henkilöstöresursseihin ja hyvään johtamiseen. Vetovoimaisessa työpaikassa työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi, työkuorma on kohtuullinen ja uralla kehittyminen on mahdollista. Näillä keinoilla voidaan parantaa alan houkuttelevuutta pitkäjänteisesti. Ilman osaavia ammattilaisiamme ei ole laadukasta varhaiskasvatusta, ja sen turvaaminen on kaupungille tärkeä tehtävä.

Erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien riittävä määrä on tärkeää, jotta jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen. Tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut, ja ilman riittäviä resursseja oppilaiden hyvinvointi ja oppimistulokset heikentyvät. Kuntatalouden on oltava tasapainossa, mutta laadukas koulutus on yksi parhaista investoinneista tulevaisuuteen. Veronkorotusten sijaan tulee ensisijaisesti selvittää, miten resursseja voidaan kohdentaa tehokkaammin, ja hyödyntää valtion mahdollisia tukia. Pitkällä aikavälillä ennaltaehkäisevät tukitoimet säästävät kustannuksia, kun oppimisvaikeuksiin voidaan puuttua ajoissa. Panostaminen erityisopetukseen ja avustajiin vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa ja tukee kaikkien lasten oppimista, mutta ei ratkaise koulujen ja oppimisen haasteita yksin

Kulttuuri, kuten teatterit ja orkesterit, on tärkeä osa kunnan elinvoimaa ja hyvinvointia. Ne eivät ole pelkästään menoerä, vaan myös investointi, joka tukee taloutta tulojen muodossa, lisää työllisyyttä ja vetovoimaa. Kulttuuripalvelut lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja houkuttelevat matkailijoita, mikä tuo kunnalle tuloja ja elävöittää kaupunkikuvaa. Talouden ollessa tiukalla kaupungin on tarkasteltava menoja kokonaisvaltaisesti, mutta kulttuurista leikkaaminen ei ole paras ratkaisu. Sen sijaan on tärkeää kehittää uusia tapoja rahoittaa kulttuuripalveluita, esimerkiksi yhteistyöllä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuri on osa hyvinvointia ja elinvoimaa. Sitä ei pidä nähdä ensimmäisenä säästökohteena, vaan mahdollisuutena vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kunnan houkuttelevuutta.

Kirjastot ovat yksi kuntien käytetyimmistä ja saavutettavimmista palveluista, ja niiden merkitys on erityisen suuri lapsille, nuorille, opiskelijoille ja ikäihmisille. Lahti tunnetaan monipuolisista kirjastopalveluistaan, ja lähikirjastot ovat tärkeä osa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja sivistystä. Vaikka taloudessa on etsittävä säästökohteita, kirjastojen rahoituksen leikkaaminen ei ole pitkällä aikavälillä järkevää. Kirjastot edistävät lukutaitoa, oppimista ja hyvinvointia sekä tarjoavat maksuttoman kohtaamispaikan. Säästöjä voidaan hakea esimerkiksi palveluiden kehittämisen ja digitaalisten ratkaisujen kautta ilman, että kirjastojen saavutettavuus heikkenee. Kirjastot ovat peruspalvelu, joka tukee kaupunkimme elinvoimaa ja sivistystä – niiden rahoituksesta on pidettävä kiinni.

Kaupungin talouden tasapainon on perustuttava vastuulliseen rahankäyttöön ja elinvoiman vahvistamiseen, ei ensisijaisesti verojen nostamiseen. Veronkorotukset heikentävät kaupungin kilpailukykyä ja asukkaiden ostovoimaa, mikä pitkällä aikavälillä vähentää houkuttelevuutta uusille asukkaille ja yrityksille. Lahdessa on tärkeää panostaa elinvoiman ja työllisyyden kehittämiseen, mikä tuo kunnalle verotuloja ilman verojen nostamista. Palveluiden järjestämisessä on löydettävä uusia, tehokkaita tapoja, jotta menot eivät kasva hallitsemattomasti. On kuitenkin tunnustettava, että joistain menoista on vaikea leikata ilman vaikutuksia palveluihin. Siksi talouden hallinta vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja rohkeita investointeja, jotka tukevat kasvua ja hyvinvointia ilman veronkorotuksia.

