Ida Leino

Kysymystä ei ole kohdistettu tiettyyn koulutusmuotoon, joten oletan sen koskettavan kaikkia kouluja alakouluista toisen asteen opetukseen. Alakouluissa kännyköiden kanssa on muutoinkin vähemmän ongelmia - pääsääntöisesti puhelimet pysyvät repuissa koko koulupäivän ajan. Välitunneilla olisi suotavaa, että jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä ja ympäristö tarjoaa riittävästi virikkeitä kaikenlaiseen tekemiseen. On kuitenkin tilanteita, joissa lapsen tai nuoren ainoat ystävät löytyvät puhelimen päästä, jolloin se voi olla hyvin tärkeää, että saa yhteyden viestillä tai somessa kavereihin. Siksi harkitsisin tarkoin puhelinten kieltämistä koko koulupäivän ajaksi. Oppitunneilla on hyvin perusteltua kerätä puhelimet pois, jollei puhelimia hyödynnetä osana opetusta.

Varhaiskasvatuksen vetovoimaan alana vaikuttaa useat eri tekijät, joista palkka on yksi. Tampereella on erityisesti pulaa varhaiskasvatuksen opettajista ja henkilöstörakenne tulee muuttumaan 2030, jolloin tarvitaan entistä enemmän opettajia ja sosionomeja. Alan houkuttelevuuteen vaikuttavat esimerkiksi henkilöstön kelpoisuudet eli se, että kaikilla päiväkodeissa työskentelevillä on alan koulutus. Tällöin aikaa ei mene niin paljon esimerkiksi sijaisten ohjeistamiseen ja perehdyttämiseen. Päiväkodin johtamisella on myös suuri merkitys työssä jaksamisen kannalta: esihenkilöillä tulee olla aikaa johtaa henkilöstöä ja pedagogiikkaa. Lisäksi tilojen tulee olla terveet ja turvalliset, ryhmien pysyvät ja riittävästi resurssia kasvun ja kehityksen tukemiseen.

Perusopetuksen oppimisen tuen uudistus tulee tarkoittamaan sitä, että tarvitsemme todennäköisesti lisää erityisopettajia ja koulunkäynninavustajia. Resursseja tulee kuitenkin ryhmäkohtaiseen tukeen valtionavustuksista ja meidän tuleekin huolehtia, että ne ohjautuvat juuri siihen, mihin ne on tarkoitettukin.

Tampere on ehdottomasti kulttuurikaupunki, joten kaupunginteatterin ja filharmonian tukeminen kuuluu kunnalle. Minusta on myös tärkeää, että kulttuuri on saavutettavaa eli mahdollisimman monella olisi mahdollisuus käydä nauttimassa taiteesta, teatterista sekä musiikista. Kulttuuri lisää tutkitusti ihmisten hyvinvointia ja tukee resilienssin kasvattamista vaikeina aikoina.

Kirjastot ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja ja elinikäisen oppimisen ja itsensä sivistämisen kehtoja. Itsensä sivistäminen on niin henkilökohtainen kuin koko yhteiskunnan etu.

Kuntien tehtäviä on lisätty ja ne ovat lisääntyneet vuosien varrella huomattavasti. Valtionosuusuudistus on kesken, mutta toivon mukaan siinä huomioidaan tämä. Samaan aikaan myös väestö on ikääntyneempää ja veronmaksajia vähemmän. Tie nousee aika nopeasti pystyyn, jos lähdetään ainoastaan veronkorotusten tielle. Se heikentää kaupungin vetovoimaa. On tärkeää hakea aktiivisesti keinoja työllisyyden kasvattamiseksi. Sen vuoksi kaupungissa on oltava edellytyksen yrittäjyydelle ja koulutukseen satsattava, jotta tulevaisuudessakin on osaavaa työvoimaa. Koulutuksen avulla huolehditaan myös siitä, että entistä harvempi syrjäytyisi ja jokaisella olisi edellytykset jatkaa jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Tällä hetkellä Pirkanmaalle ei tule kovinkaan paljoa vihreän siirtymän investointeja. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman investoinnit ovat hyvin pieniä. Tässä pitää ottaa aktiivisempi ote, koska potentiaalia on.

Tampereella on tehty määrätietoista työtä eriytymisen ehkäisyssä. Kaupunki kasvaa vauhdilla ja kaupunkilaisilla on myös toisistaan eroavia tarpeita asumiselle. Siksi pitää huolehtia siitä, että kohtuuhintaisia asuntoja ja esimerkiksi opiskelija-asuntoja on tarjolla eri puolilla Tamperetta. Myös kohtuuhintaisia perheasuntoja tarvitaan enemmän. Asunnottomuuden kasvuun on heti puututtava, koska asunto on ihmisen perusoikeus.

