Piia Aallonharja

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue koostuu 10 kunnasta ja väestöä on alueella paljon, joten jokaisesta kunnasta löytyy terveydenhuollon palveluiden käyttäjiä.

Tärkeintä olisi, että hoitoa saisi sairauden vaatimassa ajassa. Kiireelliseen hoitoon tulisi päästä nopeasti ja sellaisissa kiireettömissä asioissa, joissa on mahdollista odottaa pidempäänkin, voisi aika olla hyvin vaikka hoitotakuun vaatiman 3 kuukaudenkin päästä. Hoitoja tulisi siis priorisoida sairauden perusteella. Länsi-Uudenmaan alueella on 10 kuntaa ja joissakin kunnissa ruuhkaa on vähemmän kuin toisissa, joten asiakkaalle, joka on valmis ja kykenevä liikkumaan hoitoon pidemmänkin matkan, voisi hyvin tarjota palvelua toisesta kunnasta. Tällä tavalla tasattaisiin kuntien välistä kuormaa hyvinvointialueen sisällä. Potilastietojärjestelmien tulisi tukea asiakkaan liikkumista hyvinvointialueen sisällä eri yksiköissä ja myös HUS:n erikoissairaanhoidonpalveluihin.

Erikoissairaanhoidon ja sairaalan yöpäivystyksistä päättäminen kuuluu Helsingin ja Uudenmaan alueella HUS:lle eikä hyvinvointialueille. HUS erillissopimusta tulisi tarkastella kuin myös ajatusta, että Helsinki ja Uusimaa muodostaisivat yhden hyvinvointialueen HUS:n alle. Terveyskeskuspäivystyksistä päättää tälläkin hetkellä hyvinvointialue budjettinsa raameissa eikä Suomen hallitus.

Jos hyvinvointialue ei pysty hoitamaan hoitojonoja kuntoon ja palvelua hoitotakuun määrittämässä ajassa, niin palveluseteliä voidaan harkita.

Perusterveydenhuollon jonot ovat ruuhkautuneet ja jos oletetaan, että yksityisen terveydenhuollon tukeminen lopetetaan, niin julkisen puolen jonot entisestään kasvavat. Toisaalta tulisi käydä poliittista keskustelua siitä kuinka monta erilaista päällekkäistä terveydenhuoltomallia tarvitaan, kun meillä on tällä hetkellä julkinen terveydenhuolto, yksityinen terveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto ja työterveyshuolto. Tulisi luoda skenaarioita erilaisista malleista nykymallin lisäksi esim. pelkkä julkinen palvelu tai pelkkä yksityinen palvelu ja miettiä näiden mallien hyvät ja huonot puolet ja löytää toimivin malli Suomen tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin väestön ikääntyessä ja hoitohenkilökunnan vähetessä.

Mielenterveyspalveluiden piiriin olisi hyvä päästä asiakkaan tilanteesta riippuen riittävän nopeasti iästä riippumatta. Etä- ja digipalvelulla voitaisiin käsitellä akuuttia tilannetta nopeasti ja ohjata jatkopalvelun piiriin mahdollisimman hyvin ja nopeasti.

Palveluverkko tulee rakentaa niin, että kuntalaisille ei tule kohtuutonta haittaa palveluiden pariin pääsemiseksi. Neuvolapalveluita voidaan tarjota pienissäkin yksiköissä, jos se katsotaan kuntalaisille tarpeelliseksi lähipalveluksi.

Koululaisten hammastarkastuksia on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella hoidettu riittävällä tasolla.

Ehkäisy- ja seksuaaliterveysneuvonta ovat äärimmäisen tärkeitä ja tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tarjoaa ilmaisen ehkäisyn alle 20-vuotiaille nuorille. Mielestäni tälle ikäryhmälle voidaan jatkaa ilmaisen ehkäisyn tarjoamista, mutta sitä vanhemmille maksuttomuus voisi tulla toimeentulotuen kautta vähävaraisille henkilöille.

Vastuun pakeneminen on liian jyrkästi sanottu. Vanhukset pidetään liian pitkään kotihoidon piirissä, koska hoivapaikkoja ei ole riittävästi, hoivakodeissa ei ole riittävästi hoitohenkilökuntaa ja hyvinvointialueella ei ole riittävästi rahallisia resursseja näiden laittamiseen kuntoon.

Tällä hetkellä hoitajamitoitus on 6,5 kymmentä hoidettavaa kohden. Hoitajat ovat ylikuormittuneita ja hoitajamitoituksen tulee olla sellainen, että olosuhteet sekä hoitajille että hoidettaville ovat inhimillisellä tasolla. Myös muihin työolosuhteisiin tulee kiinnittää huomiota, kuten henkilökunnan riittävään kielitaitoon, koulutukseen, työilmapiiriin.

Odotetaan kokeilun tulokset ensin ja analysoidaan sen jälkeen, että tulisiko käytäntö ottaa pysyvästi käyttöön.

Vanhuksen ulkoilu ja liikkuminen ovat tärkeitä asioita ja toimintakyvyn jatkumisen kannalta, mutta en ole varma onko tämä asia, mistä tulee kirjata laki.

Lisää hoitajia tarvitaan, mutta ratkaisu ei voi olla puutteellisella kielitaidolla olevien henkilöiden palkkaaminen vaan ensisijaisesti tällä hetkellä suomea ja ruotsia osaavien työttöminä tai muissa töissä olevien hoitajien houkuttelu hoitoalalle ja hoitajien työolojen parantaminen ja näin alan vaihtamisen vähentäminen. Ulkomaisen henkilön kielitaito ja soveltuvuus alalle tulee testata ennen rekrytointia. Puutteet kielitaidossa ovat vakava riski hoitovirheille.

