Helen Josefsson

Tärkeintä kuitenkin on, että palvelu on laadukasta ja sen saa oikea-aikaisesti.

Ennaltaehkäisyn merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Vaikea vastata ja kokonaisuus ratkaisee ketkä siirrettäisiin, miksi ja minne. Mitä jää hoitamatta tai minkä hoito viivästyy. Nämä kaikki vaikuttavat vastaukseeni kummalle puolelle kallistuisin. Samalla kuitenkin: mitä aiemmin ongelmiin puututaan, sen paremmin ns. lumipalloefektiä saadaan ehkäistyä ennen kuin pienemmistä ongelmista kehkeytyy valtavia.

Tärkeämpää on, että palvelun saa oikea-aikaisesti, kuin se, kuka palvelun tuottaa.

Niin kauan kun vanhus pärjää ja haluaa asua kotona tai yhteisöllisessä asumispalvelussa, sitä kannattaa tukea. Aina ei kuitenkaan koti ole enää paras ja turvallinen paikka. Silloin hoitopaikan on järjestyttävä. Jokainen ansaitsee ikääntyä turvallisesti.

Olisi hienoa, jos hoitohenkilökuntaa löytyisi riittävästi maan rajojen sisältä, mutta totuus on se, että määrä ei riitä. Tärkeämpää on se, että osaavaa hoitohenkilökuntaa on, kuin että mistä ovat kotoisin. Se on selvää, että kielellisiä haasteita löytyy ja ne on huomioitava, jotta hoidon laatu ei kärsi ja asiakasturvallisuus ei vaarannu. Esimerkki: Olen itse joutunut aikoinaan varmistamaan mm. äitini kotihoidon sairaanhoitajan antamia ohjeita. En saanut itsekään kaikesta selvää kielellisten haasteiden vuoksi, niin on kohtuutonta olettaa, että kuulohaasteinen vanhus ymmärtäisi. Tämä tapahtui Helsingissä, mutta samoja haasteita on käsittääkseni kaikkialla. Töihin tuloa on siis sinänsä helpotettava, mutta tietyt kriteerit on täytyttävä ettei asiakasturvallisuus kärsi.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ei yhtään enempää veroja! Suomen kokonaisveroaste on todella korkealla jo nyt.

Yksittäiset asiakasmaksut ovat varsin maltilliset jo nyt ja kukaan ei Suomessa myöskään jää varattomuuden takia hoitamatta. (Lisäksi on muistettava, että sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen perimättä jättäminen ja alentaminen on mahdollista niissä tilanteissa, jolloin asiakasmaksu heikentää asiakkaan toimeentulon edellytyksiä.) https://vakehyva.fi/fi/asiakasmaksut

Tämä ei vain tunnu minusta hyvältä ajatukselta, että olisi tila, jossa huumeiden käyttö sallitaan. Ymmärrän kuitenkin käyttöhuoneiden kannattajien perusteluja myös. Mikäli käyttöhuoneet ovat tulevaisuudessa pohdinnassa, otan asiasta aiempaakin enemmän selvää ja harkitsen kantaani uudelleen - ja ehkä tällaisen yksittäistä kokeilua johonkin sellaiseen sijaintiin, jossa ei esimerkiksi ole kouluja tai päiväkoteja välittömässä läheisyydessä. Ensisijaisesti päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta yhdessä ja erikseen pitää mielestäni kohentaa.

Lähtökohtaisesti ei missään nimessä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden _kustannuksella_. Hankala kysymyksenasettelu jälleen. Palvelut ovat kuitenkin kokonaisuus, ja joskus on tehtävä vähinten huonoja ratkaisuja, jotta kokonaisuus on riittävän toimiva.

Alaikäisten osalta voisi ajatella lapsilisän olevan esimerkiksi sellainen joka on tarkoitettu lapsista tuleviin lisäkustannuksiin. Tuotteet tarpeet kaikkinensa ovat niin erilaisia, että se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Jos kuukautistuotteet tarjotaan maksuttomasti, niin entä muut hygieniatuotteet? Pitäisikö alle 25-vuotiaille miehille tarjota myös partaterät? Koska kaikkeen ei ole rahaa ja Suomessa saa tarvittaessa mm. toimeentulotukeakin, niin johonkin on viiva vedettävä.

