Helen Josefsson

Lasten ja nuorten on hyvä osata olla myös ilman puhelimia. Tämä voi ja toivottavasti vähentää myös digikiusaamista.

Tämä toki voi olla keinovalikossa jos siihen on rahaa. En valitettavasti usko, että tulee olemaan lähitulevaisuudessa. Ensisijaisena keinona on siten oltava muut ratkaisut - esimerkiksi työolosuhteet ja joustomahdollisuudet kuntoon jne. Huolena tällaisessa palkkakilpailussa on se, että naapurikunnat ryhtyvät samaan ja lopputuloksena on kierre johon kenelläkään ei ole varaa.

Vaikka asia on tärkeä, niin lähtökohtaisesti verotusta ei saa enää laisinkaan nostaa. Suomen kokonaisveroaste on jo nyt aivan liian korkealla. Pahimmillaan kuntaveron korotus voi houkutella töissä käyviä pois kaupungistamme, johon päinvastoin tarvitaan lisää veroja maksavia työntekijöitä. Kaupungissamme on melkoisen korkeat työttömyysluvut. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/veroaste/#1aa1f33f https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-vantaasta/tilastot-ja-tutkimukset/toimintaymparistotiedot

En missään nimessä haluaisi tätä. Kulttuuri on kuitenkin erittäin tärkeä hyvinvoinnin lähde. Riippuu täysin vaihtoehdosta. Jos vaihtoehtona on nostaa veroprosenttia, niin tuesta on karsittava. Tarvittaessa sopeutuksia on tehtävä ja mietittävä miten saada muilla keinoin rahoitettua tämä toiminta - sama pätee toki kaikkeen muuhunkin. Joskus on valittava pienempi paha kahdesta ikävästä vaihtoehdosta.

Jos suinkin vain on mahdollista, niin ehdottomasti kyllä. Kirjasto on sivistyksen sydän ja monelle rauhoittumisen tila kiireisen arjen keskellä. Niiden toimintaa tulee kehittää jatkuvasti - ja senkään ei aina tarvitse tarkoittaa lisärahoitusta.

Ei kiitos veronkorotuksia! Suomen kokonaisveroaste on jo aivan liian korkealla. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/veroaste/#1aa1f33f

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Asuinalueissa saa toki olla erojakin, mutta emme halua olla Ruotsin tiellä. Oma lapseni käy koulua, jossa hän suomea äidinkielenään puhuvana kuuluu n.20% vähemmistöön. Eriytymistä on jo tapahtunut liikaa. Tämä tuo haasteita myös kouluihin. Osa lapsista saattaa haluta puhua keskenään esim. englantia. Suomen kielen harjoittelu saattaa kärsiä. Omaa äidinkieltään puhuvista muodostuu helpommin "omia porukoitaan". Koulu tekee kuitenkin hyvää työtä taklaakseen mm. kielellisiä haasteita ja esimerkiksi lapsemme luokanopettaja on erinomainen. Emme vanhempina voisi olla tyytyväisempiä hänen panokseensa. Eräs varhaiskasvatuksen ammattilainen sanoi jo vuosia sitten minulle suurinpiirtein näin ja erittäin osuvasti: suurena huolena on se, että pian yleisenä kielenä on hyvän suomen sijaan huono englanti.

Riippuu siitä, keitä tulee, kuinka paljon ja kuinka motivoituneita ovat tekemään töitä (esim. sote-puolelle tarvitaan työvoimaa), työllistyvätkö ja kotoutuvatko - haluavatko olla aidosti osa suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajat eivät ole yksi homogeeninen ryhmä. Vantaalaisista 70,9% oli suomenkielisiä, 2,2% ruotsinkielisiä ja 26,9% vieraskielisiä v.23. Tässä muutama mielenkiintoinen linkki kurkattavaksi: https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-vantaasta/tilastot-ja-tutkimukset/vantaan-vaesto/kielet-ja-kansalaisuudet https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-vantaasta/tilastot-ja-tutkimukset/tyopaikat-ja-tyossakaynti https://stplattaprod.blob.core.windows.net/drupal62b56prod/24_12_18_tutkimuksia_4_0.pdf

Riippuu täysin myös alueesta, onko ok rakentaa ja paljonko luontoalueita jää jäljelle kyseiselle alueelle rakentamisen jälkeen. Kokonaisuus ratkaisee. Luontoalueet ovat tärkeä asia ja yksi hyvinvoinnin lähteistä.

Riippuu jälleen kokonaisuudesta. Vantaan kokoomuksen tavoiteohjelmassa on oiva merkintä: "Suojaa pientaloalueille - Olemassa olevat pientaloalueet ovat tärkeitä. Niiden täydennysrakentamisessa tulee suojata alueen pientaloluonnetta sekä alueelle ominaisia rakentamistapoja. Kunnioitetaan asukkaiden oikeutta omaan elinympäristöönsä. Ei sallita asuinalueen ilmeeseen sopimatonta rakentamista." https://www.vantaankokoomus.fi/tavoiteohjelma2025/

Katsotaan nyt rauhassa askel kerrallaan, paljonko todellisuudessa nykyistenkin suunnitelmien kustannukset tulevat toteutuessaan olemaan. https://www.vantaa.fi/fi/kadut-ja-liikenne/vantaan-ratikka Mikäli rahaa on, niin tulevaisuudessa totta kai ratikkareitin jatkamista on hyvä harkita. Sitovia päätöksiä en uskaltaisi kuitenkaan tässä kohtaa lähitulevaisuudelle vielä tehdä ilman tarkempaa perehtymistä ja tietoa todellisesta hinnasta.

