Anne-Mari Jussila

Perusopetuksessa alakoulussa kännykän käyttö on jo tällä hetkellä pääsääntöisesti kielletty koulussa ja myös välitunneilla. Hyvä niin. Hallitus tekee juuri lakiuudistusta, jonka avulla kännyköiden käyttöön voidaan puuttua myös nykyistä napakammin yläkoulussa. Henkilökunnan tulee kyetä määrittelemään, milloin kännykkää saa ja ei saa koulussa käyttää. Itse koen, että niiden käyttöä myös välituntisin tulee rajoittaa. Sen sijaan toisella asteella digilaitteet ovat osa opetusta, joten siellä kieltoon perustuva toiminta ei ole realismia.

Varhaiskasvatusalan henkilöstöpula on suuri. Tälle tärkeälle alalle tarvitaan osaavaa, motivoitunutta ja sitoutuvaa henkilökuntaa. Yksi keino parantaa alan vetovoimaa on palkkaus. Kaikilla aloilla työviihtyvyyteen vaikuttaa palkan lisäksi kuitenkin myös mm. hyvä johtaminen, koulutusmahdollisuudet ja työnantajan joustokyky.

Tässä kysymyksessä on linkitetty kaksi eri asiaa. Tärkeät koulutuksen ammattiryhmät ja heidän riittävyytensä sekä veronkorotukset. Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia tarvitaan, jotta oppilaat saavat heille tarvittavaa tukea. Mutta niiden palkkaus ei välttämättä tarvitse toteutua veronkorotusten kautta.

Uusien kuntien (hyvinvointialueiden aloitettua käytetty nimike kunnista jäljelle jääneine palveluineen ja henkilökuntineen sekä esim. valtionosuuksineen) taloustilanne on tällä hetkellä heikko. Tampereella aloitetaan juuri suunnittelemaan ja myös täten toteuttamaan talouden tasapaino-ohjelmaa. Tarkastelun alla ovat kaikki "ei lakisääteiset" palvelut. Myös kulttuuripalvelut. Tampereen kulttuurikaupungin merkitys ymmärretään, mutta silti kunnan ei tule elää yli varojensa.

Uusien kuntien (hyvinvointialueiden aloitettua käytetty nimike kunnista jäljelle jääneine palveluineen ja henkilökuntineen sekä esim. valtionosuuksineen) taloustilanne on tällä hetkellä heikko. Tampereella aloitetaan juuri suunnittelemaan ja myös täten toteuttamaan talouden tasapaino-ohjelmaa. Tarkastelun alla ovat kaikki palvelut, myös kirjastopalvelut. Kunnan ei tule elää yli varojensa.

Kuntaveron nostaminen pitää olla vihon viimeinen keino Tampereen talouden tasapainottamiseen. Olemme juuri aloittaneet Tampereen talouden tasapainottamisohjelman suunnittelun ja se toimeenpannaan tulevan valtuustokauden aikana. Tällä hetkellä neuvottelupöydällä on vielä kaikki keinot, mutta virkahenkilöt perkaavat erilaisia säästökeinoja ja kun ne saadaan tietoon, on poliittisten neuvottelujen aika. Kokoomus ei halua veronkorotuksia.

Vihreä siirtymä luo vaurautta ja työtä Suomeen sitä enemmän, mitä paremmin vihreässä siirtymässä onnistutaan. Kokoomus haluaa tukea ja vauhdittaa tätä kehitystä. Vihreä siirtymä on tunnistettu Tampereella ja kaupunkiseudulla laajemmin teemaksi, jonka osalta tulee lisätä ymmärrystä ja tunnistaa asian tiimoilta tämän elinkeinoalueen vahvuuksia ja heikkouksia.

Segregaation ehkäisy on tärkeää ja se on jo huomioitu hienosti Tampereella osana päätöksentekoa. Samalla periaatteella tulee edetä myös tulevaisuudessa. Kasvavassa kaupungissa tämä periaate on yksi merkittävimmistä ongelmien ehkäisyn keinoista laajasti kaupunkikehittämisessä - ei siis vain kaavoituksen näkökulmasta, vaan myös esim. sivistyspalveluita suunniteltaessa.