Tälläkin hetkellä yli puolet kaupungin muuttovoitosta tulee nimenomaan maahanmuutosta. Väestö ikääntyy ja tarvitsemme lisää työntekijöitä ja osaajia. Samalla tulee pitää huolta siitä, että kotoutumisen palvelut ovat kunnossa ja jokainen saa tarvittavan kielitaidon.

Kasvavassa kaupungissa on tasapainoiltava asuntotarpeen kasvun ja luontoalueiden säilyttämisen välillä. Samalla tasapainoillaan päästöjen osalta sen suhteen, että metsää ja muita hiilinieluja pitää olla saman verran kuin syntyy päästöjäkin, jotta hiilineutraaliustavoitteeseen 2030 päästään. Uusia asuinalueita kuitenkin kasvavassa kaupungissa tarvitaan, koska pelkkä täydennysrakentaminen ei riitä kattamaan asuntotarvetta.

Keskustan kehittämisen kannalta on viisasta, että eri osia keskustasta pyhitetään erilaisille kulkumuodoille, kuten joukkoliikenteelle, pyöräilylle, kävelylle ja autoilulle huomioiden myös esteettömyyteen liityvät seikat. Ratikan liikennöinnin myötä on sujuvaa, että Hämeenkatu on nimenomaan joukkoliikennekatu ja autot kulkevat muita reittejä.

Kuntien ja hyvinvointialueen tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä ja jakaa vastuita palveluiden tuottamisessa ihmistä hyödyttävin tavoin. Sekä kunnat että hyvinvointialue ovat hankalassa taloudellisessa tilanteessa, mikä entistä enemmän vahvistaa yhteistyön merkitystä, jotta palveluista saadaan mahdollisimman vaikuttavia ja hyvinvointia edistäviä.

Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja sen vaikutuksia ympäristöön seurataan tarkasti. Alueen on oltava turvallinen asukkaille eikä toiminnasta saa koitua haittoja. ELY-keskus on antanut luvan jatkaa toimintaa, mutta tiukin ehdoin. Kaupunki on todennut, ettei toiminta sovellu enää nykyiselle alueelle. Asiasta on myös tehty kuntalaisaloite, vetoomus sekä esitetty vahingonkorvausvaatimuksia. Uutta paikkaa toiminnalle etsitään, mutta siihen saattaa mennä jokin aika, että sopiva paikka löytyy ja toiminta siirretään.

Kasvavan kaupungin haaste on kaupunkiympäristön ja asumisen tarpeiden kasvun yhteensovittaminen. Täydennysrakentaminen ei täysin riitä vastaamaan tarpeisiin, mutta sitä tarvitaan, jotta asuntoja on tarjolla myös keskustan läheisyydessä.

Matkalla kohti kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen ollaan jo pitkällä. Tavoitteesta ei tule joustaa, vaan tehdä määrätietoisia toimia tavoitteeseen pääsemiseksi, joita ollaankin jo paljon tehty.

Kuntien tehtäviä on lisätty ja ne ovat lisääntyneet vuosien varrella huomattavasti. Valtionosuusuudistus on kesken, mutta toivon mukaan siinä huomioidaan tämä. Samaan aikaan myös väestö on ikääntyneempää ja veronmaksajia vähemmän. Tie nousee aika nopeasti pystyyn, jos lähdetään ainoastaan veronkorotusten tielle. Se heikentää kaupungin vetovoimaa. On tärkeää hakea aktiivisesti keinoja työllisyyden kasvattamiseksi. Sen vuoksi kaupungissa on oltava edellytyksen yrittäjyydelle ja koulutukseen satsattava, jotta tulevaisuudessakin on osaavaa työvoimaa. Koulutuksen avulla huolehditaan myös siitä, että entistä harvempi syrjäytyisi ja jokaisella olisi edellytykset jatkaa jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Tuloerot ovat toistaiseksi pienemmät tällä hetkellä kuin ne olivat edellisellä hallituskaudella. Tuloerot ovat OECD-maiden pienimpien joukossa. Huoli kuitenkin tuloeroista on nostanut päätään vaikeassa talouden tilanteessa. Talous tarvitsee kasvua, jotta saamme nostettua työllisyyttä ja kohennettua julkista taloutta. Ahkeruudesta pitää palkita, mutta samaan aikaan pitää huolta heikommista.

Markkinatalouden sääntely on hyvin laaja kenttä. Tiettyä sääntelyä tarvitaan, kuten pankkisääntelyä, digisääntelyä, joidenkin tuotteiden kohdalla voi olla paikallaan myös hintasääntely. Valtioiden ja EU:n on myös ohjattava markkinoita siten, että enemmän päästöjä tuottaneet hyödykkeet maksavat esimerkiksi enemmän. Toisaalta taas sääntelyä ja kilpailua tulisi vapauttaa esimerkiksi Alkon, Veikkauksen, VR:n ja apteekkisääntelyn suhteen.

