Vaula Norrena

Vantaa-Keravan väestö kasvaa, lähiterveyskeskuksille riittää asiakkaita ja niitä tarvitaan.

Mielenterveysongelmat ovat suurin syy varhaiseen eläköitymiseen Suomessa. Joka päivä 12 henkilöä jää työkyvyttömyyseläkkeelle sen takia. On aivan hullua laittaa nuoret ihmiset eläkkeelle siksi, ettei muka ole varaa hoitaa heitä kuntoon!

Tietenkin elintärkeä hengenpelaqstustyö on turvattava.

Tämähän oli syy, miksi hyvinvointialueet perustettiin. Nyt kuitenkin HUS erikoissairaanhoito käy aina vain kalliimmaksi, siellä hankitaan huippuhienoja miljoonia maksavia laitteita sun muuta. Vantaa-Keravalla erikoissairaanhoito maksaa jo 1310 euroa/ asukas vuodessa, kun perusterveydenhoidon hinta on 683 euroa/ asukas/ vuosi. Viime vuonna HUS kieltäytyi sopeuttamasta budjettiaan, vaikka kaikkien muiden oli pakko. Tuntuu, että siellä eletään omassa todellisuudessa.

Vanhustenhoidon puolella on todettu julkinen palvelu paremmaksi ja edullisemmaksi. Saattaa olla, että näin olisi lastensuojelussakin, ainakin olisi helpompi valvoa, että hoito on asianmukaista ja hyvää.

Yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksia ei ole Suomessa vielä kunnolla otettu käyttöön. Tampereella on hieno hanke, jossa opiskelijoille tarjotaan edullista asumista samassa talossa vanhusten kanssa. Tällaista pitää tehdä lisää.

Suomesta on kadonnut 70 000 koulutettua sairaanhoitajaa muihin hommiin. Alan raskaus tai palkkaus lienee ongelma, joka pitäisi pystyä ratkaisemaan. Ulkomaiset hoitajat ovat hyvä juttu silloin kun he oppivat tarpeeksi suomea, jotta työt hoituvat turvallisesti. Varsinkin vanhukset tuntuvat pitävän ulkomaisista hoitajista, sanovat, että nämä suhtautuvat lämpimämmin potilaisiin.

Nyt on 21 aluetta, joista osassa on asukkaita vain sen verran kuin Korsossa ja Koivukylässä yhteensä, eli 60 000 asukasta. Turhaa moninkertaista hallintoa pitää purkaa.

Ensin pitää katsoa, mitä on tehtävissä tehostamalla tilojen ja laitteiden käyttöä. On aivan hullua, että jokaisessa 1000 asukkaan kunnassakin olisi oma terveyskeskus (kuten keskustapuolue haluaa) silloin jo pelkkä rakennus vie suuren osan budjetista.

Pieni verotusoikeus, vaikka vain muutama kymppi per asukas mahdollistaisi ennalta ehkäisevien palveluiden tuottamista, kuten elintapavalmennusta. Nythän valtion rahoitus ei riitä siihen ollenkaan. Muutenkin on ongelma, että valtio päättää hyvinvointialueiden rahoista kokonaan. Mitä virkaa silloin on hyvinvointialueiden päättäjillä? Pieni verotusoikeus myös kannustaisi alueita parempaan taloudenpitoon.

Ei valitettavasti ole realistista tällä hetkellä. Vihreät mieluusti luopuisi terveyskeskusmaksusta, jos vain olisi varaa. Koska silloin pitkäaikaissairaudet vähenevät, kun ihmiset tulevat hoitoon ajoissa. Vihreät saivat sentään neuvoteltua pienemmän 25 euron terveyskeskusmaksun Vantaa-Keravalle, kun 28 euroa oli esitys.

Olisihan se turvallisempaa kaikille.

HUS nykyisellään tuhlaa rahaa, eikä suostu sopeuttamaan budjettiaan, vaikka kaikkien muiden pitää. (Ostavat mitä kalleimpia tutkimuslaitteita vain Amerikasta löytävät...) Erikoissairaanhoitoon menee Vantaa-Keravalla 1310 euroa per asukas vuodessa (380 miljoonaa), kun terveyskeskusten pitää pärjätä 683 eurolla per asukas. Koko hyvinvointialueiden idea oli satsata perusterveydenhoitoon. Nyt HUS imee ne rahat.

No jaa. Periaatteessa vastustan ylenmääräistä holhousta. Mutta nuoret ja opiskelijat ovat kyllä tukalassa asemassa nyt, kun tukia on reippaasti leikattu. Mieluummin palauttaisin heille tukia kuin rakentaisin hankalan kuukautissiteiden ilmaisjakelun.

Vantaalla lienee vieläkin sosiaalityöntekijöiden palkoissa eroja, vaikka niitä on koetettu harmonisoida ja parantaa.

Varmasti julkisissa palveluissa on tehostamisen varaa, mutta ei itsetarkoituksellisesti. Myöskään veronkorotukset eivät ole autuaaksi tekevä asia, ellei palvelutuotantoa ole mietitty järkeväksi ja riittävän tuottavaksi. Nythän terveyspuolella on pakosta jouduttu keksimään tehokkaampia palveluja eli etäpalveluja, ensin ne tulivat koronan takia, sitten rahanpuutteen takia. Aika näyttää, miten toimivat.

