Marko Koivuniemi

Minusta kännyköistä on nyt tehty samanlainen kaiken pahan alku ja juuri kuin "rökänröll-musiikista" aikoinaan. Ymmärrän että puhelimiin liittyy lieveilmiöitä mutta aika monen ihmisentaimen ainoat tai läheisimmät ystävät löytyvät puhelimen kautta - ehkä toiselta puolelta maailmaa. Välitunneilla voidaan myös hoitaa tärkeitäkin asioita kodin ja koulun välillä. Kun kuitenkin on jopa elintärkeitä hyväksyttäviä syitä niin menee vaikeaksi sitten rakentaa ja ylläpitää järjestelmää kuka saa ja millä perusteella. Ongelmiin - kiusaamiseen somen yms. kautta tulee puuttua muuten tiukasti ja määrätietoisesti. Siihen kyllä löytyy keinot jos on tahtoa. Kiusaamisvälineen poisto koulun ajalta vain lakaisee ongelmaa näkyviltä.

En oikeasti tiedä tilannetta. Ymmärtääkseni pysyvät paikat saadaan kyllä täytettyä ja ongelma on sijaisten ja muiden "heittopussina toimivien" työntekijöiden kanssa. Elämäänsä on vaikea suunnitella vaikkapa muuttoa Kurikkaan jos ei ole tietoa onko työsuhde 3kk vai pidempi. Pätkätyösuhteista jos yritettäisiin päästä aktiivisemmin eroon niin se jo auttaa.

Mitä aiemmin ongelmiin puututaan ja panostetaan sitä varmemmin niistä on hyötyä. Väärässä paikkaa säästämistä jos yhtäältä puhutaan lapsiystävällisestä kunnasta ja toisaalta minimoidaan avustajien määrää.

Kurikan kohdalla on nähdäkseni vähän karsittavaa tällä sektorilla.

Kiristystä on jo tehty ja tekeillä joten lisäleikkauksiin ei todellakaan ole syytä ryhtyä. Kirjasto on tasa-arvoista ja helposti saavutettavaa ja tärkeää sivistyspalvelua ja virkailijoiden vähentäminen ja itsepalveluaikojen kasvattaminen kaventaa palvelu merkittävästi.

Kurikka on hyvässä tilanteessa veroprosentin suhteen - raskaita ja isoja investointeja on toteutettu ja toteutumassa. Kaikki välineet on oltava kokonaistarkastelussa.

Tolokku pitää olla talakkunan syönnissä. Muuttotappiokuntaan pitäätietysti houkutella lisää asukkaita, lisää yrittäjiä, lisää tuotantoa ja lisää vaikka ja mitä. Tapauskohtaista tietysti että millä tavalla houkuttelu on mahdollista ja millä kustannuksilla se on kannattavaa.

Ymmärtääkseni tutkimusnäyttö puhuu juuri sen puolesta että eriytyminen tuottaa ongelmia. Maaseutukaupungissa (unelmilla tai ilman) tämä nyt ei sinänsä ole niin ilmiselvää mutta toki selviä alue-eroja on. Kurikan suhteen kuitenkin suurin asuinalue-ero syntyy kuntaliitoksista. Jurva, Jalasjärvi ja Kurikka ovat kaukana toisistaan ja hyvinkin erilaisia. Kaupungin tasapuolinen kehittäminen edellyttää että koko Kurikan huomioimista ja se on tietysti haastavaa koska väestöpohja ja asukaslukukin ovat hyvin erilaisia. Näkemykset oikeudenmukaisuudesta kun voidaan nähdä monestä näkökulmasta.

Kovin vaikea kysymys. Asukasmäärä kun itsessään ei ole autuaaksi tekevä asia. Ihannetilanteessa Kurikka kasvaa ja kehittyy niin että työntekijöitä saapuu ja muuttaa alueelle - Suomesta tai ulkomailta tai molemmista. Tuoden samalla uutta virtaa ja energiaa ja verotuloja. Työperäinen maahanmuutto on kannatettavaa - silloin kun halvemmalla työvoimalla ei korvata työttömiä jo valmiiksi koulutettuja. Maahanmuutto taas kriisitilanteiden vuoksi maastaan lähtijöiltä taas on oma kysymyksensä - jos valtio sellaista ehdottaa niin suhtaudun lähtökohtaisesti myönteisesti.

Täällä lakeuksilla tuollainen kysymys on melko lailla harvinainen - tonttitarjontaa kyllä riittää jos niin halutaan ilman että tarvitsee tärkeisiin ja koskemattomiin luontokohteisiin puuttua. Toisaalta taas näkisin että täälläpäin luontoalueita uhkaa ennemmin uudet kalliimman luokan asunnot tai vapaa-ajankohteet joille haetaan poikkeuslupaa tai kaavoitetaan uusia alueita houkutellakseen talonrakentajia. Sanoisin että tällainen pikavoittojen tavoittelu ei ole suotavaa - Jalasjärvelläkin huomattavissa miten pientaloalueiden kaavoitus syö virkistykäyttöön soveltuvaa hienoa luontoa koska ymmärrettävästi alueelle on hienoa myös omakotitalonsa rakentaa.