Tämän hallituskauden aikana sosiaaliturvaan on tehty monia muutoksia. Työllisyys pitää saada nousuun ja moni tällä hetkellä työtön haluaisi työllistyä. Sosiaaliturvan tulee kannustaa aktiivisuuteen, opiskeluun ja työn tekemiseen. Kaikissa tilanteissa tulee aina olla kannattavaa ottaa työtä vastaan. Joissain tilanteissa tässä piilee kannustinloukku. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi olla koko järjestelmän muuttaminen vähemmin byrokraattiseksi ja selkeämmäksi. Tähän vaihtoehtona voisi olla perustili tai jonkinlainen perustulo. Tarjolla on myös entistä enemmän osa-aikaista työtä ja nykymalli taas kannustaa ottamaan vastaan kokoaikaista työtä, joten yrityksille tulisi miettiä myös kannustimia työllistää kokopäiväisesti.

Valtion ja kuntien tehtävänä ei ole kilpailla markkinoilla yritysten kanssa. Joissain tapauksissa tietyn yritystoiminnan takaaminen vaatii sen, että yrityksen omistaa valtio tai kunta, kuten huoltovarmuuden kannalta tärkeät asiat.

Emme elä Suomessa muusta maailmasta eristyksissä. Kansainvälisyys näkyy sosiaalisessa mediassa, televisiossa, radiossa, erilaisissa tuotteissa, kauppaketjuissa tai vaikkapa ruokakulttuurissa. Väestö ikääntyy ja tarvitsemme Suomeen myös lisää työntekijöitä. Suomen ja Tampereen tulee olla avoin monikulttuurisuudelle.

Kristilliset arvot näkyvät suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa monin eri tavoin nykypäivänäkin. Tietyt perinteet, juhlapyhät tai esimerkiksi moraaliset käsitykset ammentuvat osaltaan kristinuskosta. Kristillisiä arvoja voi tulkita monella eri tavalla, koska uskonto on jokaiselle myös subjektiivinen asia. Politiikkaa ja uskontoa ei tulisi sotkea toisiinsa.

Jokaisen tulisi saada toteuttaa itseään haluamallaan tavalla ja olla sellainen kuin on. Tämä vaatii sitä, että esimerkiksi kaupungin ja hyvinvointialueen henkilöstöä koulutetaan asiasta ja erilaisissa tiloissa on huomioitu sukupuolen moninaisuus.

On tärkeää, että lapsi oppii kunnioittamaan kanssaihmisiä ja erilaisia yhteiskunnallisia instituutioita. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että jokainen lapsi saisi kasvaa juuri sellaisena kuin on. Tärkeimpiä arvoja näen itse, että olisivat oikeudenmukaisuus, empatia sekä yhdenvertaisuus.

Suomi on jo hyvällä uralla päästöjen vähentämisessä ja voimme tulevaisuudessa olla puhtaan energian ja teknologian edelläkävijöitä.

Kansallista etua on eri yhteyksissä ja yhteisöissä valvottava, mutta moni asia ja tilanne on monimutkaisempi. Jos esimerkiksi mietitään Ukrainan auttamista, on Suomen etu auttaa, vaikka hetkellisesti se tarkoittaisi rahallisten tai materiaalisten resurssien menetystä. On myös tärkeää, että Suomi tekee kansainvälisesti yhteistyötä.

Ensinnäkin ympäristön ja talouskasvun ei tarvitse olla ristiriidassa. Jo nyt moni yritys toimii kiertotalouden menetelmin ja uusia ympäristöystävällisiä liikeideoita syntyy. Myös kuluttajat ovat entistä enemmän ympäristötietoisia, mikä muokkaa kysyntää. Suomessa tehdään upeaa innovaatiotyötä high techissä ja puhtaamman teollisuuden puolesta.

Vahvaa johtajuutta tarvitaan, mutta itse en määrittele vahvaa johtajaa sen kautta, paljonko hän käyttää yksin valtaa, vaan sen mukaan, miten hän onnistuu tehtävässään. Politiikka harvemmin on yksin pelaamista, jolloin vaaditaan yhteistyökyvykkyyttä ja tarpeen tullessa taitoa neuvotella. Oikeusvaltiossa odotetaan päätöksentekijöiltä sitä, että lakeja noudatetaan ja demokratia toimii.

Suomi on laaja maa ja on hyvä, että meillä on mahdollisuus asua lähestulkoon missä vaan. Toisaalta asumme myös hyvin harvaan, jolloin palveluiden järjestäminen osoittautuu etenkin pohjoisessa haastavaksi.

Näen kaupungistumisen lähtökohtaisesti hyvänä asiana. Kun ihmiset asuvat tiiviimmin, pystytään järjestämään joukkoliikenne ja palvelut helpommin ja kustannustehokkaammin saataville.