Vaula Norrena

Askel kerrallaan. Kännykät pois oppitunneilta on hyvä asia. Välitunneilla ne ovat ystävyyden ylläpitoa ja juttelua nykyajan tapaan. Koulut säätäköön omat sääntönsä.

Päiväkotien työntekijöillä on kehnot palkat, siksi sieltä puuttuu työvoimaa. On kansantaloudellekin huono juttu, jos vanhemmat eivät pääse töihin tämän takia. Naisvaltaisten alojen palkkakuopat pitää korjata.

Uskon hyvään koulutukseen kuin vuoreen. Mutta onko opettajien ja avustajien lisääminen paras tapa ehkäistä syrjäytymistä, en varmaksi tiedä. Voi olla, että toisin paikoin onkin, vaan tuskin kategorisena keinona joka paikkaan. Ehkä jo vanhanaikainen läksyjen lisääminen ja kotitehtävien kunnolla tarkastaminen auttaisi? Pitää ensin selvittää, mikä nykykoulussa ei toimi ja korjata sitten se asia.

Vantaa ei muutenkaan tue teattereita ja orkestereita paljoakaan, ei siitä vähästä enää voi karsia. Päinvastoin, kunnan tulisi ottaa enemmän vastuuta kulttuurin ylläpitämisestä, jos maan hallitus ei sitä ymmärrä. Kulttuuri tuo iloa ja elinvoimaa niin asukkaille kuin kuntaan.

Vantaa käyttää kirjastoihin 47 euroa/ asukas vuodessa, siitä 5 euroa on kirjanhankintarahaa. Kirjastot ovat lähes ainoita maksuttomia ajanviettopaikkoja ja sellaisina asukkaille todella tärkeitä. Ne luovat yhteisöllisyyttä, tekemistä ja turvallisuutta niillekin, jotka eivät lainaa kirjoja.

Vantaan väestö kasvaa hurjaa vauhtia ja melkein kaikki rahamme menevät palveluihin ja uusien koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Nyt valtio heitti myös työttömät kokonaan kuntien vastuulle, mikä lisää Vantaankin menoja noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli maan hallitus jatkaa tehtävien sysäämistä kunnille ilman rahoitusta, tulevat veropaineet pian eteen.

Toki. Vantaa on jopa sitoutunut pyrkimään hiilineutraaliuteen jo 2030 mennessä. Toisaalta olemme väestötiheä, kasvava kaupunki, johon ei laajoja tonttimaita tarvitseva teollisuus välttämättä kovin hyvin sovi.

Tietenkin. Niin Vantaalla yritetäänkin toimia. Tosin maan hallitus nyt lakkautti tuen asumisoikeusasunnoille, sekin lisää kuntien kuormaa. Tuettu asuminen on pk-seudulla tarpeen, miten muuten saamme työntekijöitä matalapalkkaisille siivous-, hoito- ja hoiva-aloille? Samalla asuinalueita pitää kehittää niin, että ne kelpaavat myös omistusasujille. Tähän Vantaalla pyritään esim. kehäradan ja ratikan avulla.

Tähän ei Vantaalla tarvitse pyrkiä, se tapahtuu joka tapauksessa ja on tapahtunut jo vuosia. Suurempi huoli on saada heille töitä ja toimeentuloa.

Top tykkänään! 78 % vantaalaisista pitää lähimetsiään tärkeinä asukasbarometrin mukaan. Ei viedä metsiä heiltä! Luontokin tarvitsee tilaa pysyäkseen hengissä. Vantaalta löytyy tyhjää peltoa vaikka millä mitalla, pelkästään kaupungin omistamaa peltoa on 800 hehtaaria, yksityisten siihen päälle. Rakennetaan siis pelloille, ei metsiin.

Ei todellakaan saa! 78 % asukkaista rakastaa lähimetsiään asukasbarometrin mukaan. Ne ovat heille henkireikä, ilo silmälle ja sielulle. Luontokin tarvitsee tilansa pysyäkseen hengissä. Laitetaan pientalot pelloille, ei metsiin. Vantaalla on pelkästään kaupungin omistamaa peltoa 800 hehtaaria ja yksityisten maat siihen päälle. Hyvin mahtuu pelloille rakentamaan.

