Kirsikka Typpö

Yläkouluikäisten kohdalla tarpeen käyttää kännykkää välituntisin jo ymmärtää. Yläkoulussa lähestyisin asiaa siitä näkökulmasta, mitä voitaisiin tarjota kännyköiden käytön sijaan. Tarjotaan aktiviteetteja välitunneille ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Näin kännykän ei tarvitse olla välituntien viihdytysväline. Alakouluissa kännykän käyttö on kiellettävä. Alakoululaisen ei tarvitse tavoittaa ketään henkilökohtaisesti puhelimellaan koulupäivän aikana, vaan tarpeen tullen siitä vastaa koulu. Ruokailutilanteissa kännykkä on mielestäni kiellettävä, sillä ruokailu on myös oppimistilanne. Yhdessä muiden kanssa syödessä keskustellaan, ei olla puhelimella.

Harvalla kunnalla on varaa lähteä nostamaan kunnan työntekijöiden palkkoja TES:iä korkeammalle. Näin on myöskin Kannuksen kohdalla. Lisäksi harva päätyy valitsemaan työpaikkaa vain palkan perusteella. Etenkin jos kyseessä on ovat melko pienet erot, jotka tasaantuvat verotuksessa. Varmistetaan se, että kuntamme on muiltakin osin houkutteleva paikka työskennellä. Työssä täytyy olla joustavuutta, ja siinä täytyy olla osaava ja alaisia tukeva johto.

Erityisopettajien ja koulukäyntiavustajien määrän nostamista täytyy harkita, jos kunnassamme sille nähdään tarvetta. Kuntaveron korotuksen sijaan etsisin ensin ratkaisua kunnan budjetista: löytyisikö vaadittava raha muualta? Näen siis mahdollisuuden uudelleenpriorisoinnille. Pitkällä aikavälillä resurssien lisääminen koulutukseen ja erityiseen oppimisen tukeen on kuitenkin tärkeä panostus. Tällä varmistetaan se, että jokainen lapsi saavuttaa vaaditun taitotason.

Vuoden 2025 Kannuksen kaupungin talousarviossa kulttuuritoimen avustuksiin on varattu 14 000 euroa. Koko budjetti taas on 68 400 euroa, joten kulttuuritoimen avustukset ovat noin viidesosa kokonaisuudesta. Teatteri- ja orkesteriavustukset saavat siis osan koko budjetin viidesosasta. Määräraha on sen kokoinen, että sieltä löydettävä säästö ei ole järkevä verrattuna hyötyihin, joita kulttuurin tukemisesta saadaan. Tiedetään, että kaikella kultuurilla on merkittävä rooli hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvoiva kuntalainen taas on etu kunnalle.

Kannuksen kirjasto tarjoaa erinomaisia palveluita, joissa on valikoimaa kaikenikäisille. Kannan huolta siitä, että sivistys ja lukutaito säilyisivät ennallaan. Tämän edistämiseksi laadukas kirjasto on ensisijaisen tärkeää. Lisäksi Kannuksen kirjastossa järjestetään väliajoin myös hyviä tapahtumia, joilla se on saanut paljon lisää näkyvyyttä. Näen siis kirjaston ansaitsevan sen rahoituksen, joka sille on annettu. Kirjasto on myös monelle nuorelle erinomainen opiskelupaikka, jota nuoret hyödyntävät paljon.

Kannuksessa veroprosentti on jo nyt valtakunnallisesti korkealla tasolla, eikä kotitalouksia ole tarvetta rasittaa enempää. Verotuloja voidaan yrittää kerryttää enemmän houkuttelemalla työntekijöitä ja yrityksiä Kannukseen, jolloin esim. yhteisöveron määrä kasvaa. Ei ole kestävä tapa kattaa menoja niin, että käydään enemmän kuntalaisten kukkarolla.

Tällä saadaan Kannukseen lisää kiinteistö- ja yhteisöveroja, mikä on tärkeä lisä talouteemme. Tukemalla vihreän siirtymän investointeja voimme osaltamme edistää vihreää siiirtymää ja ilmastotavotteita. Ymmärrän toki huolet esimerkiksi luonnon säilymisestä, melusta ja maisemahaitoista, kun rakennetaan lisää. Pelisäännöistä onkin sovittava yhdessä.

Sosiaalista eriytymistä voidaan ehkäistä tehokkaasti asuinalueiden eriytymisen estämisellä. Tätä voidaan toteuttaa kaavoituksella: suunnitellaan asuinalueita niin, että alueelle saadaan eri varallisuustasoille sopivia asuinkohteita. En pidä kuitenkaan kaupungin liikaa osallistumista tähän hyvänä, vaan tarjoan ennemmin pelitilaa yksityisille vuokranantajille ja yrityksille. Näin ollen hintatasoa ei pidetä keinotekoisesti matalana, mikä haittaisi yksiytyisiä vuokramarkkinoita.

