Sekä sota että sen jälkeinen jälleenrakennus vaativat paljon materiaalista tukea. Suomen kannalta erittäin hyvä, jos Venäjän armeija pysäytetään ja lyödään Ukrainassa. Ukrainan kansa on joutunut kestämään hirvittäviä tekoja ja olosuhteita, koko Euroopan kannalta heidän auttamisensa on tärkeää.

Ainakin lähivuosina Suomen on ehdottomasti käytettävä 2% bkt:sta puolustusmenoihin, jos geopoliittinen tilanne selvästi rauhoittuu, voidaan asiaa pohtia uudelleen, mutta seuraavan neljän vuoden aikana se tuskin on todennäköistä.

Luonnollisesti opetusryhmän koko vaikuttaa työrauhaan. Mutta työrauhaan ja oppimiseen vaikuttaa moni muukin seikka, kuten opettajan pätevyys ja sitoutuneisuus, oppimiselle annettu aika, oppilasryhmän monimuotoisuus ja oikea oppimisympäristö. Meillä on Suomeessa paljon päteviä ja hyviä opettajia, mutta ulkopäin koululle tulevat vaatimukset nakertavat aikaa perus opetustyöltä ja kuormittavat sekä opettajia että opppilaita. Opetussuunnitelmaan on koko ajan lisätty sisältöjä, mutta oppituntien määrää ei ole kasvanut. PISA-testit mittaavat lukutaitoa ja tiedonhallinttaa, eivät esim. tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotka on erittäin tärkeitä, ja niidenkin opettamiseen on löydettävä aikaa. Lisäksi oppilaiden erilaiset oppimisvalmiudet ja -motivaatiot ovat ryhmien sisällä hyvin vaihtelevat.

Huumeiden käytön ongelmat ovat mittavat ja niiden käyttö tapahtuu hyvin monenlaisissa ympäristöissä. En näe käyttöhuoneita ongelmia ratkaisevana keinona, vaikka toki niiden järjestäminen inhimillistä joissakin tapauksissa olisikin. Laaja ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen ja laadukkaaseen vieroitukseen satsaaminen ovat mielestäni huomattavasti parempia keinoja.

Perusterveyden ja sosiaalihuollon palvelut on taattava. Tehostettavaa löytyy hallintohimmeleistä, joita purkamalla saadaan siirrettyä tehoja palveluiden tuottamiseen. On myös satsattava aidosti ennaltaehkäiseviin keinoihin; liikkuminen ja terveydestä huolehtiminen on tärkeää. Ja valtion on verotuksen keinoin tuettava liikkumista, liikuntapaikkarakentamista ja seuratyötä.

Erityisluokanopettajana olen nähnyt 20-vuotisen työurani aikana niitä polkuja, jotka todennäköisemmin johtavat ns. huonoille teille aikuisena. Jotta nuorisorikollisuutta pystyttäisiin vähentämään, pitäisi päästä kiinni juurisyihin, jotka ovat usein seuraavia: - vanhempien välinpitämättömyys lapsesta/nuoresta (syitä tähän useita, kuten mielenterveysongelmat, päihteet, taloudellinen ahdinko) - lapsen/nuoren kokemus itsestä (itsetunto) ja tulevaisuudesta, eipä millään ole väliä -asenne on vaarallinen - kaverit; väärään porukkaan joutuminen Siis perheiden tukeminen, varhainen puuttuminen, viranomaisten yhteistyö (tiedonsiirto tällä hetkellä hyvin hankalaa) ja nuorten aito kannustaminen, hyvien harrastusten tarjoaminen ovat keinoja, joilla nuorisorikollisuutta voidaan vähentää.

Kannatan sitä, että työtön ihminen saadaan työllistymään nopeammin. Työn kohtaavuuden puolesta on tehtävä helpotuksia, esim. jos työtön työllistyy naapurikuntaan/ pidemmän matkan päähän, pitäisi työhön kulkemista tukea paremmin esim. ensimmäisen vuoden ajan. Pitää olla kannattavampaa ottaa töitä vastaan.