Tämä toteutuu ehkä joskus tulevaisuudessa. Länsi-Vantaa sai Kehäradan 10 vuotta sitten, jospa sillä pärjätään jonkin aikaa? Kaupungin talous ei tällä tietoa kestä monta kallista investointia yhtä aikaa. Mistä seuraakin johtopäätös, että ainakaan Lentoradan älyttömyyttä ei pidä rahoittaa.

Pitäisi tietysti, pitäisi. Mutta niitä on niin paljon, ettei mitenkään neljä vuotta riitä, eikä taantuman aiheuttama tiukka talouskaan salli laittaa rahaa nyt kovin paljoa. Onneksi kuitenkin joka vuosi peruskorjataan kehnokuntoisia teitä eri puolilla Vantaata.

Pidän graffititaidetta lähtökohtaisesti laajojen, rähjäisten ulkotilojen piristäjänä. Uskon, että suppeammissa sisätiloissa toimii paremmin toisenlainen taide.

Vantaalla onkin kohtalainen määrä päivähoidosta toteutettu yksityisten toimesta. Kaupungin etu niissä on, että yksityinen maksaa tarvittavan rakennusinvestoinnin. Toisaalta yksityisten päiväkotien ei tarvitse hoitaa erityistukea tarvitsevia lapsia, eikä heidän henkilökuntansa aina ole yhtä pysyvää ja pätevää kuin kunnan päiväkodeissa. Molempia tarvitaan, nyt niitä lienee sopivasti.

Varmasti julkisissa palveluissa on tehostamisen varaa, mutta ei itsetarkoituksellisesti. Myöskään veronkorotukset eivät ole autuaaksi tekevä asia, ellei palvelutuotantoa ole mietitty järkeväksi ja riittävän tuottavaksi. Nythän terveyspuolella on pakosta jouduttu keksimään tehokkaampia palveluja eli etäpalveluja, ensin ne tulivat koronan takia, sitten rahanpuutteen takia. Aika näyttää, miten toimivat.

Tämä se on nykyajan vitsaus. Että kun on päästy paremmalle oksalle, kuvitellaan sen olevan ainoastaan oman erinomaisuuden tulosta. Ja että siitä pitäisi vielä erikseen palkita 10- tai 100- kertaisesti verrattuna tavan tallaajaan. Joidenkin harvojen liian suuret palkat ovat yhteiskunnan syöpä, mikäli samaan aikaan toisten palkkoja ja sosiaaliturvaa poljetaan alas. Kohtuus se on kaikessa oltava.

En ymmärrä kysymystä. Lähinnä tulee mieleen, pitäisikö valtion puuttua kahden ruokajätin rahastukseen kuluttajilta? Vastikään uutisoitiin, että Suomessa ruokakauppa on maailman kannattavinta voimakkaan keskittymisen takia. Ja kyllä, siihen olisi hyvä puuttua. Peruselintarvikkeilla ei saisi ylen määrin rahastaa.

Ei ole helppoa. Pahimmin se iskee ihmisen identiteettiin, lamauttaa niin, että siitä on vaikea nousta. Voi tulla jopa ylisukupolvista syrjäytymistä. Kun perheet eivät pääse oikeisiin töihin, lapsetkin tottuvat, että ollaan kotona ja kitkutellaan. Ei hyvä.

Kyllä valtiolla ja kunnilla on hyvä olla omat lypsylehmänsä, joista saadaan kohtuullista tuloa. On myös aloja ja yrityksiä, joiden ei soisi koskaan päätyvän kansainvälisten sijoittajien lyspykoneiksi. Esimerkiksi energiayhtiöt ja vesiyhtiöt ovat sellaisia, joissa julkisen omistajan pitää huolehtia säädyllisistä kuluttajahinnoista. Myös kaivosten olisi parempi olla julkisomisteisia.