Tällä hetkellä vihreän energian investoinnit, kuten tuulivoima on vaikea saada kannattavaksi. Tuulisina päivinä energian hinta on halpaa, joten tuotto jää pieneksi. Edullisen sähkön (Euroopan halvin) ansiosta Suomi on kuitenkin houkutteleva maa energiaa kuluttaville teollisuusinvestoinneille, kuten datakeskuksille. Näitä projekteja tulee tarkastella tapauskohtaisesti ja jos edellytykset investoinnin sijoittamiseen Lahteen ovat olemassa, tulee kaupungin ehdottomasti olla tukena. Uusien tehtaiden tulee olla lähtökohtaisesti vähäpäästöisiä toimialasta riippumatta. Lahden on oltava aktiivinen uusien ratkaisujen kehittämisessä ja tarjottava yrityksille kannustava toimintaympäristö. Kestävän kehityksen investoinnit ovat tulevaisuuden kasvun mahdollisuus, kun ne toteutetaan kokonaisvastuullisesti

On tärkeää, että asuinalueet säilyvät monimuotoisina ja elinvoimaisina, mutta kaupunki ei voi täysin ohjata alueiden asukasrakennetta. Asuinalueiden hinta neliötä kohti määräytyy kysynnän kautta. Segregaation ehkäisy on pitkäjänteistä työtä, jossa tasapainoisesti suunnitellut alueet, toimivat palvelut ja turvallinen ympäristö ovat keskeisiä. Kaavoitus ja asuntopolitiikka tukevat tätä, mutta ne eivät yksin riitä estämään alueiden eriytymistä. Kaupungin tehtävä on mahdollistaa erilaisia asumisvaihtoehtoja ja varmistaa palveluiden saatavuus kaikille, mutta yksilöit ja perheet valitsevat itselleen sopivimman ratkaisun. Ei ole mahdollista, että kaupunki mahdollistaa kaikille yhtäläiset oikeudet erilaisiin asumismuotoihin. Oleellista: mahdollistaa yksilöille ja perheelle heidän tarv. kodin

Lahden on tärkeää panostaa työperäiseen maahanmuuttoon osana väestökehityksen ja työvoiman saatavuuden turvaamista sekä kansainvälisten osaajien houkuttelua kaupunkiin. Monilla aloilla, kuten sote- ja teknologiasektorilla, on jo nyt osaajapula, ja ilman riittäviä työntekijöitä palvelut ja elinkeinoelämä kärsivät. Pelkkä muuttovoitto ei riitä – onnistunut integraatio on avainasemassa. Maahan muuttaneiden on päästävä nopeasti työelämään, ja saatava tarvittava koulutus. Näin varmistamme, että tulijat voivat osallistua yhteiskuntaan ja rakentaa elämäänsä Lahdessa. Englanti työkielenä ei myöskään saa olla osaajien esteenä. Lahdessa on jo nyt kv yrityksiä ja LUT:sa ja LAB:ssa englanninkielisiä tutkintoja. Lisäksi korkeakoulutettu kv osaaja on jo heti nettomaksaja yhteiskunnassa.

Asuntotuotanto on tärkeää, jotta hintataso pysyy kohtuullisena ja kaupunki säilyttää vetovoimansa. Rakentaminen ei saa tapahtua luonnon ja viheralueiden kustannuksella. Luontoalueet ovat tärkeitä paitsi luonnon monimuotoisuuden myös asukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta. Lahdessa asuntotuotannon painopisteen tulee olla täydennysrakentamisessa, olemassa olevien alueiden kehittämisessä ja järkevässä kaavoituksessa. Uusien asuinalueiden suunnittelussa on huomioitava tasapaino rakentamisen ja ympäristön välillä, jotta kaupunki pysyy sekä elinvoimaisena että viihtyisänä. Viheralueet ovat kaupungin arvo, jota ei pidä heikentää lyhytnäköisillä ratkaisuilla. Asuntojen hintojen hallintaan löytyy kestävämpiä keinoja kuin rakentaminen luonnon kustannuksella. Asunnoista nyt ylitarjonaa

