Marko Koivuniemi

Kysymyksenasettelussa on se ongelma, että ilman tarkkoja kustannusvaikutuksia ja perusteita suuntaan taikka toiseen kysymykseen vastaaminen on arpapeliä. Tiettyjä erityisiä palveluita voi olla tarkoituksenmukaista keskittää, mutta lähiterveysaseman merkitys on sekin tärkeää etenkin hyvinvointialueen laitamilla asuville.

Jos rahasta puhutaan niin pelkästään mielenterveysongelmien aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat yhteiskunnalle kalliita. Inhimillinen hätä - pahimmillaan kuolemaan johtavien mielenterveysongelmien vuoksi koskettaa ihmisen itsensä lisäksi suurta joukkoa läheisiä.

En tiedä tarpeeksi yksityiskohtia ja mahdollisuuksia mutta pelastustoimi on yhteiskunnan kannalta niin kriittinen tekijä että välttäisin viimeiseen asti rahoituksen vähentämistä.

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tehokkaalla toiminnalla säästetään varmasti sairaalapäiviä, joten ymmärrän ajatuksen. Mutta säästöt on löydyttävä kyllä johto- ja välijohtotasolta eikä esimerkiksi hoitajatasolta.

Sijaisvanhemmat tekevät arvokasta työtä joten sijaisvanhemmuusjärjestelmää en karsisi, mutta mielestäni lasten sijoituspalvelujen keskittäminen terveysalan jäteille ei ole toivottava kehityssuunta.

Kotihoito ja yhteisöllinen asuminen ovat ikääntyneiden itsensäkin kannalta toivottavampi vaihtoehto mutta esimerkiksi kotihoidon tarjoamista pitäisi ehdottomasti myös säännöllisillä henkilökohtaisilla kiireettömillä käynneillä valvoa, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Oma mummani aikanaan pärjäsi hyvin mökissään - kunnes sitten erään talvipäivänä ei ollutkaan muistanut lämmittää tupaa saati tehdä ruokaa. Kotihoitajia ei saa kuormittaa niin suurilla käyntikiintiöillä että ihmistä ei ehdi kohdata aidosti.

Työvoimapula on aika yleinen keskusteluissa - kun samaan aikaan hoitoalan osaajia on myös kortistossa. Siksi olisin jokseenkin eri mieltä. Toisaalta olen jokseenkin samaa mieltä jos tarve on aito ja perusteltu eikä vain säästösyistä kouluttamattomuudesta johtuen halvempaa työvoimaa haluten.

Alueethan olivat suuren poliittisen pelin tulos. Karttaa katsellen voisin nähdä yhdistämisen hyödylliseksi tulevaisuudessa. Mutta koska sisäänajovaihe on vielä menossa itse uudistukseksta niin tässä vaiheessa en sekoittaisi soppaa entisestään.

Tehtävien pitäisi jonkun tahon kuitenkin hoitaa.

En tiedä asiasta tarpeeksi muodostaakseni kantaa suuntaan taikka toiseen. Maalaisjärjellä voisi ajatella että verotusoikeus olisi hyvinkin looginen: tuloa sieltä mistä palveluja käytetään. Mutta seuraukset voisivat johtaa hyvin erilaisiin lopputulemiin hyvinvointialueilla ja asettaa kansalaisia eriarvoiseen asemaan.

Kyllä minä ainakin näen hyvinvointiyhteiskunnan rakentuvan sen varaan että julkiset palvelu ja sosiaalietuudet toimivat ja omilla veroeuroillani olen kannattelemassa myös niitä joiden elämässä kortit on jaettu heikommin. Toki jossain rajat tulevat vastaan ja asioita on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Kun samaan aikaan yritellään houkutella uusia asukkaita vaikkapa ilmaisella varhaiskasvatuksella niin jos julkisissa palveluissa karsitaan niin saavutettu hyöty Kurikan houkuttelevuudesta muuttavalla perheelle menetetään.

Tämä kysymys kiertää vuodesta toiseen. Varmaan joka kerralla vastaan eri tavalla koska tätä voi tarkastella niin monestä näkökulmasta. Mikään näkökulma ei tee kysymyksestä järin mielekästä. Onko hyvinvointialueen johtaja niin paljon ahkerampi ja lahjakkaampi kuin sairaanhoitaja kun palkkoja vertaa? Onko siivooja vähemmän ahkera kuin joku paremmin palkattu? Vai tarkoitetaanko samasta työstä? No ei sekään niin yksiselitteistä ole. Vai onko vähemmän lahjakasta ja ahkeraa valita matalapalkkatyöhön johtava koulutus?