Kyllä minä ainakin näen hyvinvointiyhteiskunnan rakentuvan sen varaan että julkiset palvelu ja sosiaalietuudet toimivat ja omilla veroeuroillani olen kannattelemassa myös niitä joiden elämässä kortit on jaettu heikommin. Toki jossain rajat tulevat vastaan ja asioita on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Kun samaan aikaan yritellään houkutella uusia asukkaita vaikkapa ilmaisella varhaiskasvatuksella niin jos julkisissa palveluissa karsitaan niin saavutettu hyöty Kurikan houkuttelevuudesta muuttavalla perheelle menetetään.

Tämä kysymys kiertää vuodesta toiseen. Varmaan joka kerralla vastaan eri tavalla koska tätä voi tarkastella niin monestä näkökulmasta. Mikään näkökulma ei tee kysymyksestä järin mielekästä. Onko hyvinvointialueen johtaja niin paljon ahkerampi ja lahjakkaampi kuin sairaanhoitaja kun palkkoja vertaa? Onko siivooja vähemmän ahkera kuin joku paremmin palkattu? Vai tarkoitetaanko samasta työstä? No ei sekään niin yksiselitteistä ole. Vai onko vähemmän lahjakasta ja ahkeraa valita matalapalkkatyöhön johtava koulutus?

Riippuu valtion käsitteestä. Jos valtio tarkoittaa nykyhallituksen arvomaailman mukaista valtiota niin täysin eri mieltä. Riippuu myös puuttumiskeinoista- ja tavoista. Puhumattakaan reiluuden käsitteestä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus työllään elää ja pärjätä.

Helppoa verrattuna mihin? Ylivoimainen enemmistö haluaisi löytää väylän työelämään ja paremman tulotason varaan. Kannustinloukko karsii pois osan vaihtoehdoista mutta onko silloin syy sosiaalituessa vai tarjotussa työssä? Ihminen kuitenkin on pakotettu ajattelemaan ensisijaisesti sitä mitä saa ostettua kaupasta ruoaksi. Olisi kovin hienoa jos voisi ajatella että mä tingin nyt syömisestä että otan tämän alipalkatun työn vastaan jos se poikisi jatkoa parempaan. Etenkin kun oman syömisen lisäksi usein on vastuussa lastenkin elämästä. Minusta pitäisi helpottaa tietyltä osin elämistä sosiaaliturvan varassa: mahdollistaa opiskelu ja itsensä kehittäminen ilman byrokratiaa.

Minusta omistajuuden vähenemisen seuraukset ovat olleet päivänselviä. Toki joku niistä on hyvinkin paljon hyötynyt. Kansa ei. Mutta valtion ja kuntien omistamien yritysten ja kuntien tekemien kilpailuttamistoimien pitäisi kyllä paremmin kohdata tai sitten mahdollistaa muuta kautta se että kaupunki ostaa palvelut omalta toimijalta eikä ulkoiselta.

Kyllä. Tämä on mielestäni hyvä asia. Etenkin kun on saanut ystävystyä ukrainalaisten kanssa. Monikulttuurisuuteen kannustaminen EI tarkoita sitä että hyväksyy esim. maahanmuutajan tekemän rikoksen. Tämä nyt pitäisi olla päivänselvää kaikille vähänkään ajatteleville, mutta valitettavan usein se ei sitä ole. Nimittäni samalla logiikalla isänmaallisuus ja "Oma Kansa Ensin"-ajattelu tarkoittaa että hyväksyy kantasuomalaisen tekemän rikoksen. Ihminen on yksilö ja vastuussa teoistaan - selittäviä tekijöitä ongelmiin voidaan etsiä mutta aika harva silti on vaatimassa Anoran viinatehtaan lakkauttamista. Yllättävän moni on vaatimassa maahanmuuton lakkauttamista.

Ne kuuluisat kristilliset arvot. Niistä on valitettavan monia tulkintoja. Eräässä listassa oli mm: "Herra, pelasta minut valehtelijoiden käsistä, varjele heidän petollisilta puheiltaan." ja ”Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden.” Nämähän ovat hyvinkin kannatettavia. Mutta sitten taas on hyvinkin toisenlaisia esimerkkejä mm. siitä että miten ns. vääräuskoisia tai vähemmistöjä kohdellaan. On hyvä että ihmisellä on arvot joiden pohjalta rakentaa mielipiteitään - se kertoo että asioita on mietitty ja pohdittu ja koeteltu. Arvopohjaksi soveltuu myös muut kuin kristilliset arvot vaikka toki paljon on yhteisiäkin. Vaikkapa kultainen sääntö joka on yhteistä uskonnoille ja humanismille.