Kannus tarvitsee lisää kuntalaisia, erityisesti perheellisiä ja nuoria. On varmistettava, että meillä on tarjota heille palveluita, työtä ja asuntoja. Kun Kannukseen muutetaan ulkomailta, on varmistettava integraation onnistuminen. Toisaalta voimme houkutella kuntaamme asukkaita myös lähempää, esimerkiksi naapurikunnista. Kannuksen on brändättävä itseään omilla vahvuuksillaan: luonnolla, liikuntapalveluilla, sivistys- ja kulttuuripalveluilla, harrastusmahdollisuuksilla ja koulutuspalveluilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Kannuksessa on rakennustilaa vielä runsaasti ilman, että luontoalueisiin tarvitsisi koskea. Jos alamme rakennuttaa luontoalueillemme, menetämme ison valttikorttin kilpaillessamme asukkaista: puhtaan ja runsaan lähiluonnon.

Verojen korottaminen tekee hallaa koko taloudelle: kotitalouksien käytettävissä olevat varat eivät mene kulutukseen vaan veroihin. Näin ollen esimerkiksi paikallisten yritysten tarjoamien palveluiden kuluttaminen vähenee. Tämä taas heikentää taloutta. Maksettavien verojen määrä on jo nyt tarpeeksi korkea monille pieni- ja keskituloisille. Toki verotusta esimerkiksi korkeimmissa tuloluokissa tai joitakin verohelpotuksia on tutkittava kriittisesti.

Pienituloinen ei hyödy siitä, että rikas köyhtyy. Minusta tämä kuvaa hyvin sitä, miten tuloeroihin on suhtauduttava. Liian suuret tuloerot ovat haitaksi ja on varmistettava se, että Suomessa tuloerot eivät polarisoidu. Lahjakkuudesta ja ahkeruudesta on kuitenkin palkittava. Toisen menestys ei ole toiselta pois. Täytyy varmistaa se, että meillä toteutuu mahdollisuuksien tasa-arvo ja että yksilöllä on mahdollisuus parantaa elintasoaan.

Markkinatalous lisää kasvua. Markkinat toimivat silloin parhaiten, kun niitä ohjaavat kysyntä ja tarjonta. Elämme sitä paitsi jo nyt sekataloudessa, jossa valtio kuitenkin vaikuttaa markkinoihin. Markkinoiden reiluus ja esimerkiksi kuluttajien oikeudet on varmistettava sääntelyllä ja laeilla, jotka meillä jo nyt on.

Tuskin kukaan sosiaaliturvan varassa elävä kokee elämänsä helpoksi. Kun yksilö ei perustelluista syistä voi elättää itseään, on hänen saatava apua. On kuitenkin totta, että sosiaaliturvaan liittyy myös kannustinloukkuja, jotka saattavat vähentää motivaatiota työn tekemiselle.

Omistuksia tulisi vähentää ainakin sellaisilla sektoreilla, joilla palveluntuottajia löytyisi myös yksityiseltä puolelta.

Suomeen on aina kohdistunut muuttoliikettä. Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus kannattaa valjastaa positiiviseksi asiaksi, josta voimme hyötyä. Esimerkiksi työelämään saadaan lisää ahkeria ja uudella tavalla ajattelevia työntekijöitä. Toki maahanmuuton haasteet on tiedostettava ja niihin on etsittävä ratkaisuja.

Monet yhteiskuntamme perusteista perustuvat kristillisille arvoille: lähimmäisenrakkaus, toisten kunnioittaminen ja moraaliset opit. Nämä ovat arvoja, joista tulee pitää kiinni.

Kaikkia ihmisiä tulee kohdella samanarvoisesti.

Lapsen tulee oppia olemaan rakastettu ja oppia kohtelemaan muita rakastavasti. Toki tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeitä asioita, jotka myös valmentavat esimerkiksi työelämään. Näen kuitenkin, että jos tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen nostettaisiin ykkösasioiksi kasvatuksessa, eläisimme kylmässä maailmassa. Tärkeintä on, että lapsi saa kokea kasvavansa turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä.

Suomella on monta maata paremmat resurssit päästöjen vähentämiseen. Se on myös esimerkiksi suomalaisille yrityksille markkinamahdollisuus. Toisaalta meidän on myös muistettava, että päästöjen vähentäminen on globaali haaste, jota Suomi ei voi yksin ratkaista.

Kansallista itsekkyyttä tarvitaan. Jos hylkäämme oman maamme edun, ei meistä ole ajamaan muidenkaan etua.

Minusta ympäristö ja talouskasvu ovat yhteensovitettavissa. Monet uudet talouden innovaatiot on keksitty esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ei etsitä ristiriitoja, vaan ratkaisuja.

Säännöt on tehty oikeusvaltion suojaksi. Sääntöjen rajamailla toimiminen on ensimmäisen askel sille, että säännöistä luovutaan. Tästä ei koskaan seuraa hyvää.

Ketään ei voi pakottaa muuttamaan tai pysymään jossakin paikassa. Huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta koko Suomen asutettuna pitäminen on kuitenkin tärkeää. Keinotekoisesti tehtynä tämä ei kuitenkaan ole kestävää. On parempi tukea alueita kehittymään omia vahvuuksiaan hyödyntämällä.

Kaupungistuminen näyttää olevan nykyajan trendi. Jokainen valitkoon itse, asuuko maalla vai kaupungissa. Sekä kaupungissa että maalla asumisessa on hyviä ja huonoja puolia.