Kaisu Keisala-Kaseja

Kouluilla tulee olla selkeät pelisäännöt kännyköiden käytöstä oppitunneilla ja välitunneilla. Välitunnit ovat tärkeitä sosiaalisen kanssakäymisen ja liikunnan hetkiä, joita liiallinen ruutuaika voi häiritä, mutta digilaitteiden käytön kieltäminen lapsilta ja nuorilta kokonaan ei ratkaise ongelmaa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkojen korottaminen on tärkeää, mutta se ei yksin riitä ratkaisemaan alan työvoimapulaa. Olennaista on kokonaisvaltainen panostus sekä palkkatasoon että työoloihin, jotta ala saadaan houkuttelevammaksi ja työntekijät pysyvät alalla.

Jokaisella lapsella on oltava oikeus tarvitsemaansa tukeen ja laadukkaaseen opetukseen. Riittävä henkilöstö on tämän edellytys. Oppimisen tuen vahvistaminen auttaa vähentämään oppimiseroja ja ehkäisemään syrjäytymistä

Kulttuuriala voi huonosti hallituksen leikkausten seurauksena. Voimme tehdä paikallisesti paljon oman kulttuurikentän hyväksi. Kulttuuri on perusoikeus, joka kuuluu kaikille ja on osa jokaisen ihmisen elämää. Kulttuuri ja taide auttavat asettumaan toisen ihmisen asemaan ja ymmärtämään maailmaa eri näkökulmista. Niiden keinoin voidaan lisätä yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä, empatiaa ja vuoropuhelua yli sosiaalisten ja kulttuuristen rajojen ja edistää näin yhteiskuntarauhaa.

Lähikirjastot ja muut kulttuuripalvelut lisäävät alueiden vetovoimaa. Lähikirjastot ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja ja tukevat ihmisten osallisuutta sekä demokratiaa. Ne toimivat matalan kynnyksen julkisina tiloina kaikille. Säästöjä tulee etsiä ensisijaisesti muualta kuin peruspalveluista ja sivistyksestä.

Vaikka veronkorotukset eivät ole ensisijainen tavoite, ne ovat parempi vaihtoehto kuin leikata lyhytnäköisesti keskeisistä hyvinvointipalveluista tai sosiaaliturvasta.

Ekologisesti kestävä kasvu on mahdollista ja tavoiteltavaa kunnissa. Tarvitaan investointeja puhtaaseen energiaan, kiertotalouteen ja kestävään liikkumiseen. Tuetaan yritysten siirtymää vähäpäästöisiin ratkaisuihin esimerkiksi yritysneuvonnalla, hanketuella ja yhteistyöllä yritysten kanssa. Panostamalla uusiutuvaan energiaan voimakkaasti Suomi on päässyt muutamassa vuodessa energiaomavaraiseksi. Kuntien energiaratkaisut ovat siis osa koko maan tulevaisuutta ja turvallisuutta.

Eriytymistä torjutaan tehokkaimmin eri asumismuotoja yhdistävällä asuntopolitiikalla, turvaamalla jokaiselle alueelle laadukkaat lähipalvelut sekä suunnittelemalla kouluverkko niin, että eri asuinalueiden perheet ja lapset kohtaavat toisiaan.

Lempäälä on muuttovoittokunta, mutta sen tulee toimia aktiivisesti syrjintää ja rasismia vastaan, jotta kaikki voivat tuntea olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi. Monikulttuurisuus rikastuttaa kunnan elinvoimaa ja kulttuuria.

Kaikessa kaavoituksessa ja rakentamisessa on ajateltava luonnolle aiheutuvien haittojen minimointia ja luonnon tilan parantamista. Rakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata esimerkiksi jo rakennetuille alueille täydennysrakentamisena hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Lempäälä on hyvä paikka asua, erityisesti juuri lapsiperheille. Pidetään Lempäälä jatkossakin houkuttelevana paikkana muuttaa kun perhe kasvaa.

Puskiaisten oikaisu on kaikkea muuta kuin moderni hanke. Lempäälän ja Pirkkalan välinen metsäalue tärkeä niin eläimille kuin ihmisillekin ja moottoritieoikaisu tuhoaisi sen peruuttamattomasti. Vastustan myös järjestelyratapihan siirtoa Lempäälään.

Viisaalla kaavoituksella pidetään myös kylät elinvoimaisina ja lisätään Lempäälän vetovoimaa tänne muuttamista harkitseville. Keskustan ja Sääksjärven kehittämisen lisäksi tulee Lempäälän kylät huomioida arvokkaina ja sosiaalisina keskuksina. Lähiluonto on tärkeä ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle, joten huomioidaan se rakentamisessa.

Monilla perheillä on taloudellisesti tiukkaa ja kotihoidontuen kuntalisä on erittäin tärkeä tuki lasten ollessa pieniä. Kunnan tehtävä on kuitenkin ensisijaisesti tukea perheitä arjessa niin, että vanhempien työssäkäynti mahdollistuu. Kotihoidontuen kuntalisä ei saa olla tukimuoto, jolla kunta toivoo vanhempien jäävän kotiin hoitamaan lapsia ja samalla leikataan varhaiskasvatuksesta.

Uimahalli-kylpylää kaivattiin Lempäälään jo pitkää ja kunnan osallistuminen hankkeeseen on luonnollista, mutta se mitä saimme ei palvele tavallisia kuntalaisia, kuten talven aikana otsikoista olemme saaneet lukea. Emme saaneetkaan matalan kynnyksen edullista liikuntapaikkaa jokaiselle kuntalaiselle, vaan harvojen käyttämän kalliin kylpylän.