Palveluiden lyhytnäköinen leikkaaminen ei ole ensisijainen ratkaisu, mutta veronkorotuksetkaan eivät ole kestävä tie talouden tasapainottamiseen. Korkea verotus heikentää kaupungin houkuttelevuutta, vähentää ostovoimaa ja vaikeuttaa yritystoimintaa, mikä heikentää taloutta entisestään. Ensisijaisesti on etsittävä säästöjä hallinnon tehostamisesta, palveluiden vaikuttavuuden parantamisesta ja uusien toimintatapojen kehittämisestä. Investoinnit elinvoimaan, työllisyyteen ja yritystoimintaan tuovat pitkällä aikavälillä enemmän verotuloja ilman, että veroprosenttia tarvitsee nostaa. Veronkorotusten sijaan tarvitaan kestäviä ja pitkäjänteisiä ratkaisuja. Suomessa on jo saavutettu se kriittinen taso, kun uudet veronkorotukset eivät enää kasvata verokertymää johtuen korotusten haittavaikutuksista

Työstä, osaamisesta ja ahkeruudesta on voitava palkita ja on täysin oikeutettua nauttia kovan työn tuloksista. Taloudellisen menestyksen mahdollisuudet ovat tärkeitä, samalla huolehtien, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen, hyvinvointiin ja työllistymiseen. Suomessa ylipäätään on tärkeää pitää huolta siitä, että työnteko on aina kannattavaa, mutta samalla varmistaa, ettei tuloerojen kasvu johda yhteiskunnalliseen eriytymiseen. Tasapaino kilpailukyvyn, kannustavuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä on avainasemassa. On muistettava, että hyvätuloiset osallistuvat merkittävillä verojen maksuilla julkisen järjestelmämme ylläpitoon. Ahkeruudella ja lahjakkuudella saavutettu menestys on oikeutettua, mutta on huolehdittava ettei kukaan putoa kyydistä.

Markkinatalous on Suomen talouden perusta, ja sen toimivuutta ei tule tarpeettomasti rajoittaa. Liiallinen valtion sääntely heikentää kilpailukykyä ja hidastaa talouskasvua, mikä ei pitkällä aikavälillä ole kenenkään etu. Kuitenkin valtion rooli on tärkeä reilun ja vakaasti toimivan talouden varmistamisessa, erityisesti silloin, kun markkinat eivät itsessään kykene ehkäisemään eriarvoisuutta tai väärinkäytöksiä. Talousjärjestelmän tulee olla kannustava, mutta myös oikeudenmukainen. Valtion tehtävä on huolehtia terveestä kilpailusta, reilusta sääntelystä ja siitä, että kaikilla on mahdollisuus menestyä. Sääntelyn sijaan tulee keskittyä yrittäjyyden ja työllisyyden tukemiseen, jotta talouskasvu hyödyttää mahdollisimman laajasti koko yhteiskuntaa. EU- säätelee jo paljon sisämarkkinoita.

Sosiaaliturvan on oltava turvaverkko, ei pysyvä elämäntapa työkykyisille ihmisille. Työn vastaanottamisen tulee olla aina kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Suomessa on tilanteita, joissa kannustinloukut estävät ihmisiä siirtymästä työelämään, ja näihin on puututtava tehokkaasti. Sosiaaliturvan pitää auttaa niitä, jotka sitä aidosti tarvitsevat, mutta samalla sen tulee kannustaa työhön ja omaehtoiseen toimeentulon hankkimiseen. Byrokratian purkaminen, työnteon ja tukien yhteensovittaminen sekä yksilölliset tukiratkaisut ovat keinoja varmistaa, että sosiaaliturvajärjestelmä tukee työntekoa, ei jarruta sitä. Tavoitteena tulee olla järjestelmä, joka on oikeudenmukainen, mutta myös kannustava ja taloudellisesti kestävä pitkällä aikavälillä.

Valtion ja kuntien omistuksella yritystoiminnassa on paikkansa, mutta sen tulisi keskittyä strategisesti tärkeisiin aloihin, kuten infraan, energiaan ja kriittisiin peruspalveluihin. Kilpailullisilla markkinoilla yksityinen sektori on usein tehokkaampi ja innovatiivisempi toimija. Kuntien ja valtion tehtävä on luoda edellytyksiä yritystoiminnalle, ei kilpailla yksityisten toimijoiden kanssa. Omistuksia voidaan arvioida kriittisesti ja tarvittaessa vähentää, jos se parantaa markkinoiden toimintaa ja tukee elinvoimaa. Omistuspohjaa tarkastellessa on kuitenkin huolehdittava, että myyntipäätökset eivät johda palveluiden saatavuuden tai strategisten resurssien hallinnan heikkenemiseen.

Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia näkökulmia, osaamista ja mahdollisuuksia niin työelämään kuin yhteiskuntaan. Työperäinen maahanmuutto on yksi keino taklata työvoimapulaa ja varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus tulevaisuudessa. On kuitenkin tärkeää, että monimuotoisuus rakentuu hallitusti ja onnistunut integraatio varmistetaan. Yhteiskunnan eheys ja yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä, jotta monimuotoisuus vahvistaa yhteiskuntaa eikä luo eriytymistä tai rinnakkaisyhteiskuntia. Maailman eri kulttuurien sekoittuminen on väistämätöntä ja olemme jo osa kansainvälistä yhteisöä. Tarvitsemme kansainvälisiä osaajia ja opiskelijoita koko Lahden alueelle. Nähkäämme nämä uudet kulttuurit ja kansainvälistyminen mahdollisuutena.

Päätöksenteon tulee perustua laajasti hyväksyttyihin perusarvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen, rehellisyyteen ja toisten kunnioittamiseen. Nämä ovat arvoja, jotka yhdistävät ihmisiä katsomuksesta riippumatta ja luovat pohjan toimivalle yhteiskunnalle. Monet kristillisetkin arvot ovat osa yhteiskuntamme yleistä arvopohjaa ja laajempaa eettistä perinnettä. Suomessa päätöksenteon on perustuttava perustuslakiin, ihmisoikeuksiin ja demokraattisiin periaatteisiin. Politiikan on palveltava kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti, ja arvopohjan on oltava sellainen, johon jokainen voi sitoutua riippumatta taustastaan tai katsomuksestaan. Keskeistä on tehdä vastuullisia ja yhteiskuntaa eheyttäviä ratkaisuja, jotka perustuvat laajasti jaettuihin perusarvoihin.

Kaikkia ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti, ja jokaisen tulee voida elää ilman syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että palveluissa, lainsäädännössä ja työelämässä varmistetaan yhdenvertainen kohtelu kaikille, sukupuolesta riippumatta. Monet asiat, kuten tasa-arvolaki ja perusoikeudet, tukevat jo yhdenvertaisuutta, mutta käytännön toteutuksessa on vielä kehitettävää. Tärkeää on myös lisätä tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta, jotta jokainen voi kohdata toisensa kunnioittavasti. Suomessa yhdenvertaisuuden periaatteen on toteuduttava niin lainsäädännössä kuin arjen kohtaamisissa – se on osa oikeudenmukaista ja toimivaa yhteiskuntaa.

Lapsille on tärkeää opettaa kunnioitusta muita kohtaan, mutta yhtä tärkeää on rohkaista itsenäiseen ajatteluun, kriittiseen ajattelukykyyn ja vastuullisuuteen. Pelkkä tottelevaisuus ei riitä, vaan lapsen on opittava ymmärtämään sääntöjen ja normien tarkoitus sekä toimimaan eettisesti oikein myös itsenäisesti. Auktoriteettien kunnioitus on osa hyvää kasvatusta, mutta sen tulee perustua luottamukseen ja oikeudenmukaisuuteen, ei sokeaan kuuliaisuuteen. Lapsen on tärkeää oppia vuorovaikutustaitoja, empatiaa ja kykyä tehdä perusteltuja valintoja. Hyvä kasvatus antaa lapselle valmiudet toimia yhteiskunnan jäsenenä sekä kunnioittaa muita, mutta myös kyseenalaistaa ja vaikuttaa rakentavasti.

Myös Suomen on tärkeää vähentää päästöjä ja edistää kestävää kehitystä. Ilmastonmuutos on globaali haaste, joka vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Suomen toimet ovat merkittäviä etenkin teknologian, innovaatioiden ja vihreän siirtymän edelläkävijyyden kautta. Näillä keinoilla voimme vaikuttaa myös muihin maihin ja luoda ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää maailmanlaajuisesti. Päästövähennysten tulee olla taloudellisesti kestäviä ja oikeudenmukaisia. Yrityksiä ja kotitalouksia on tuettava siirtymässä niin, että Suomi säilyttää kilpailukykynsä ja työpaikkansa. Vastuullinen ilmastopolitiikka yhdistää ympäristö- ja elinvoimatavoitteet, jolloin vihreä kasvu luo uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden globaali bisnes -Vain yksi voi olla edelläkävijä- Voisiko vihreä siirtymä olla Suomen uusi Nokia?