Maailma kansainvälistyy, miksemme siis mekin. Monikulttuurisuus tarkoittaa muutosta vanhalle monokulttuurille. Ihmisille suurempaa vapautta valita itse omat elämäntapansa, uskontonsa, arvonsa. Olemme ihmisinä joka tapauksessa erilaisia, miksi emme saisi olla sitä myös ihmisryhminä. Suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus on todettu myös taloutta rikastuttavaksi tavaksi toimia yrityksissä ja yhteisöissä.

Mikäli tarkoitetaan Jeesuksen oppeja armollisuudesta ja anteeksi antamisesta, varmasti ne olisivat hyvä ohjenuora nykyeduskunnassakin. Mikäli taas tarkoitetaan yhtä ainoaa, oikeaa uskontoa ja sen vanhurskasta muiden tuomitsemista, niin ei kiitos. Kysymys on epämääräisesti asetettu.

En tunne asiaa tarpeeksi ollakseni siitä jotenkin oikeassa. Periaatteessa kannatan suvaitsevaisuutta ja moninaisuuden ymmärtämistä.

Herran pelko oli kasvatustapa, jota käytettiin autoritäärisessä luokkayhteiskunnassa. Onneksi siitä on päästy pois. Nykyisin suositaan tasa-arvoa ja jokaisen oikeutta omanlaiseensa elämään. Sitä paitsi elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa liian kiltit vain runtataan rakoon. Parempi, kun lapsi oppii ajattelemaan omilla aivoillaan ja pitämään jossain määrin myös puolensa.

Jonkun on näytettävä tietä. Yleensä se on maailmassa Pohjoismaat, niin tässäkin asiassa. Pitää vain uskoa, että muut tulevat perässä, kun heille näyttää, kuinka se on mahdollista, järkevää ja jopa kannattavaakin.

Suomen ja suomalaisten etu voi nykymaailmassa olla melko lailla sama kuin esimerkiksi Ukrainan etu tai Grönlannin etu tai Gazan etu, vaikka näiden etujen tukeminen maksaa meille. Suomalaisten etu on, että metsiämme ei hakata matalaksi, eikä vesiämme lannoiteta saastaisiksi, vaikka jonkun mielestä siitä saisi rahaa enemmän. Tämäkin kysymys on epämääräisesti asetettu.

Oletteko huomanneet, että kovimmin kasvava bisnes maailmassa on juuri vihreä siirtymä? Yhä harvemmin ympäristön etu ja talouskasvu ovat ristiriidassa, paitsi metsä- ja kaivosyhtiöillä tietenkin. Ja kyllä, metsiä ei pidä hakata määrättömästi, eikä kaivosten antaa pilata luontoa maakunnissa.

Nythän meillä valitettavasti taitaa presidentti osin näin toimiakin, kun ottaa pääministerin paikan milloin missäkin kokouksessa. Suomessa on taitavasti laadittu vallan kolmijako, hyvä perustuslaki ja erittäin toimiva demokratia. Ne takaavat kansalaisten luottamuksen julkisvaltaan. Ei missään tapauksessa pidä päästää demokratiaa rapautumaan.

Ei siellä erämaassa kyllä pidä pakottaa asumaan, ei kepillä eikä porkkanalla. Elämäntavat kaupungistuvat, yhä useammat tykkäävät asua kaupungeissa, se sallittakoon. Maanpuolustus on hoidettavissa ilman mökkien mummoja ja ukkejakin.

Suuri osa ihmisistä tykkää asua kaupungeissa. Siellä on työ- ja opiskelupaikat, harrastukset, tapahtumia, elämää. Niin yritys- kuin kulttuurielämäkin on yleensä virkeämpää siellä missä tapahtuu. Pitää vain osata hallita kaupunkien kasvua niin, etteivät kaikki pakkaudu esim. ahtaalle Helsingin niemelle. Kaupungeissa tulee säilyttää hengittävyyttä, luontoa, viheralueita, viihtyvyyttä.