Vaikka veronkorotukset eivät ole ensisijainen tavoite, ne ovat parempi vaihtoehto kuin leikata lyhytnäköisesti keskeisistä hyvinvointipalveluista tai sosiaaliturvasta.

Liian suuret tuloerot eivät ole oikeudenmukaisia tai yhteiskunnan edun mukaisia. Vaikka markkinataloudessa syntyy väistämättä jonkin verran tuloeroja, niitä tulee aktiivisesti tasata ja varmistaa kaikille ihmisarvoinen elämä. Vastakkainasettelu kasvattaa kuilua ihmisryhmien välillä, mikä haastaa yhteiskuntamme tulevaisuutta sekä turvallisuutta. Menestymisen ei milloinkaan tarvitse tapahtua toisen yhteiskunnan jäsenen hyvinvoinnin kustannuksella.

Toimiva markkinatalous on tärkeä osa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Valtiolla on tärkeä rooli markkinoiden toiminnan ohjaamisessa ja säätelyssä, mutta sen ei pidä liikaa puuttua markkinamekanismeihin.

Sosiaaliturva on byrokraattinen, monimutkainen ja vaikeasti saavutettava viidakko. Sosiaaliturvan korvaaminen perustulolla helpottaisi sosiaaliturvalla elävien kohtaamaa byrokratiaa ja poistaisi kannustinloukkuja. Valtaosa ihmisistä haluaa tehdä töitä ja elättää itsensä. Työttömyyttä ei valita, vaan se tulee pyytämättä. Myös sosiaaliturvan alikäyttö on paljon yleisempää kuin sen väärinkäyttö.

Julkisella omistuksella voidaan turvata yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja ja palveluita, kuten energiantuotantoa, vesihuoltoa ja joukkoliikennettä. Näissä palveluissa julkinen omistus on perusteltua.

Suomen monikulttuuristuminen on myönteinen asia, joka tuo mukanaan uutta osaamista, uusia näkökulmia ja rikastuttaa yhteiskuntaamme monin tavoin. Monikulttuurisuus tarvitsee kuitenkin onnistuakseen aktiivisia toimia, kotoutumisen tukemista, suomalaisten kykyä kotoutua ajatukseen maahan muuttaneista naapureina ja työkavereina sekä syrjinnän ja rasismin vastaista työtä. Suomi on Euroopan rasistisimpia maita.

Minulle ei ole merkityksellistä minkä nimisen katsomuksen alla arvoja ajetaan, kunhan arvot perustuvat ihmisten tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja vapauteen elää haluamallaan tavalla vahingoittamatta muita. Vaikka kristilliset arvot voivat olla monelle tärkeitä henkilökohtaisesti, julkisen vallan päätöksenteon tulee perustua katsomukselliseen neutraaliuteen ja kaikkien kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun. Eri kulttuureja ja katsomuksia ei pidä laittaa vastakkain, arvottaa paremmiksi tai huonommiksi tai suosia yhtä kulttuuria toisten kustannuksella.

Sukupuolen moninaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin - niin varmistetaan ettei ketään syrjitä.

Aikuisten tehtävä on asettaa turvalliset rajat ja ohjata lasta, mutta samalla tukea lapsen oman ajattelun ja moraalin kehittymistä. Lapsia tulee kuunnella ja heidän mielipiteitään kunnioittaa ikätason mukaisesti. Sokeaa tottelevaisuutta painottava kasvatus voi johtaa siihen, että lapsi ei opi tunnistamaan oikeaa ja väärää tai puolustamaan itseään ja muita epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Suomen tulee näyttää esimerkkiä ja olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa - tämä luo samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja.

Nykypäivänä näemme hyvin konkreettisesti maailman politiikassa miten globaali turvallisuus järkkyy, kun supervallat vaihtavat kansainvälisen yhteistyön nationalistiseen ajatteluun. Pienenä maana Suomen kansallinen etu toteutuu parhaiten korostamalla kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä ja yhteisten sääntöjen noudattamista.

On tähdättävä sekä ympäristön että talouden kestävyyteen. Ei ole kyse joko-tai -valinnasta vaan siitä, miten rakennetaan tulevaisuuden hyvinvointia luonnon kantokyvyn rajoissa. Ekologisesti kestävä kasvu on mahdollista ja tavoiteltavaa kunnissa. Tarvitaan investointeja puhtaaseen energiaan, kiertotalouteen ja kestävään liikkumiseen.

On puolustettava oikeusvaltiota, jossa päätöksenteko perustuu lakeihin ja läpinäkyviin prosesseihin, ei yksittäisten henkilöiden vahvaan asemaan. Lakeja ja sääntöjä noudattava päätöksenteko ei ole synonyymi hitaudelle. Poliittista päätöksentekoa voi toteuttaa siten, että se kestää päivänvaloa.

Kaikkien alueiden tasapainoinen kehittäminen on koko Suomen etu. Koko Suomen asuttuna pitämiseen liittyy kustannuksia, mutta se on silti tärkeää alueellisen yhdenvertaisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.

Enemmistö suomalaisista asuu kaupungeissa ja kaupungistuminen jatkuu nopeaa tahtia. Aluepolitiikan tärkeä elementti on onnistunut kaupunkipolitiikka, sillä elinvoimaiset kaupungit säteilevät elinvoimaa myös ympäröivälle kehysalueelle ja maaseudulle. Tavoitteena tulee olla kestävä ja tasapainoinen kaupungistumiskehitys, joka huomioi sekä ympäristön että ihmisten hyvinvoinnin.