Riippuu valtion käsitteestä. Jos valtio tarkoittaa nykyhallituksen arvomaailman mukaista valtiota niin täysin eri mieltä. Riippuu myös puuttumiskeinoista- ja tavoista. Puhumattakaan reiluuden käsitteestä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus työllään elää ja pärjätä.

Helppoa verrattuna mihin? Ylivoimainen enemmistö haluaisi löytää väylän työelämään ja paremman tulotason varaan. Kannustinloukko karsii pois osan vaihtoehdoista mutta onko silloin syy sosiaalituessa vai tarjotussa työssä? Ihminen kuitenkin on pakotettu ajattelemaan ensisijaisesti sitä mitä saa ostettua kaupasta ruoaksi. Olisi kovin hienoa jos voisi ajatella että mä tingin nyt syömisestä että otan tämän alipalkatun työn vastaan jos se poikisi jatkoa parempaan. Etenkin kun oman syömisen lisäksi usein on vastuussa lastenkin elämästä. Minusta pitäisi helpottaa tietyltä osin elämistä sosiaaliturvan varassa: mahdollistaa opiskelu ja itsensä kehittäminen ilman byrokratiaa.

Minusta omistajuuden vähenemisen seuraukset ovat olleet päivänselviä. Toki joku niistä on hyvinkin paljon hyötynyt. Kansa ei. Mutta valtion ja kuntien omistamien yritysten ja kuntien tekemien kilpailuttamistoimien pitäisi kyllä paremmin kohdata tai sitten mahdollistaa muuta kautta se että kaupunki ostaa palvelut omalta toimijalta eikä ulkoiselta.

Kyllä. Tämä on mielestäni hyvä asia. Etenkin kun on saanut ystävystyä ukrainalaisten kanssa. Monikulttuurisuuteen kannustaminen EI tarkoita sitä että hyväksyy esim. maahanmuutajan tekemän rikoksen. Tämä nyt pitäisi olla päivänselvää kaikille vähänkään ajatteleville, mutta valitettavan usein se ei sitä ole. Nimittäni samalla logiikalla isänmaallisuus ja "Oma Kansa Ensin"-ajattelu tarkoittaa että hyväksyy kantasuomalaisen tekemän rikoksen. Ihminen on yksilö ja vastuussa teoistaan - selittäviä tekijöitä ongelmiin voidaan etsiä mutta aika harva silti on vaatimassa Anoran viinatehtaan lakkauttamista. Yllättävän moni on vaatimassa maahanmuuton lakkauttamista.

Ne kuuluisat kristilliset arvot. Niistä on valitettavan monia tulkintoja. Eräässä listassa oli mm: "Herra, pelasta minut valehtelijoiden käsistä, varjele heidän petollisilta puheiltaan." ja ”Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden.” Nämähän ovat hyvinkin kannatettavia. Mutta sitten taas on hyvinkin toisenlaisia esimerkkejä mm. siitä että miten ns. vääräuskoisia tai vähemmistöjä kohdellaan. On hyvä että ihmisellä on arvot joiden pohjalta rakentaa mielipiteitään - se kertoo että asioita on mietitty ja pohdittu ja koeteltu. Arvopohjaksi soveltuu myös muut kuin kristilliset arvot vaikka toki paljon on yhteisiäkin. Vaikkapa kultainen sääntö joka on yhteistä uskonnoille ja humanismille.

Sosiaalisen sukupuolen moninaisuus on kiistaton fakta jota nyt hämmenetään erilaisilla biologisen sukupuolen tulkinnoilla kromosomeihin, sukusoluihin yms. liittyen. Amerikassa trendikäs uhkakuvien maalailu on valitettavasti rantautunut suomeenkin ja unohdetaan että ihmiset vain haluavat olla oma itsensä - siltä miltä heistä itsestään tuntuu. Se ei ole keneltäkään muulta pois.