Päättäjien ensisijainen tehtävä on huolehtia Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja elinvoimasta. Kuitenkin Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä, ja monissa asioissa yhteistyö muiden maiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on välttämätöntä, jotta voimme turvata kansalliset etumme parhaalla mahdollisella tavalla. Esim talous, turvallisuus ja ympäristökysymykset eivät ratkea pelkästään kansallisella tasolla. Suomen etu on tehdä viisasta ja vastuullista politiikkaa, joka huomioi niin kansalliset tarpeet kuin globaalit realiteetit. Suomen ja suomalaisten etu tulee aina olla päätöksenteon lähtökohta, mutta se ei tarkoita sulkeutumista tai yhteistyön sivuuttamista – päinvastoin, menestymme parhaiten toimimalla fiksusti ja rakentavasti myös kansainvälisillä areenoilla.

Ympäristön ja talouskasvun ei tulisi olla vastakkain, vaan kestävä kehitys on rakennettava niin, että ne tukevat toisiaan. Pitkällä aikavälillä hyvin hoidettu ympäristöpolitiikka luo myös uusia työpaikkoja ja vahvistaa elinvoimaa, esimerkiksi vihreän siirtymän investointien ja uusien teknologioiden kautta. Meidän tulee edistää ympäristötavoitteita, mutta samalla huolehtia kilpailukyvystä, yritysten toimintamahdollisuuksista, vastuullisuudesta ja työllisyydestä. Kestävä talous ja ympäristöystävälliset innovaatiot ovat merkittävä vahvuus, joka tukee sekä hyvinvointia että kunnioittaa luontoa. Tasapaino talouden, työpaikkojen ja ympäristön välillä on yksi avain kestävään tulevaisuuteen. Maapallosta on pidettävä huolta myös seuraaville sukupolville.

Vahva johtajuus on tärkeää, mutta sen on perustuttava demokratiaan, avoimuuteen ja sääntöjen kunnioittamiseen. Suomella on vahva oikeusvaltioperiaate, jossa päätöksenteko pohjautuu lainsäädäntöön ja yhteisiin pelisääntöihin. Sääntöjen rajamailla toimiminen voi lyhyellä aikavälillä näyttää tehokkaalta, mutta pitkällä aikavälillä se murentaa luottamusta päätöksentekoon ja yhteiskunnan vakauteen. Johtajan tulee olla päämäärätietoinen ja rohkea, mutta samalla hänen on toimittava vastuullisesti ja reilusti. Hyvä johtaja kuuntelee asiantuntijoita, ottaa huomioon eri näkökulmat ja tekee päätöksiä, jotka kestävät aikaa ja palvelevat koko yhteiskuntaa. Demokratia toimii parhaiten, kun päätöksenteko on avointa, sääntöjen mukaista sekä parlamentaarista.

Suomen alueellinen kehitys on tärkeää, mutta resurssit on kohdennettava vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Koko maan pitäminen asuttuna ei voi perustua pelkästään julkisiin tukitoimiin, vaan alueiden elinvoimaa on vahvistettava esimerkiksi työpaikkojen, yrittäjyyden ja toimivien palveluiden kautta. Kuntien ja alueiden on pystyttävä houkuttelemaan asukkaita ja yrityksiä omilla vahvuuksillaan. Tämä edellyttää infran, liikenneyhteyksien ja digitaalisten palveluiden kehittämistä. Myös valtion rooli on tärkeä, jotta alueellinen kehitys on tasapainoista ja työvoiman liikkuvuus on sujuvaa. Tavoitteena tulee olla elinvoimainen ja kilpailukykyinen Suomi, jossa eri alueilla on mahdollisuus kehittyä omista lähtökohdistaan ilman, että palveluiden kustannukset nousevat kestämättömiksi.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka tuo mukanaan talouskasvua, työpaikkoja ja tehokkaampia palveluita. Kaupunkikeskukset houkuttelevat yrityksiä ja osaajia, mikä vahvistaa koko maan kilpailukykyä ja innovaatioita. Samalla on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että alueellinen kehitys on tasapainoista ja että myös pienemmillä paikkakunnilla on mahdollisuus menestyä. Hyvät liikenneyhteydet, toimiva infrastruktuuri ja digitalisaatio vähentävät kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua ja mahdollistavat monipaikkaisen asumisen. Kaupungistuminen tuo hyötyjä, mutta sen on tapahduttava hallitusti niin, että myös alueiden elinvoimasta ja palveluista pidetään huolta.