Tarvitsemme osaavia tekijöita ulkomailta. Suomi on rauhallisen ja turvallisen maan maineessa, mutta meille on hankala tulla, koska byrokratia on mittava ja eläminen täällä on kallista. Erityisesti byrokratiaa on kevennettävä ja osaamisperustaista tutkintomallia kehitettävä, jotta esimerkiksi Ukrainasta tänne tulleen sairaanhoitajan ei tarvitse aloittaa lähihoitajan opintoja alusta, vaan hän voisi osoittaa osaamisensa ja täydentää tarvittessa tietyillä kursseilla.

Poliittisten päättäjien on yhdessä löydettävä keinot, mistä leikataan ja millä aikataululla. Velkaantumisen kokonaisaste on saatava pienemmäksi, koska korkomenot kasvavat jatkuvasti.

Palkkojen verotusta pitää alentaa niin, että kaikkien työssäkäyvien kukkaroon jää hieman enemmän rahaa. Kohonneet elinkustannukset ja inflaatio ovat heikentäneet meidän kaikkien ostovoimaa, eivätkä rahat meinaa riittää elämiseen. Ostovoiman vahvistuessa raha kiertää myös osittain veroina takaisin valtion kassaan.

Valtion pitää tukea ja vahvistaa uusiutuvan enegian kotimaista rakentamista ja innovaatioita. Kun tuotantoa ja omavaraisuutta saadaan lisättyä, asettuu hintakin alemmas ja kotitaloudet selviävät laskuistaan. Sähkön säästötalkoot olivat siinä mielessä hyvä juttu, että ihmiset heräsivät karsimaan turhaa/liiallista sähkönkulutusta. Ja hinnathan ovat jo nyt kääntyneet laskuun.

Pelkästään hakkuita vähentämällä ei luontokato ja ilmastonmuutos tule torjutuksi. Kasvava ja hoidettu metsä sitoo paremmin hiiltä kuin ns. stand by metsä. Sekametsien suosiminen ja myös biologinen lannoittaminen auttavat metsiä voimaan paremmin ja kasvattamaan lehtivihreää enemmän (hiilen sitovuus). Metsiin jää myös todella paljon nuorta puuta lahoamaan (vapauttavat hiilidioksidia paljon) harvennushakkuiden yhteydessä. Nämä 15-20-v rungot voitaisiin kerätä ja hakettaa kaukolämpöä varten, mutta niihin ei ole tällä hetkellä kustannustehokasta konetta ja systeemiä olemassa, vaan ne jäävät metsiin makaamaan.

Mielestäni tavoitetta ei kannata suoraan lykätä, vaan siihen pitää pyrkiä. Suomen on valtiona tuettava rohkeasti innovaatioita vihreään siirtymään ja myös hyödynnettävä niissä oleva potentiaali. Esimerkiksi kotipaikkakunnallani Sotkamossa sijaitseva Terrafamen akkukemikaali tehdas tuottaa sähköautoihin sopivia akkujen raaka-aineita miljoonaa akkua varten/vuosi. Akkujen valmiiksi asti tekeminen Suomessa toisi paljon työpaikkoja ja tuloja Suomeen. Tällä hetkellä kemikaalit laivataan toiselle puolelle maapalloa ja tehdään siellä akuiksi. Suomen autokannan siirtyminen sähkölle olisi huomattavasti helpompaa, jos meillä olisi vahva oma sähköautoteollisuus.

Alueilla, joissa on toimiva julkinen liikenne, voisi ruuhkamaksu olla perusteltua. Kannatan tämän asian tarkempaa selvittelyä.

Turkistarhauksesta on pikkuhiljaa luovuttava. Toivon, että tulevaisuudessa tämä vaateteollisuuden muoto on hävinnyt.