Pohjois-Korean aluevaaleissa vastaukseni olisi toisella laidalla. Onneksi kuitenkin elämme Suomessa. On tärkeää osata toimia ohjeiden mukaisesti ja kunnioittaa auktoriteettia. Mutta yhtä lailla on tärkeää osata ja uskaltaa myös kyseenalaistaa, ihmetellä ja kritisoida. Tärkempää olisi oppia tuota jälkimmäistä tekemään oikein ja perustellusti. Kysymyksen taustalla on varmaan sellainen olkiukko jossa nuoriso näyttä keskisormea ja "vittu mun tartte sua totella kääkkä". Mutta tuo tilanne ei välttämättä ole sen huonompi kuin sokea tottelevaisuus. Kuinka paljon pahaa on saatu aikaan sillä että auktoriteettia on kunnioitettu eikä ole uskallettu tuoda esiin että tämä tuntuu väärältä.

Aika usein tulee lällättelyä jos jossain tulivuori purkaantuu tai tulee uutinen Kiinasssa mustaa savua tupruttavasta tehtaasta että no niin taas nähdään ettei Suomen teoilla ei ole mitään merkitystä. Maapallo on kuitenkin yhteinen ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Lisänä se on rikka rokassakin. Kokonaisuuden tasolla prosentuaalisesti päästöjen vähennys ei ehkä hirvittävästi vielä vaikuta mutta kerrannaisvaikutukset sekä teknologian kehittymisen saralla että mahdollisuuksien suhteen viedä, myydä ja kaupallistaa osaamista vihreän teknologian saralla. Lisäksi se tosiasia että länsimäinen henkilö kuitenkin keskimääräin kuluttaa palon enemmän kuin keskivertoihminen muualta. Teollistuminen edistyy muuallakin ja silloin he voivat jättää välistä saastuttavimman vaiheen kun on muitakin vaihtoehtoja.

On taas sellainen populismin kukkanen tämä kysymys ettei paremmasta väliä. Mitäs jos vaikkapa maahanmuuttaneen etu onkin loppupeleissä koko Suomen etu? Tai jonkun suomalaisen joukon etu on Suomen edun vastainen? Tai entäs jos kuun vaihtuessa muunmaalainen saa Suomen kansalaisuuden - sittenkö hän on kelvollinen?

Tapauskohtaisesti nämä asiat pitää päättää. Lähtökohtaisesti uskon ja toivon että ympäristöystävällisyys on myös yrityksien etu. Ympäristöjäkin on kovin erilaisia: ympäristöä ja hyvin rikastakin ympäristöä on ruohottunut hiekkamonttu. En sitä kuitenkaan suojelisi samalla innolla kuin ikimetsää.

Mietin että vastaanko demokratiaa puolustaakseni "Täysin erimieltä" mutta annan nyt Stubbille pienen oljenkorren keksiä jotain hienoa esim. Ukrainan hyväksi.

Mitähän tälläkin sitten tarkoitetaan. Kyllähän lähtökohtaisesti asua saa missä lystää -mutta mitä palveluita saa läheltä on sitten toinen asia. Pitäisi siis vähän tarkemmin määritellä mitä tuo "pitää asutettuna" tarkoittaa: terveyspalveluja x km:n päässä ja peruskoulu y km:n päässä. Vai kannustimia asumisessa syrjemmällä. Mielestäni toimintoja voisi kyllä hajoittaa jottei kaikki keskittyisi isompiin keskuksiin - toisin kuin Kurikassa on päätetty tehdä kaupungintalon suhteen. Valtakunnan tasolla kyllä siinä mielessä kannattaisin että esim. valokuituhankkeita syrjempäänkin aloitettaisiiin - se mahdollistaa kuitenkin etätyön ja paljon palveluitakin.

En minä tiedä. Moni vapaaehtoisesti haluaa kaupunkiin jossa palvelut ja kaikki lähellä. Se myös vähentää tarvetta esim. yksityisautoilulle tai jopa auton omistajuudelle. Sehän on toki myrkkyä sanoa ääneen täällä lakeuksilla. Meilläkin on kaksi autoa. Mutta joo. Ihmiset asettuvat sinne mistä löytävät elannon ja kodin. Joskus löytävät ensin kodin koska uskovat elannonkin löytyvän paremmin kaupungista. En minä osaa tuota nyt nähdä hyvänä enkä pahana - se on kehitys joka on jatkunut vuosikymmeniä...