Tampere on muuttovoittoinen kunta. Asukasmäärän kehittyminen on ollut viime vuosina hurjaa, yli 5000 asukasta per vuosi. Tampereelle muuttaa ulkomaalaisten lisäksi myös paljon asukkaita muualta Suomesta. Olemme houkutteleva asuinpaikkakunta. Kestävän kasvun tavoite lienee paras ratkaisu. Lisäksi on myös tärkeää kehittää opiskelijoiden pitovoimaa koulutusrupeaman päätyttyä. Tämä tarkoittaa mm. elinvoimaisen elinkeinopolitiikan tekemistä Tampereella ja Pirkanmaalla laajemminkin.

Hassu kysymyksen asettelu. Kaavoitus määrittää sen, mihin asutusta suunnitellaan. Kaavoitusta ohjaa monet lait ja asetukset, jotka huomioivat myös luontoarvot. Tampereella asuntojen hintojen markkina määräytyy täysin eri periaatteella kuin kysymys antaa olettaa. Suurin asuntojen hintoihin vaikuttava tekijä viime vuosina on ollut raitiotien kehitys.

Raitiotien rakentaminen Tampereelle on ollut hyvä ratkaisu ja sitä on myös päätetty laajentaa seutukunnan puolelle. Raitiotie jakaa Hämeenkadun käyttämisen julkisen liikenteen ja taksiautoilijoiden kanssa. Keskustaan ja keskustassa tulee pystyä liikkumaan kaikilla eri kulkumuodoilla. Tätä kehitystä tulee edistää ja vaalia. On myös tärkeää mahdollistaa Hämeenkadun ylitys järkevissä kohdissa henkilöautoilla. Ja keskustassa tulee mahdollistaa erityisryhmien sujuva liikkuminen ja asiointi.

Hyvinvointialueen kanssa tehtävää yhteistyötä tulisi kehittää huomattavasti nykyisestään. Jos Pirha päättää jotakin sellaista, joka selkeästi heikentää tamperelaisten hyvinvointia, tulee asian haltuun ottaminen itselle punnita. Uudella kunnalla on Pirhan lisäksi vastuuta asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tampereen taloustilanne pakottaa kuitenkin tekemään harkintaa siitä, mitä asioita voidaan kuntalaisten verorahoilla toteuttaa ja mitä taas ei. Päätösten tulisi perustua vaikuttavuuteen - eli siihen, kuinka merkittävästi asukkaat hyötyvät kyseisestä palvelusta.

Kaupunginhallitus otti jo alkuvuodesta tämän kannan yksimielisessä kannanotossaan asiaan. Pormestari on myös käynyt asiasta useita neuvotteluja ja edistää siis jätteen käsittelylaitoksen siirtoa. Asia edistyy, mutta sen konkretisoituminen ottaa valitettavasti oman aikansa.

Kaupungin tiivistäminen tässä kasvuvauhdissa on todella tarpeellista. Kasvun lisäksi myös julkisen liikenteen päätökset ovat edistäneet tiivistysrakentamista. Samalla olemme tukeneet kestävää kehitystä. Tampereella myös kaavoitetaan hyvin erilaisia asuinalueita, kuten Nurmi-Sorilaa.

Kaupungin ilmastotoimenpiteet on koottu Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartaksi, jossa on 397 toimenpidettä. Osa tiekartan toimenpiteistä on isoja investointeja (esim. Naistenlahden voimalan uusiminen, ratikan rakentaminen, bussikaluston muuttaminen vähäpäästöiseksi ja kaupungin palvelukiinteistöjen energiasaneeraus). Osa toimista taas on pienempiä tekoja, joilla on suuri vaikutus, kun ne omaksutaan päivittäisiksi tavoiksi. Näitä ovat esimerkiksi kestävät hankinnat ja jakamistalouden edistäminen. Asetettuun tavoitteeseen pääseminen vaatii erityisesti liikkumisen, rakentamisen, asumisen, energiankäytön ja kulutuksen ilmastopäästöjen vähentämistä. Uskon, että suunta on oikea - kysymys on lopulta kuitenkin ekososiaalisen sivistyksen omaksumisesta. Pysyvä muutos vaatii aina oman aikansa.

Kokoomuksen tehtävänä on tehdä töitä joka päivä sen eteen, että kunnissa rakennetaan elinvoimaa omista vahvuuksista ponnistaen. Haluamme huolehtia vastuullisesti hoidetusta kestävästä taloudesta. Verojen ja maksujen korottaminen on aina viimeinen keino ratkoa kunnan haasteita, koska se nakertaa kuntalaisten omasta työstä ansaitun palkan ostovoimaa.

