Anu Kantola

Joissain tapauksissa keskittäminen on perusteltua, esimerkiksi tiheämmin asutuilla alueilla. Alueellinen yhdenvertaisuus ja palveluiden saavutettavuus ei kuitenkaan saa kärsiä.

Mielenterveyspalveluihin täytyy laittaa lisää rahaa, se on selvää. Mielenterveyspalveluiden tarpeen ehkäisy voi toisaalta lähteä myös jostain muusta kohteesta, joten resurssien jakaminen asiantuntevasti on oleellista.

Leikkaukset tai toimintojen tehostaminen tasaisesti ovat varmaan välttämättömiä tässä talouspoliittisessa tilanteessa. En pidä ajatuksesta, että tärkeistä palveluista leikattaisiin toistensa kustannuksella. Meillä on myös hyviä välimalleja ja niiden työstämiseen pitäisi löytyä enemmän energiaa.

Peruspalveluiden vahvistaminen ehkäisee erikoissairaanhoidon tarvetta. Painopisteitä pitää tarkastella pitkän aikavälin tekijöitä huomioiden, ei lyhytnäköisillä suorilla leikkauksilla. Ihmisten heittely paikasta toiseen ilman selkeitä päämääriä ei ole ratkaisu.

Yksityiset yritykset ovat ensisijaisesti liiketoimintaa, vaikka toimisivatkin julkisten palvelujen tuottajana. Lastensuojelun palveluista ei saa tulla kaupallinen bulkkituote, vaan niissä on keskityttävä yksilöiden hyvinvoinnin varmistamiseen. Lapset ja nuoret ansaitsevat yhdenvertaiset kasvun ja kehittymisen mahdollisuudet.

Miten suosimme kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista niiden vanhusten kohdalla, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa? Tämä ei ole looginen ajatus. Kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista pitää suosia niiden kohdalla, joiden kunto mahdollistaa sen. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville pitää olla mahdollisuus siihen.

Haluaisin haastaa hiukan tätä terveydenhuollon työvoimapulan ajatusta, koska nähdäkseni leikkauksien myötä tulleet rekrytointikiellot ja irtisanomiset ovat sitä arkea, jossa nyt elämme. Mutta kyllä, mikäli emme saa muuten työvoimaa hoitoalalle, tottakai maahanmuutto on erittäin hyvä ratkaisu siihen. Ihmisillä täytyy silti joka tapauksessa olla elämiseen riittävä palkka ja kunnolliset työolot.

En ole itse saanut toistaiseksi hyviä perusteluja sille, että alueita olisi nimenomaisesti liikaa.

Toki esimerkiksi pelastuspalvelut voitaisiin siirtää takaisin valtion hoidettavaksi, jos se katsottaisiin tarkoituksenmukaiseksi. Omasta mielestäni järkevämpää olisi antaa hyvinvointialueille verotusoikeus.

Hyvinvointialueiden verotusoikeus edistäisi alueellista päätöksentekoa.

Julkisten palvelujen yhdenvertainen saavutettavuus on tärkeää. Terveyskeskusmaksujen perimisessä pitää käyttää maksuluokkaperusteita ja varmistaa, että hoitoa tarvitsevat pääsevät sen piiriin maksukyvystä huolimatta.

Käyttöhuoneet ovat tutkitusti toimiva osa inhimillistä päihdepolitiikkaa.

Peruspalveluihin panostaminen ehkäisee erityissairaanhoidon tarvetta. Perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita tulee priorisoida.

Hammashuollon tilanne Länsi-Uudellamaalla on kaamea. Palveluseteleitä tulisi käyttää tukena siihen saakka, kun oma kapasiteetti on todistetusti toimiva osa terveydenhuoltoa. Sitten voimme tarkastella asiaa uudestaan.

Mielestäni ei ole tarpeellista tarjota maksuttomia kuukautistuotteita kaikille, mutta kuukautisköyhyys on todellinen ongelma. Niille, jotka tarvitsevat apua kuukautistuotteiden hankintaan on tarjottava maksuttomat kuukautistuotteet mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi terveyskeskuksista pitäisi olla mahdollisuus hakea maksuttomia kuukautistuotteita.

Julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen on lyhytnäköistä. Kuntalaisten hyvinvoinnista nipistäminen tulee aiheuttamaan ongelmia pitkällä aikavälillä. Mikäli veronkorotuksiin päädytään, on se järkevämpää tehdä hallitusti ja suunnitellusti kuin ensin leikkaamalla ja sitten kuitenkin pakkokorotuksin myöhemmin.