Tämä se on nykyajan vitsaus. Että kun on päästy paremmalle oksalle, kuvitellaan sen olevan ainoastaan oman erinomaisuuden tulosta. Ja että siitä pitäisi vielä erikseen palkita 10- tai 100- kertaisesti verrattuna tavan tallaajaan. Joidenkin harvojen liian suuret palkat ovat yhteiskunnan syöpä, mikäli samaan aikaan toisten palkkoja ja sosiaaliturvaa poljetaan alas. Kohtuus kaikessa!

En ymmärrä kysymystä. Lähinnä tulee mieleen, pitäisikö valtion puuttua kahden ruokajätin rahastukseen kuluttajilta? Vastikään uutisoitiin, että Suomessa ruokakauppa on maailman kannattavinta voimakkaan keskittymisen takia. Ja kyllä, siihen olisi hyvä puuttua. Mutta miten?

Ei ole helppoa. Pahimmin se iskee ihmisen identiteettiin, lamauttaa niin, että siitä on vaikea nousta. Voi tulla jopa ylisukupolvista syrjäytymistä. Kun perheet eivät pääse oikeisiin töihin, lapsetkin tottuvat, että ollaan kotona ja kitkutellaan. Ei hyvä.

Kyllä valtiolla ja kunnilla on hyvä olla omat lypsylehmänsä, joista saadaan kohtuullista tuloa. On myös aloja ja yrityksiä, joiden ei soisi koskaan päätyvän kansainvälisten sijoittajien lyspykoneiksi. Esimerkiksi energiayhtiöt ja vesiyhtiöt ovat sellaisia, joissa julkisen omistajan pitää huolehtia toiminnasta ja säädyllisistä kuluttajahinnoista. Myös kaivosten olisi parempi olla julkisomisteisia.

Maailma kansainvälistyy, miksemme siis mekin. Monikulttuurisuus tarkoittaa muutosta vanhalle monokulttuurille. Ihmisille suurempaa vapautta valita itse omat elämäntapansa, uskontonsa, arvonsa. Olemme ihmisinä joka tapauksessa erilaisia, miksi emme saisi olla sitä myös ihmisryhminä. Suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus on todettu myös taloutta rikastuttavaksi tavaksi toimia yrityksissä ja yhteisöissä.

Mikäli tarkoitetaan Jeesuksen oppeja armollisuudesta ja anteeksi antamisesta, varmasti ne olisivat hyvä ohjenuora nykyeduskunnassakin. Mikäli taas tarkoitetaan yhtä ainoaa, oikeaa uskontoa ja sen vanhurskasta muiden tuomitsemista, niin ei kiitos. Kysymys on epämääräisesti asetettu.

En tunne asiaa tarpeeksi ollakseni siitä jotenkin oikeassa. Periaatteessa kannatan suvaitsevaisuutta ja moninaisuuden ymmärtämistä.

Herran pelko oli kasvatustapa, jota käytettiin autoritäärisessä luokkayhteiskunnassa. Onneksi siitä on päästy pois. Nykyisin suositaan tasa-arvoa ja jokaisen oikeutta omanlaiseensa elämään. Sitä paitsi elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa liian kiltit vain runtataan rakoon. Parempi, kun lapsi oppii ajattelemaan omilla aivoillaan ja pitämään jossain määrin myös puolensa.

Jonkun on näytettävä tietä. Yleensä se on maailmassa Pohjoismaat, niin tässäkin asiassa. Pitää vain uskoa, että muut tulevat perässä, kun heille näyttää, kuinka se on mahdollista, järkevää ja jopa kannattavaa.

Suomen ja suomalaisten etu voi nykymaailmassa olla melko lailla sama kuin esimerkiksi Ukrainan etu tai Grönlannin etu tai Gazan etu, vaikka näiden etujen tukeminen maksaa meille. Suomalaisten etu on, että metsiämme ei hakata matalaksi, eikä vesiämme lannoiteta saastaisiksi, vaikka jonkun mielestä siitä saisi rahaa enemmän. Tämäkin kysymys on hankalasti asetettu.

Oletteko huomanneet, että kovimmin kasvava bisnes maailmassa on juuri vihreä siirtymä? Yhä harvemmin ympäristön etu ja talouskasvu ovat ristiriidassa, paitsi metsä- ja kaivosyhtiöillä tietenkin. Ja kyllä, metsiä ei pidä hakata määrättömästi, eikä kaivosten antaa pilata luontoa maakunnissa.

Nythän meillä valitettavasti taitaa presidentti osin näin toimiakin, kun ottaa pääministerin paikan milloin missäkin kokouksessa. Suomessa on taitavasti laadittu vallan kolmijako, hyvä perustuslaki ja erittäin toimiva demokratia. Ne takaavat kansalaisten luottamuksen julkisvaltaan. Ei missään tapauksessa pidä päästää demokratiaa rapautumaan.

Ei erämaassa pidä pakottaa asumaan, ei kepillä eikä porkkanalla. Elämäntavat kaupungistuvat, yhä useammat tykkäävät asua kaupungeissa, se sallittakoon. Maanpuolustus on hoidettavissa ilman mökkien mummoja ja ukkejakin.

Suuri osa ihmisistä tykkää asua kaupungeissa. Siellä on työ- ja opiskelupaikat, harrastukset, tapahtumia, elämää. Niin yritys- kuin kulttuurielämäkin on yleensä virkeämpää siellä missä tapahtuu. Pitää vain osata hallita kaupunkien kasvua niin, etteivät kaikki pakkaudu esim. ahtaalle Helsingin niemelle. Kaupungeissa tulee säilyttää hengittävyyttä, luontoa, viheralueita, viihtyvyyttä.