Koska en kokonaishintalappua osaa nyt vaalikonetta tehdessä arvioida, en kuitenkaan uskaltaisi luvata, että aivan kaikki voisi laittaa kuntoon yhden kauden aikana. Selvää on, että asiassa on edettävä. Osa tieosuuksista on jo nyt vaarallisia huonon kuntonsa vuoksi.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Monipuolinen palvelutarjonta on ennen kaikkea kuntalaisen etu.

Ei enää yhtään veronkorotuksia. Suomen kokonaisveroaste on jo aivan liian korkealla.

Tiettyyn rajaan asti kyllä. En kuitenkaan usko, että kukaan varsinaisesti ansaitsee saati tarvitsee esimerkiksi 100 000 euron kuukausituloja.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Lisään, että jos esimerkiksi työttömyyttä on ollut takana todella pitkään eikä ns. oman alan tai toiveen mukaista työtä yrityksistä huolimatta löydy, mielestäni periaate on se, että loppujen lopuksi mitä tahansa työtä pitää olla valmis vastaanottamaan oman terveyden sallimissa rajoissa. (Esimerkiksi astmaatikko tai selkäoireinen ei kuitenkaan välttämättä pysty kaikkea fyysistä työtä tekemään.) Suomi ei pysy pystyssä sillä, että työssäkäyvät ihmiset rahoittavat verovaroistaan toisten työkykyisten ihmisten kotona köllöttelyn ja tuilla elämisen. Se ei myöskään ole reilua. Kaikki työ on arvokasta ja ahkeruus on parempi kuin toimettomuus. Työkyvyttömän tilanne on sitten toinen ja yhteiskunnan pitää olla apuna ja tukena.

Riippuu kovin paljon asiasta ja kohteesta. Yksityisiä monopoleja ei pitäisi päästää syntymään.

Riippuu mistä kokonaisuudesta puhutaan. Riippuu myös siitä, keitä tulee, kuinka paljon ja kuinka motivoituneita ovat tekemään töitä (esim. sote-puolelle tarvitaan työvoimaa), työllistyvätkö ja kotoutuvatko - haluavatko olla aidosti osa suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajat eivät ole yksi homogeeninen ryhmä. Lisäksi kotoutuminen ja kotouttaminen eivät myöskään ole vain yhteiskunnan vastuulla vaan se on myös monella tavalla tänne muuttaneen henkilön/perheen omasta motivaatiosta kiinni ja heidän velvollisuutensa.

Esimerkiksi välittäminen, lähimmäisenrakkaus, toivo ja niin edelleen - ne ovat hyvä pohja päätöksenteolle ja ovat samalla myös kristillisiä arvoja. Arvot ovat eri asia kuin uskonnollisuus.

Nykyistä paremmin? Riippuu jälleen, mitä tällä tarkoitetaan. Esimerkiksi työnhakukysymyksissä tärkeintä mennä mielestäni pätevyys ja osaaminen edellä.

Empaattisuus, välittäminen ja toisten kunnioittaminen ovat kokonaisuus, joka on kaikista tärkeintä. Jos nämä arvot ovat kunnossa, niin on kunnossa myös tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminenkin, jotka ovat tärkeitä arvoja toimivassa yhteiskunnassa - kunhan maan johtajat ovat järkeviä ja aidosti demokraattisesti valittuja. Suomessa ovat.

Perinteinen lause on jälleen todettava: Kuitenkaan suomalaiset tehtaat sulkemalla ja valot sammuttamalla ei maapalloa pelasteta. Päästöjen vähennys on toki aina hyvä ja tavoiteltava asia, mutta ei sen kustannuksella, että Suomi köyhtyisi jonka myötä ei ympäristöstä pystytä senkään vertaa huolehtimaan mitä nyt. Toimiva talous mahdollistaa myös ympäristöstä huolehtimisen.

Näinä epävakaina aikoina maailman tuiskussa ja tuiverruksessa maamme päättäjien tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että Suomi ja suomalaiset ovat turvassa ja jotta hyvinvointiyhteiskuntamme pysyy pystyssä.

Toimiva talous mahdollistaa myös ympäristöstä huolehtimisen. Ympäristövaikutukset on toki aina arvioitava. Kokonaisuus ratkaisee. Tarvitsemme ehdottomasti lisää talouskasvua ja työpaikkoja.

Nykyajassa järjestä, säännöistä ja menettelytavoista kiinni pitäminen luo erityisesti pienille maille turvaa ison maailman aallokoissa ja myrskyissä. Vahva johtaminen ja sääntöjen noudattaminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.

Kyllä ja ei - riippuu mistä kohdasta Suomea puhutaan. On kuitenkin koko Suomen turvallisuudenkin etu, että väestöä on muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.

Kaupungistuminen itsessään ei ole sinänsä hyvä eikä huono asia, vaan ilmiö joka on kasvavan kotiseudun tehokas keino käyttää rajallisia voimavarojaan huolehtimaan ihmisten palveluista ja hyvinvoinnista.