Suuret tuloerot eivät korreloi millään tavoin ihmisten lahjakkuuden ja / tai ahkeruuden kanssa.

Valtion taholta tuleva sääntely on tiettyyn rajaan saakka hyvä asia, mutta toimiva markkinatalous on kuitenkin tässä talousjärjestelmässä tärkeä rahoitusmekanismi eikä siihen pidä puuttua liikaa.

Suomi on saanut Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta useita huomautuksia sosiaaliturvan riittämättömästä tasosta, joten tämä väite on virheellinen myös kansainvälisessä kontekstissa tarkasteltuna. Heikommassa asemassa olevien ihmisten olojen kurjistaminen on ideologinen valinta, eivätkä sosiaaliturvan leikkaukset paranna kansantaloutta saati ihmisten motivaatiota osallistua yhteiskuntaan.

Valtion ja kunnan on hyvä omistaa sellaisia toimintoja, jotka ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä. Näitä ovat esimerkiksi vesihuolto, energiantuotanto ja liikenneinfra tarkoituksenmukaisissa rajoissa.

Monimuotoisuus ja monikulttuurisuus parantavat innovaatiokyvykkyyttämme. Kulttuurien välinen ymmärrys parantaa yhteistyötä yrityskentällä. Emme voi poteroitua omiin siiloihimme, jos haluamme parantaa maailmantaloudellista asemaamme.

Demokraattisessa yhteiskunnassa päätöksenteon pitää perustua tutkittuun tietoon. Kristilliset arvot saavat olla yksilölle tärkeitä, mutta yhteisen päätöksenteon pitää lähteä yhdenvertaisuudesta.

Meillä on kaikilla yhdenvertainen itsemäärittelyoikeus ja oikeus päättää omasta kehostamme. Sukupuolen moninaisuus on tunnustettu tosiasia ja nykyaikaisessa yhteiskunnassa se pitää todeta myös julkisen päätöksenteon tasolla.

Ihmisten yhdenvertaisuus ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia. Lapsille ja nuorille pitää antaa väyliä osallistua päätöksentekoon ikätasoisesti. Argumentointitaidot ja kohtelias kyseenalaistaminen ovat olennaisia keinoja tässä. Emme halua rakentaa autoritääristä yhteiskuntaa diktaattorimaista johtamista varten, vaan edistää demokraattisen päätöksenteon kehittymistä.

Ehdottomasti. Suomi on tunnettu ennen esimerkillisenä maana sekä ilmastotoimien että yhdenvertaisuuden edistämisen suhteen - nyt tämä maakuva on alkanut rapistua. Ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee meitä kaikkia, Suomi voisi olla siinä hyvä edelläkävijä ja palata arvostettujen suunnannäyttäjien joukkoon.

Oma näkemykseni suomalaisuudesta on varmaan laajempi kuin mitä tämä vaalikone hakee - siksi häilyvä mielipide. Suomi ei pärjää maiden välisessä vertailussa eristäytymällä vaan voimakkaalla yhteistyöllä. Siksi Suomen ja suomalaisten etu itseasiassa onkin kansainvälistyä.

Ovatko ne keskenään ristiriidassa? Ekologisesti kestävä kasvu on mahdollista, mutta vaatii sitä että ihmiset ymmärtävät mitä talouskasvu on ja millaiset talousjärjestelmät tulevat menestymään jatkossa. Kapitalistinen talousjärjestelmä on pian tulossa aikansa loppuun ja meidän on muutenkin kehitettävä uusia toimintamalleja. Ympäristön etu on niissä olennaista.

En kannata autoritäärisiä järjestelmiä tai diktatuuria vaan toimivaa demokratiaa. Haluan, että päätöksenteko perustuu lain asettamiin rajoihin ja läpinäkyviin prosesseihin. Yhdenvertainen kohtelu kaikille on menestyvän valtion perusperiaate.

Eri alueilla Suomessa on erilaisia vahvuuksia, on koko yhteiskunnan etu että näitä alueellisia vahvuuksia korostetaan ja ihmisillä on vapaus päättää asuinpaikkansa niiden mukaan.

Suomessa tarvitaan sekä hyviä kaupunkeja että hyvää maaseutua, emme pärjää ilman toisiamme. Kaupungistumisen hyviä puolia ovat mm. energiatehokkuus, palveluiden saavutettavuus ja osaamisen keskittyminen.