Sami Keskinen

Jos näkee kokonaisuuden - ei ole mitään sen järkevämpää kuin tuottaa tarpeellinen määrä perusterveydenhuollon ajanvarauksellisia palveluita lähipalveluina!

Ennaltaehkäisyyn ja mahdollisimman varhaiseen hoitoonpääsyyn on laitettava lisää rahaa ja resurssia, koska se pienentää lopulta koko mielenterveysongelmien hoidon kustannuksia.

Pelastuksenkin on valitettavasti kaiveltava oma osuutensa säästöpaineiden edessä. On kuitenkin muistettava, että pelastustoimen laskennallinen yleiskatteellinen rahoitus on alle 2,5% hyvinvointialueen kokonaisrahoituksesta. Osuutta ei ole korvamerkitty mitenkään, joten päättäjien on myös oltava tietoinen sen määrästä - tulonsiirto pelastustoimen kustannuksella soterahoitukseen ei myöskään ole hyväksyttävää. Pelastustoimen rahoituksen laskentaperusteet ovat myös erilaiset, kuin soterahoituksessa.

Kaikkien yhteisesti jakama tavoite uudistukseen oli perusterveydenhuollon vahvistaminen ja kustannuksien nousun hillitseminen. Tämä ei tarkoita kuitenkaan erikoissairaanhoidon heikentämistä. Prosessit ja hoitopolut kuntoon molemmissa!

Lastensuojelun perhehoidon alueellinen kehittäminen on inhimillinen keino vähentää ostoja isoilta yrityksiltä ensisijaisesti lapsen näkökulmasta, mutta se on myös taloudellisesti järkevää.

Yksi inhimillinen hoivan muoto on perhehoito, jota on myös suosittava. Tottakai on oltava eri tasoisia hoivan muotoja eri tarpeisiin. Nämä eivät ole missään tapauksessa vastakkain aseteltavia asioita. Jos hoidontarpeen arvioinnissa hoivan tarve osoittautuu ympärivuorokautiseksi, niin sekin on järjestyttävä. Lisäksi omaishoito on yksi mahdollinen hoivamuoto.

Tulevaisuudessa väestömme ikärakenne on sellainen, että meillä ei yksinkertaisesti riitä kotimainen hoitohenkilökunta. Hoitajien riittävä suomen tai ruotsin kielen taito on kuitenkin varmistettava.

Suuruuden ekonomia ei toimi sote-palveluissa. Sen on tämä reilu kaksi vuotta näyttänyt. Kaksi köyhää yhdistämällä ei myöskään tule yhtä rikasta.

Päin vastoin monikanavarahoitusta purkamalla esimerkiksi Kelataksien rahoitus olisi lisättävä hyvinvointielueiden harteille, että ei tehtäisi yhteiskunnan kokonaistalouden kannalta järjettömiä lähipalveluiden lakkautuksia! Valtakunnantason regulaatio ja hypoteettisten - ei yksilön tarpeisiin perustuvien - rajojen ei tule olla ylhäältä säädettyjä. Harkintavaltaa tulee olla myös kentällä.

Verotusoikeudella palattaisiin vanhaan aikaan, kun kustannusten hillintää ei käytännössä kukaan tehnyt! Erikoissairaanhoidosta lähetettiin vuoden päätyttyä lisälasku kuntiin ja perusterveydenhuolto hoiti saman asian lisätalousarviolla. Kaikkien puolueiden yhteisesti jakama tavoite uudistukselle oli kustannusten nousun hillitseminen. Verotusoikeuden antaminen vesittäisi tavoitteen.

Ensisijainen keino pitää olla menojen karsiminen. Näin se toimii jokaisen yksityisen kotitalouden ja yrityksenkin taloudessa. Menojen karsiminen ei suoraan tarkoita tarjottavien palveluiden heikentämistä, vaan toimintojen tehostamista ja järkeistämistä. Tuottavuutta on tarkasteltava rehellisesti: onko aina oma työ halvin, vai voisiko ulkoistaa yritykselle? Onko nykyinen tapa paras tapa, vai voiko prosessia päivittää?

Kaikkien ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvo on tärkeämpää, kuin tuloerojen keinotekoinen pienentäminen. Ilmainen koulutusjärjestelmämme antaa jokaiselle mahdollisuuden valita mieleisensä ammatti. Toiset urapolut vaativat yksilöltä enemmän aikaa ja panostusta kuin toiset.