Suomessa maksetaan jo nyt hyvin paljon veroja, ja niitä lisäämällä heikennetään ihmisten tuloja. Sosiaalietuuksia pitäisi tarkastella varsinkin tuloloukkujen purkamisen kannalta.

Tuloerot eivät kyllä välttämättä johdu lahjakkuudesta tai ahkeruudesta. Eri ammattiryhmät nauttivat erisuuruisista tuloista, eikä lahjakkuus ja ahkeruus aina korreloi tilipussin kanssa. Yrittäjien innovaatiot ja rohkeus ottaa riskejä tuottavat välillä hyvän tuloksen ja se on luonnollista ja hyväksyttävää.

Valtio voi säätää lakeja ja asetuksia siitä, kuinka Suomessa toimitaan. Mutta markkinoiden säätelyyn ryhtyminen poliittisena toimintana on hankalaa ja hidasta, ja se vain vaikeuttaisi Suomen tilannetta kansainvälisillä markkinoilla.

Jos verrataan muihin maihin, niin on. Toki elämä sosiaaliturvan varassa ei ole helppoa. Harmittavasti meillä on liian paljon ns. toisen sukupolven tuella eläjiä. Tuen varassa eläminen ei saisi olla malli, joka opitaan kotoa.

Valtion yrityksistä suurimmalla osalla on ollut haasteita ja vaikeuksia viime vuosina. Näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa monopoliasemat pikkuhiljaa purkautuvat. Kuntien yritysomistukset ovat erilaisia,esim. energian tuotantoon tai asumiseen liittyviä. Näissä tytäryhtiöt/ konsernit järkevin omistusmuoto.

Monikulttuurisuus ja -muotoisuus on rikkaus.

Kristilliset arvot; lähimmäisen rakkaus, luonnon ja elämän kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus jne. ovat hyviä arvoja kaikissa elämän tilanteissa. Mutta raamatusta irrotetut lauseet eivät voi olla poliittisen päätösen teon perustana, ainakaan minulla.

Suvaitsevaisuus ja kaikkien ihmisten kunnioittaminen on jatkuvasti tärkeä asia. Vähemmistöjen kohtelu on oltava tasa-arvoista.

Lapset tarvitsevat kyllä rajoja, mutta niitäkin enemmän läsnäoloa ja huomiota. Yhdessä tekeminen, perheiden yhteiset arkipuuhat (esimerkiksi valitettavan harvat perheet syövät yhdessä iltaruuan) ja leikkimisen arvostaminen; ovat kuria ja rajoja tärkeämpiä.

Laput silmillä ei tarvitse vihreään siirtymään mennä, mutta kyllä pystymme päästöjä vähentämään. Maalaisjärkeä toki pitää käyttää, eikä syyllistää mitään yhtä ammatti/yrittäjäryhmää, kuten esim. turvealan kanssa on toimittu.

Pelkästään omaan napaan tuijottaminen ei auta; olemme osa Eurooppaa ja maailmaa. Suomen asioita tottakai ajetaan, mutta usein osana kokonaisuutta.

Toivoisin, että nämä asiat eivät ole keskenään ristiriidassa, vaan uusien innovaatioiden avulla hidastamme ilmastonmuutosta ja luontokatoa.

Vahvoilla johtajilla on apunaan asiantunteva ja hyvä, neuvotteleva hallitus/työryhmä, jonka merkitys päätöksien valmistelussa on oleellinen.

Miten määritellään koko Suomen asutus? Meillä on nytkin paljon erämaita, joissa ei kukaan asu. Mutta nykyisellä asuttamisella olisi syytä jatkaa jo turvallisuudenkin tähden.

Onnellisena pikkukylän asukkaana toivoisin, ettei kaupungistuta enää enempää. Kriisit, kuten pandemia ja sota ovat osoittaneet, että pienemmillä paikkakunnilla asuminen on turvallisempaa.