Mira Rinne

Itsellänikään ei ole ajokorttia olemassa joten koen, että julkinen liikenne edistää tasavertaisia mahdollisuuksia ja sosiaalisesti tärkeitä kohtaamisia. Kun kaikkialla on toimiva joukkoliikenne, niin samalla tuetaan myös paikkakuntien ja sen palveluiden elinvoimaa. Erityisesti harvaan asutuilla seuduilla myös yksityisautoilun edellytyksistä on huolehdittava.

Ensisijainen toimi on mielestäni toimivan joukkoliikenteen turvaaminen. Se on myös oikeudenmukainen ratkaisu sillä eriarvoisuus lisääntyisi rajoittamisella koska kaikilla ei ole vara sähköautoon.

Vitkastelu ilmastopolitiikassa tulee vain kalliimmaksi. Silti tulee huomioida reiluus yhteiskunnassa -erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joissa ei ole yksinkertaisesti mahdollista muuhun kuin yksityisautoiluun.

Ilmastokriisin myötä myös talviolosuhteet vaihtelevat, erityisesti Etelä-Suomessa. Nastarenkaiden käytössä päällystettä irtoaa tien pinnasta, joka vaikuttaa myös ilmanlaatuun. Rengasvalinnoissa pitäisi kiinnittää huomiota liikenneturvallisuuteen.

Vuonna 2014 perusopetuksen ohjaavaksi periaatteeksi otettiin inkluusio, jolloin jokaisella oppilaalla on oikeus päästä tavallisen opetuksen piiriin riippumatta mahdollisista oppimisvaikeuksista, vammoista ja sairauksista. Ajattelen, että oppimisen tuen tarpeet on huomioitava kaikissa kouluissa ja ryhmäkoiden oltava enimmillään 20 oppilasta. Lisäksi kouluihin tarvitaan säästöjen sijaan varsinaisen opettajan lisäksi henkilökuntaa esimerkiksi erityisopettajia ja avustajia lisätukea tarvitseville.

Kouluruokailussa tärkeintä on, että se vastaa tarkoitustaan eli se on maittavaa ja täyttää sille asetetut vaatimukset. Kestävästi valmistettu kotimainen liha ja laadukkaat kasvisproteiinit ovat hyviä vaihtoehtoja jokaiselle. Lähellä tuotetut lihat ja kasvikset ovat toki tyyriimpiä, mutta loppupeleissä ne tukisivat myös paikallisia yrityksiä ja kouluruoka olisi maittavempaa.

Ensinnäkin, tartun sanaan "kiusaaminen" joka on aivan liian mieto ilmaisu: oikeampi sana on kouluväkivalta, jota itsekin olen kokenut päiväkodista korkeakouluun. Koulurauha on jokaisen oppilaan, opiskelijan ja henkilökunnan oikeus, josta vastuu on koko kouluyhteisöllä. Siksi kouluväkivaltaan on puututtava tehokkaasti, mutta myös monialaisesti: koulu, sosiaali- ja terveydenhuolto, järjestöt, poliisi ja nuorisopalvelut.

Meidän tulisi luottaa kasvatusalan ammattilaisten ratkaisukykyyn siinä, että mikä on sopivaa materiaalia varhaiskasvatuksessa.

Kunnissa on huolehdittava, että koulua koskevilla valinnoilla ja ei kiihdytetä koulujen eriytymistä.

Ruoan tulisi olla monipuolista ja terveellistä, johon kuuluu toki liharuokakin. Lasten ja nuorten tulisi saada kokemuksia erilaisista ruuista. Lisäksi tämä edistää kestävää kehitystä.

On totta, että syntyvyys on Suomessa historiallisen alhainen, jolloin vauvaraha on hyvä vaihtoehto ja siksi se onkin monissa kunnissa jo käytössä. Toisaalta taas ajattelen, että päätöksenteossa pitää yksittäisten ratkaisujen sijaan pyrkiä luomaan olosuhteet ja ilmapiiri, jossa voidaan rohkaista esimerkiksi juuri perustamaan perhe. Pelkällä vauvarahalla ei siis pitkälle pötkitä, vaan ratkaisevimmat tekijät ovat esimerkiksi mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen kuin myös työelämän normien muuttamista esimerkiksi vahvistamalla tasa-arvoa työelämässä, kitkemällä raskaussyrjintää ja vahvistamalla perhevapaiden tasapuolisempaa käyttöä.

1.1.2025 voimaan astunut työvoimapalveluiden uudistus mahdollistaa sen, että työllisyytta voidaan vahvistaa yhdessä muiden paikallisten toimijoiden (yritysten, oppilaitosten, järjestöjen) kanssa, mikä tukee myös työnhakijaa.

Vaikka Itä-Suomi onkin kokenut pakotteiden ja Venäjän-kaupan myötä suuremman iskun kuin muu maa ja tukitoimet ovat täysin perusteltuja, niin koko maan tasapuolinen kehittäminen on tässä(kin) ajassa vahvistavaa turvallisuuspolitiikkaa.