Mahdollisuuksien tasa-arvo ja markkinatalous. Siinä lääke, joka on reilu. Naapurimaassamme on huono esimerkki järjestelmästä, missä valtio puuttuu markkinoihin. Ainut, missä valtion olisi pitänyt puuttua markkinoiden toimintaan, oli sähkömarkkina. Se on toiminut normaalioloissa hyvin, mutta kuten huomasimme, kriisiaikana toimivaksi sitä ei oltu suunniteltu.

Sosiaaliturva pitää olla mahdollinen sitä tarvitseville. Monimutkainen järjestelmämme tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden väärinkäytölle, jota on selvästi ollut havaittavissa. Järjestelmä on luonut myös julkista taloutta piiskaavia kannustinloukkuja, jolloin työn vastaanottamista ei ole koettu kannattavaksi.

Tarkoitan täysin samaa mieltä vastauksellani pääasiassa julkisomisteisia In-house yhtiöitä, joilla kierretään hankintalakia, ettei tarvitse kilpailuttaa hankintoja. Julkiset hankinnat ovat Suomessa lähes 50 miljardia vuodessa, josta kilpailuttamatta tehdään yli kolmannes. Huoltovarmuuden kannalta on kuitenkin toimialoja, joissa julkisomistus on perusteltua.

Kotoutuminen ja sopeutuminen meidän omaan kulttuuriimme on ensiarvoisen tärkeää. Tie opiskeluihin ja töihin käy riittävän kielenoppimisen kautta. Työpaikka, demokratia ja tasa-arvo ovat arvoja, jonka vuoksi tänne toivoisi ihmisten saapuvan - ei Kelan erinomaisten palveluiden perässä.

Omat päätöksenteon arvoni ovat olleet alusta saakka avoimuus, oikeudenmukaisuus ja ratkaisukeskeisyys. Mielestäni ne ovat toimineet hyvin.

Biologisia sukupuolia on kaksi. Mielestäni keskustelu tämän asian ympärillä on ylikuumentunut. Ihmisten kokemien sukupuoli-identiteettien kirjoon on suhtauduttava tietenkin asiallisella tavalla, mutta taannoinen translaki meni jo mielestäni liian pitkälle.

Täytyy sanoa että nykyisin näissä arvoissa olisi eniten petrattavaa. Rajat ja säännöt ohjaavat toimintaamme yhteiskunnassamme joka paikassa. Laajojen oikeuksien vastapainona on aina vastuut ja velvollisuudet. Minkä pienenä oppii, sen vanhana taitaa. Vanhempien täytyy olla muutakin kuin kavereita jälkikasvunsa kanssa. Jos ei rajoja opita kotoa, niin missä ne sitten opitaan. Koti on kasvattamisen paikka.

Näen tämän enemmän mahdollisuutena, kuin uhkana. Päästöjen vähentäminen on tehtävä kuitenkin hallitusti ja kannattavasti, eikä sen saa vaarantaa olemassa olevia elinkeinoja. Tehdään päästövähennystä sillä teknologialla, jota meillä itsellä on tarjota. Tämä johtaa lopulta siihen, että meillä on täällä kannattavasti investoituja suomalaiseen osaamiseen perustuvia ratkaisuja käytössä. Se lisää vihreän teknologian yritystemme vientiä varmuudella ja sataa hyvinvointiyhteiskuntamme laariin.

Kyllä näin on. Tämä ei missään nimessä tarkoita sulkeutuneisuutta globaalista maailmasta. On nähtävä iso kuva.

Suomessa säädellään lailla ja asetuksilla mielestäni riittävän hyvin ympäristön edun huomioon ottaminen. Näiden mukaan kun toimimme, niin hyvin menee. Näissä asioissa kannattaa edetä maalaisjärjen kanssa, eikä lähteä liikaa kehä kolmosen sisäpuolelta antamaan ohjeita maaseudun ihmisille, jotka osaavat elää luonnon kanssa sopusoinnussa.

Maamme ei kaipaa diktaattoreja, elämme demokratiassa.

Jo pelkästään sisäisen turvallisuutemme kannalta, huoltovarmuuden kannalta, omaisuuden suojan kannalta, sekä elinkeinon harjoittamisen vapauden kannalta on tärkeää, että asuminen mahdollistetaan kaikkialla Suomessa.

Edelliseen vastaukseen viitaten ei ole hyvä asia, että palvelut ja asuminen keskittyvät.