Sosiaalisen sukupuolen moninaisuus on kiistaton fakta jota nyt hämmenetään erilaisilla biologisen sukupuolen tulkinnoilla kromosomeihin, sukusoluihin yms. liittyen. Amerikassa trendikäs uhkakuvien maalailu on valitettavasti rantautunut suomeenkin ja unohdetaan että ihmiset vain haluavat olla oma itsensä - siltä miltä heistä itsestään tuntuu. Se ei ole keneltäkään muulta pois.

Pohjois-Korean kuntavaaleissa vastaukseni olisi toisella laidalla. Onneksi kuitenkin elämme Suomessa. On tärkeää osata toimia ohjeiden mukaisesti ja kunnioittaa auktoriteettia. Mutta yhtä lailla on tärkeää osata ja uskaltaa myös kyseenalaistaa, ihmetellä ja kritisoida. Tärkempää olisi oppia tuota jälkimmäistä tekemään oikein ja perustellusti. Kysymyksen taustalla on varmaan sellainen olkiukko jossa nuoriso näyttä keskisormea ja "vittu mun tartte sua totella kääkkä". Mutta tuo tilanne ei välttämättä ole sen huonompi kuin sokea tottelevaisuus. Kuinka paljon pahaa on saatu aikaan sillä että auktoriteettia on kunnioitettu eikä ole uskallettu tuoda esiin että tämä tuntuu väärältä.

Aika usein tulee lällättelyä jos jossain tulivuori purkaantuu tai tulee uutinen Kiinasssa mustaa savua tupruttavasta tehtaasta että no niin taas nähdään ettei Suomen teoilla ei ole mitään merkitystä. Maapallo on kuitenkin yhteinen ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Lisänä se on rikka rokassakin. Kokonaisuuden tasolla prosentuaalisesti päästöjen vähennys ei ehkä hirvittävästi vielä vaikuta mutta kerrannaisvaikutukset sekä teknologian kehittymisen saralla että mahdollisuuksien suhteen viedä, myydä ja kaupallistaa osaamista vihreän teknologian saralla. Lisäksi se tosiasia että länsimäinen henkilö kuitenkin keskimääräin kuluttaa palon enemmän kuin keskivertoihminen muualta. Teollistuminen edistyy muuallakin ja silloin he voivat jättää välistä saastuttavimman vaiheen kun on muitakin vaihtoehtoja.

On taas sellainen populismin kukkanen tämä kysymys ettei paremmasta väliä. Mitäs jos vaikkapa maahanmuuttaneen etu onkin loppupeleissä koko Suomen etu? Tai jonkun suomalaisen joukon etu on Suomen edun vastainen? Tai entäs jos kuun vaihtuessa muunmaalainen saa Suomen kansalaisuuden - sittenkö hän on kelvollinen?

Tapauskohtaisesti nämä asiat pitää päättää. Lähtökohtaisesti uskon ja toivon että ympäristöystävällisyys on myös yrityksien etu. Ympäristöjäkin on kovin erilaisia: ympäristöä ja hyvin rikastakin ympäristöä on ruohottunut hiekkamonttu. En sitä kuitenkaan suojelisi samalla innolla kuin ikimetsää.

Mietin että vastaanko demokratiaa puolustaakseni "Täysin erimieltä" mutta annan nyt Stubbille pienen oljenkorren keksiä jotain hienoa esim. Ukrainan hyväksi.

Mitähän tälläkin sitten tarkoitetaan. Kyllähän lähtökohtaisesti asua saa missä lystää -mutta mitä palveluita saa läheltä on sitten toinen asia. Pitäisi siis vähän tarkemmin määritellä mitä tuo "pitää asutettuna" tarkoittaa: terveyspalveluja x km:n päässä ja peruskoulu y km:n päässä. Vai kannustimia asumisessa syrjemmällä. Mielestäni toimintoja voisi kyllä hajoittaa jottei kaikki keskittyisi isompiin keskuksiin - toisin kuin Kurikassa on päätetty tehdä kaupungintalon suhteen. Valtakunnan tasolla kyllä siinä mielessä kannattaisin että esim. valokuituhankkeita syrjempäänkin aloitettaisiiin - se mahdollistaa kuitenkin etätyön ja paljon palveluitakin.

En minä tiedä. Moni vapaaehtoisesti haluaa kaupunkiin jossa palvelut ja kaikki lähellä. Se myös vähentää tarvetta esim. yksityisautoilulle tai jopa auton omistajuudelle. Sehän on toki myrkkyä sanoa ääneen täällä lakeuksilla. Meilläkin on kaksi autoa. Mutta joo. Ihmiset asettuvat sinne mistä löytävät elannon ja kodin. Joskus löytävät ensin kodin koska uskovat elannonkin löytyvän paremmin kaupungista. En minä osaa tuota nyt nähdä hyvänä enkä pahana - se on kehitys joka on jatkunut vuosikymmeniä...