Yritteliäisyys ja ahkeruus ovat itselleni merkittäviä perusarvoja, joita yritän parhaan kykyni mukaan edistää laajalti myös omassa arjessani. Toisen menestyminen ei ole keneltäkään pois, päinvastoin. Myös yhteiskunnan kannalta katsottuna (esim. verotulojen kertyminen).

Kannatan markkinatalouden perusteita.

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Se antaa toimeentulon lisäksi niin paljon enemmän, kuten sosiaalisia suhteita ja mielekkyyttä elämään.

Suomi tarvitsee lisää markkinataloutta ja yksityistä omistajuutta. Meidän tulisi toteuttaa toimenpiteitä kilpailun avaamiseksi. Tarkasteluun on otettava niin monopolit kuin inhouse-yhtiöt. Monituottajamalli parantaa palveluiden laatua ja pitää myös hinnat kurissa. Tämän hetkinen sisäänpäin kääntyminen palvelujen tuottamisessa esim. hyvinvointialueilla on väärä suuntaus.

Suomi ikääntyy ja lasten syntyvyys on laskussa. Tarvitsemme lisää asukkaita ja täten myös työvoimaa ulkomailta, jotta selviämme maamme tulevaisuuden haasteista. Maahanmuuttajien kotoutumisen tulee panostaa nykyistä paremmin. Tampereen strategisena tavoitteena on kansainvälistyminen. Sen eteen on tehtävä vahvaa yhteistyötä useilla eri sektoreilla. En kannata nykyistä kärkevää ja polarisoituvaa politiikkaa kansainvälisyys-asian ympärillä. Se lokeroi ihmisiä ja vahvistaa turhaa eripuraa.

Evankelisluterilaiset arvot ovat suomalaisille tärkeitä ja niiden kunnioittaminen on osa kulttuurihistoriaamme, jota tulisi arvostaa myös poliittisessa päätöksenteossa. Ymmärrän silti yhteiskunnallisen muutoksen tarpeen, mutta se ei tarkoita kaikesta entisestä luopumista. Esimerkiksi sateenkaariaatteen edistäminen on itselleni tärkeää.

Tuen seksuaali - ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämistä, mutta faktaperustaisesti on olemassa kaksi sukupuolta.

Rakkaus ja rajat ovat hyvä periaate lasten kasvattamiselle. Lisäksi kannatan periaatetta, että koko kylä kasvattaa. Rajojen asettaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsella ei olisi sananvaltaa omassa perheessään.

Tampereen kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna ja loput 20 prosenttia kompensoidaan. Tätä tavoitetta tulee edistää, mutta arkijärjen käyttö on toki sallittua, jos maailmanpolitiikan tilanne on jotakin aivan toista.

Suomen ja suomalaisuuden sekä myös tamperelaisuuden etu edellä mennään. Globaalissa maailmassa kuntapolitiikkaa ei kuitenkaan voi valitettavasti erottaa muusta kansallisesta politiikasta. Toki meidän tulee kantaa myös oma vastuumme sekä kansallisesti että globaalisti. Niin kovien arvojen kuin pehmeiden arvojen suhteen. Emme elä Tampereella tyhjiössä, vaan osana isoa kokonaisuutta.

Ympäristön etu tulee huomioida osana päätöksentekoa myös Tampereella. Päätöksen teon tulee perustua tiedolla johtamiseen usealla tasolla.

Johtajuus on arvostettava asia, jota pormestari Kummola on edustanut esimerkillisesti Tampereella. Kummolan verkostot ovat mm. sellaisia, joista Tampere on hyötynyt huomattavasti. Nykyjohtajuuteen kuuluu myös delegoinnin taito ja osallistamisen huomioiminen, sekä kuuntelemisen taitoa. Tampereella tätä yhteistyökykyä on politiikassa edistetty Tampereella esimerkillisetsi - se on paikallinen supertaito.

Kaupungistuminen on tosiasia, joka tulisi huomioida myös valtakunnan politiikassa nykyistä paremmin. On hassua että esim. osoitamme valtion osuuksia toisen asteen koulutuksissa sellaisille toimijoille, joilla on opiskelijapulaa. Meidän tulisi kohdistaa tuki sinne, missä sillä on aito tarve - kuten Tampereella.

Seuraamme megatrendiä, jolle emme oikein voi mitään. Tämän trendin tulisi näkyä nykyistä vahvemmin valtakunnan politiikassa. Nykyinen hallitus on ottanut kuuden suurimman kaupungin vahvasti osaksi päätöksenteon valmistelua. Hyvä niin.