Lääkäreillä ja hoitohenkilökunnalla tulee olla riittävä kielitaito. Puutteet kielitaidossa ovat vakava riski hoitovirheille.

Tämä voisi olla hyvä tapa vähentää julkisella puolella lääkäripulaa. Mielestäni kuitenkaan pelkästään valmistuneita lääkäreitä ei voida velvoittaa työskentelemään valmistumisen jälkeen julkisella puolella, jos kaikkia muiltakin ammattialoilta valmistuneita ei velvoiteta, mutta jonkunlaista porkkanaa voisi tarjota.

Julkinen puoli ei pysty kilpailemaan yksityisen puolen palkkojen kanssa, joten maanlaajuinen hintakatto ja rajat vuokrahenkilöstön käytölle olisi hyvä asettaa. Joihinkin syrjäisiin yksiköihin tulee silti olemaan haasteita saada henkilöstöä, joten kaikkia ongelmia hintakatto tuskin tulee ratkaisemaan.

Pelastustoimi on hyvinvointialueiden toimivimpia palveluita, koska pelastustoimi toimi jo ennen hyvinvointialueuudistusta pelastusalueina ja siihen ei tullut paljoa muutoksia hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Muuttuvassa toimintaympäristössä pelastustoimen merkitys kasvaa ja sitä kautta voisi harkita, että pelastustoimi siirrettäisiin vahvemmin valtion alle toimimaan, kuten esimerkiksi rajavartiolaitos toimii.

Muuttuvassa toimintaympäristössä pelastustoimen merkitys kasvaa ja henkilöstöä tulee kouluttaa jatkuvasti riittävästi. Pelastusalan koulutusta tulee lisätä ja sitä kautta varmistaa pätevän ja osaavan henkilöstön saanti.

Ei verotusoikeutta hyvinvointialueille eikä maakuntaveroa

Alamme olla jo Lafferin käyrän huipulla, jossa veronkorotukset eivät enää tuo tuloja vaan saattavat jopa kasvattaa menoja, niin parempi on etsiä rakenteellisia muutoksia kuin korottaa veroja. Etä- ja digipalveluista on mahdollista löytää säästöjä ja tehokkuutta terveydenhuoltopalveluihin.

Kansalaisten lihavuuden kasvu on kansantaloudellinen riski. Lihavuuteen liittyy erilaisia sairauksia, joiden hoito voi olla huomattavasti kalliimpaa kuin itse lihavuuden hoito, joten suoraan en tyrmäisi lihavuuslääkkeiden tukemista.

Priorisointia tehdään jo tällä hetkellä, mutta perusteet saattavat vaihdella riippuen lääkäristä ja yksiköstä, joten minkäänlaista virallista linjaa ei priorisoinnille ole. Julkisen terveydenhuollon priorisoinnista tulisi käydä keskustelu, mutta pelkästään poliitikkojen päätettäväksi ei priorisointia tule jättää. Keskusteluun tarvitaan tutkittua tietoa ja asiantuntijoiden lausuntoja ja parasta olisi saada asiasta laaja konsensus.

Hallinnosta on hyvä aloittaa karsiminen.

Joillakin riittää aika ihan hyvin hoitaa kolmeakin roolia kiitettävästi. Esimerkiksi kansanedustaja Arja Juvonen on tehnyt hyvää työtä niin kansanedustajana, Espoon kunnanvaltuutettuna kuin Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettuna. Jokaisen ehdokkaan tulisi miettiä itse, miten aika riittää useamman roolin hoitamiseen ja toimia sen mukaan, joten en lähtisi kategorisesti tätä kieltämään.

Hyvinvointialueiden johtajien korkeille palkoille ei ole perusteita.

Mielestäni 5 hyvinvointialuetta rakennettuna yliopistosairaaloiden ympärille olisi riittävästi. Hyvinvointialueiden sijasta sairaanhoitopiirit takaisin. Tätä asiaa ei kuitenkaan päätetä hyvinvointialueilla eikä näissä vaaleissa vaan asia ratkaistaa valtionhallinnossa ja eduskuntavaaleissa.

HUS vastaa sairaaloista ja erikoissairaanhoidosta Helsingin ja Uudenmaan alueella ja HUS:n osalta hyvinvointialue ei tee päätöksiä vaan HUS:n yhtymähallitus, jossa ei ole yhtäkään Perussuomalaista edustajaa. Paikkoja pitävät Kokoomus, SDP, RKP, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Perussuomalaiset eivät siis ole olleet mukana päättämässä HUS:n Lohjan sairaalan synnytystoiminnan lakkauttamisesta tai muista päivystysten leikkauksista.

HUS vastaa sairaaloista ja erikoissairaanhoidosta Helsingin ja Uudenmaan alueella ja HUS:n osalta hyvinvointialue ei tee päätöksiä vaan HUS:n yhtymähallitus, jossa ei ole yhtäkään Perussuomalaista edustajaa. Paikkoja pitävät Kokoomus, SDP, RKP, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Perussuomalaiset eivät siis ole olleet mukana päättämässä HUS:n Lohjan sairaalan synnytystoiminnan lakkauttamisesta tai muista päivystysten leikkauksista.

Mielestäni 5 hyvinvointialuetta rakennettuna yliopistosairaaloiden ympärille olisi riittävästi ja Uudenmaan alueella se tarkoittaisi Helsingin ja muun Uudenmaan aluetta yhdessä HUS:n alla. Tätä asiaa ei kuitenkaan päätetä hyvinvointialueilla eikä näissä vaaleissa vaan asia ratkaistaa valtionhallinnossa ja eduskuntavaaleissa.