Mikäli on rahaa, niin toki olisi hyvä tämä. Mutta työolosuhteet jne on saatava ensisijaisesti kuntoon ja on etsittävä keinoja jotka eivät vaadi lisäkustannuksia - aivan kaikessa. Palkkojen nostokilpailu aiheuttaa pahimmassa tapauksessa vain kierteen johon kunnilla ei ole varaa.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Tiettyyn pisteeseen asti. Lähtökohtaisesti kukaan ei kuitenkaan mielestäni _ansaitse_ saati tarvitse esimerkiksi 100 000 euron kuukausituloja.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Lisään, että jos esimerkiksi työttömyyttä on ollut takana todella pitkään eikä ns. oman alan tai toiveen mukaista työtä yrityksistä huolimatta löydy, mielestäni periaate on se, että loppujen lopuksi mitä tahansa työtä pitää olla valmis vastaanottamaan oman terveyden sallimissa rajoissa. (Esimerkiksi astmaatikko tai selkäoireinen ei kuitenkaan välttämättä pysty kaikkea fyysistä työtä tekemään.) Suomi ei pysy pystyssä sillä, että työssäkäyvät ihmiset rahoittavat verovaroistaan toisten työkykyisten ihmisten kotona köllöttelyn ja tuilla elämisen. Se ei myöskään ole reilua. Kaikki työ on arvokasta ja ahkeruus on parempi kuin toimettomuus. Työkyvyttömän tilanne on sitten toinen ja yhteiskunnan pitää olla apuna ja tukena.

Riippuu kovin paljon asiasta ja kohteesta. Yksityisiä monopoleja ei pitäisi päästää syntymään.

Riippuu mistä kokonaisuudesta puhutaan. Riippuu myös siitä, keitä tulee, kuinka paljon ja kuinka motivoituneita ovat tekemään töitä (esim. sote-puolelle tarvitaan työvoimaa), työllistyvätkö ja kotoutuvatko - haluavatko olla aidosti osa suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajat eivät ole yksi homogeeninen ryhmä. Lisäksi kotoutuminen ja kotouttaminen eivät myöskään ole vain yhteiskunnan vastuulla vaan se on myös monella tavalla tänne muuttaneen henkilön/perheen omasta motivaatiosta kiinni ja heidän velvollisuutensa.

Esimerkiksi välittäminen, lähimmäisenrakkaus, toivo ja niin edelleen - ne ovat hyvä pohja päätöksenteolle ja ovat samalla myös kristillisiä arvoja. Arvot ovat eri asia kuin uskonnollisuus.

Nykyistä paremmin? Riippuu jälleen, mitä tällä tarkoitetaan. Esimerkiksi työnhakukysymyksissä tärkeintä mennä mielestäni pätevyys ja osaaminen edellä.

Empaattisuus, välittäminen ja toisten kunnioittaminen ovat kokonaisuus, joka on kaikista tärkeintä. Jos nämä arvot ovat kunnossa, niin on kunnossa myös tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminenkin, jotka ovat tärkeitä arvoja toimivassa yhteiskunnassa - kunhan maan johtajat ovat järkeviä ja aidosti demokraattisesti valittuja. Suomessa ovat.

Perinteinen lause on jälleen todettava: Kuitenkaan suomalaiset tehtaat sulkemalla ja valot sammuttamalla ei maapalloa pelasteta. Päästöjen vähennys on toki aina hyvä ja tavoiteltava asia, mutta ei sen kustannuksella, että Suomi köyhtyisi jonka myötä ei ympäristöstä pystytä senkään vertaa huolehtimaan mitä nyt. Toimiva talous mahdollistaa myös ympäristöstä huolehtimisen.

Näinä epävakaina aikoina maailman tuiskussa ja tuiverruksessa maamme päättäjien tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että Suomi ja suomalaiset ovat turvassa ja jotta hyvinvointiyhteiskuntamme pysyy pystyssä.

Toimiva talous mahdollistaa myös ympäristöstä huolehtimisen. Ympäristövaikutukset on toki aina arvioitava. Kokonaisuus ratkaisee. Tarvitsemme ehdottomasti lisää talouskasvua ja työpaikkoja.

Nykyajassa järjestä, säännöistä ja menettelytavoista kiinni pitäminen luo erityisesti pienille maille turvaa ison maailman aallokoissa ja myrskyissä. Vahva johtaminen ja sääntöjen noudattaminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.

Kyllä ja ei - riippuu mistä kohdasta Suomea puhutaan. On kuitenkin koko Suomen turvallisuudenkin etu, että väestöä on muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.

Kaupungistuminen itsessään ei ole sinänsä hyvä eikä huono asia, vaan ilmiö joka on kasvavan kotiseudun tehokas keino käyttää rajallisia voimavarojaan huolehtimaan ihmisten palveluista ja hyvinvoinnista.