Kunnilla ja alueilla pitää kannustaa tekemään aktiivista elinkeinopolitiikkaa esimerkiksi houkuttelemalla investointeja omalle alueelleen, joista on oltava hyötyä oikeudenmukaisesti.

Kuten politiikassa (jonka määritelmä on yhteisten asioiden hoitaminen) yleensä, niin tässäkin on kyse arvovalinnoista. Menoja ovat esimerkiksi koulutus, palvelut ja etuudet, joista leikkaamisella on vakavia seurauksia sillä ne vahvistavat ihmisten luottamusta tulevaan. Hyvinvointivaltio rakentuu periaatteelle, jossa yhteisillä verovaroilla turvataan palvelut ja maksutaakka jaetaan kunkin ihmisen kantokyvyn mukaan.

Seinäjoki on yrittäjyyden pääkaupunki ja siksi uskon meidän elinvoimaisuuteen jatkossakin.

Kiinteistövero ja sen nostaminen liian korkeaksi muodostuu ongelmalliseksi etenkin pieni- ja keskituloisille koska kiinteistövero on maksettava tuloista riippumatta. Kunnan talouden korjaamiseen tulee olla muita keinoja sillä vain tällä keinolla kunnan taloutta ei saada korjattua.

Asuntomarkkinaa saadaan helpoiten sopeutettua sillä, että esimerkiksi kuntien omistamien vuokra-asuntoja, jotka ovat valtion tuella rakennettuja, puretaan.

Jokaisen asuinalueen on oltava hyvä ja turvallinen paikka elää. On myös turvattava kohtuuhintainen asuminen laajasti ympäri kuntaa jotteivät asumismuodot (omistus, vuokra jne) alueella yksipuolistu.

Tämän hallituksen myötä meillä on ennätysmäärä työttömiä, mutta voimme kuitenkin tukea työllisyyttä ja talouskasvua tavoilla, jotka auttavat ilmastokriisin ratkaisemisessa. Sarjayrittäjänä olen ennen kaikkea visionääri ja ajattelen, että kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisu, joka avaa uusia mahdollisuuksia. Ja ilmastokriisin sekä työllisyyden ja talouskasvun ratkaiseminen avaavat ovia uudelle osaamiselle, vihreälle teknologialle ja puhtaalle teollisuudelle. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että investoinnit vihreään siirtymään tukevat myös talouskasvua.

Luonto ei pysty äänestämään puolestaan, vaan meidän on pidettävä ääntä sen puolesta. Siksi politiikassakin tulisi huomioida kestävä kehitys ja tutkittuun tietoon perustuvat päätökset. Olen myös sitä mieltä, että tuulivoiman käytöstä pitäisi olla tutkimuksia pidemmällä ajalla siitä, että miten ne loppupeleissä vaikuttavat lähiasutuksiin, luontoon ja eläimiin.

Vaikka susi onkin lain mukaan rauhoitettu eläin ja Suomi on sitoutunut saavuttamaan suotuisan suojelen tason, niin kyllä esimerkiksi maaseudulla ihmisten ja kotieläinten pitää pystyä elämään rauhassa.

Joka kolmas työntekijä on eläköitymässä hyvinvointialueilla seuraavan vuosikymmenen aikana ja henkilöstöpulaan on kyettävä vastaamaan monipuolisesti ja yksi näistä keinoista on juuri ammattitaidon saaminen ulkomailta.

Kotouttaminen on onneksi säädetty Suomen laissa ja kunnilla on kokonaisvastuu kotouttamisen palveluista, joihin kuuluvat esimerkiksi maahanmuuttajien ohjaus ja neuvonta, työvoimapalvelut sekä opinnot, jotka edistävät esimerkiksi kielitaitoa. Kotouttaminen on hyvinkin merkityksellistä sen kannalta, että maahanmuuttaja kokee olevansa tervetullut ja hyväksytty eli häntä autetaan sopeutumaan elämäänsä uudessa maassa. Tämä taas näkyy yhteiskunnassamme ja jos alamme säästämään näistä inhimillisistä ja tarpeellisista palveluista, niin se voi pahimmillaan johtaa "Ruotsi-malliin", jossa maahanmuuttajia ei tueta yhtä kokonaisvaltaisesti kuin meillä Suomessa. Mielestäni meillä Seinäjoella on tähän panostettu esimerkillisesti.

Mielestäni informaation pitäisi olla suomen lisäksi myös ruotsiksi ja englanniksi. Ajattelen myös, että kansainvälistymisen mahdollisuuksia tulisi tukea esimerkiksi niin, että työkielenä voisi olla englanti, jotta pystyisimme työllistämään enemmän ihmisiä ja luomaan näin mahdollisuuksia kasvuun niin taloudellisesti kuin esimerkiksi kilpailukyvyllisesti. Näin pystymme pitämään myös kansainväliset osaajat maassamme mikä on Suomen etu. Aiheesta on uutisoitu esimerkiksi niin, että Suomi laittaa puoli miljoonaa euroa koulutukseen, eikä monet koulutetut maahanmuuttajat saa töitä edes kaupasta ja siksi kokevat olevansa pakotettuja lähtemään Suomesta ellei se intohimo ja osaaminen ole juuri kaupanalalta.