Hanna Hongisto

Kouluihin on turvattava oppimisrauha puhelinten osalta rajoittamalla niiden häiritsevää käyttöä oppitunneilla. En myöskään usko kategoriseen kieltoon vaan siihen, että esim. somealustojen ikärajat olisivat korkeampia ja mediakasvatus riittävän laadukasta ja vaikuttavaa.

Varhaiskasvatus on yksi naisvaltaisista aloista ja palkat ovat melko alhaiset suhteessa työn vastuuseen ja merkitykseen. Palkkauksen tulisi olla yksi alan vetovoimatekijöistä. Lähtökohtaisesti palkoista neuvotellaan kuitenkin työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Työntekijöiden motivaatioon, hyvivointiin ja tuottavuuteen tulee palkan lisäksi panostaa hyvällä johtamisella ja esim. työsuhde-eduilla.

Henkilökunnan palkkaaminen ei kulutasolla yksinään ole kuntaveron nostoa vaativa asia enkä näe mielekkääksi asetella näitä vastakkain.

Kulttuuri on huomattavasti teatteri- ja orkesteritoimintaa laajempi palvelualue, joten en ymmärrä, miksi juuri niiltä tulisi leikata ja miksi ne on tässä kysymyksessä eritelty. Kulttuuri on kunnille varsin edullinen tapa lisätä veto-ja pitovoimaa. Kulttuuri lisää hyvinvointia ja sillä on merkitystä yhteiskunnallisten haasteiden (esim. yksinäisyys, segregaatio) ennaltaehkäisyssä.

Kirjastopalvelut ovat keskeinen pohja koko sivistykselle niin lukutaidon, kansalaistoiminnan edistämisen, tiedonhankinnan ja -saatavuuden kuin osaamisen kehittämisenkin kautta, joten kyseinen palvelu on säilytettävä. Meillä Järvenpäässä on mainio kirjasto!

Vastaan "jokseenkin samaa mieltä", koska kuntaveron nostaminen on keinovalikoimassa minullakin viimeisten joukossa. Toistaiseksi sille ei Järvenpäässä ole ollut tarvetta ja näin toivon asian jatkossakin olevan. En kuitenkaan sulje sitä kokonaan poiskaan, koska esim. koulutuksesta ja palveluista leikkaaminen ei ole arvojeni mukaista.

En keksi yhtäkään syytä, miksi näitä ei tulisi houkutella Järvenpäähän. Uusiutuvan energian investoinnit tuovat aina mukanaan kiinteistöverotuottoja ja palvelun rakennusaikana myös työpaikkoja. Kestävä ja hyvä ympäristö lisää Järvenpäässäkin sekä viihtyisyyttä että elinvoimaa.

Alueiden eriytymisen ehkäisy on sisäisen turvallisuuden kannalta keskeistä.

Työperäinen maahanmuutto on sekä huoltosuhteen että elinvoiman kannalta tärkeää. Järvenpään muuttovoittotilanne on tällä hetkellä hyvä.

Järvenpäässä vihreyttä ja vehreyttä on karsittu melko paljon rakentamisen kieltä, ja tässä asiassa toivon jatkossa käytettävän erityistä harkintaa.

Yleisesti säästöjen etsiminen ja tehostaminen on kannatettavaa. On kuitenkin tosiasia, että hyvinvointivaltion kivijalka on yhteisvastuullisuus, joten en sulje veronkorotuksia kategorisesti pois keinovalikoimasta. Onneksi aivan viime aikoina Järvenpäässä uusia leikkauksia ei ole tarvinnut suunnitella eikä veroastetta nostaa!

On oikein, että työnteosta ja yrittämisestä saa riittäviä ja korkeitakin tuloja. Yhteiskunnallisesti vakain tilanne on kuitenkin maissa, joissa on kohtuulliset tuloerot.

Markkinatalouden täytyy toimia kaikkien ihmisten hyväksi reilulla tavalla. Julkisen vallan tulee huolehtia kilpailun toimivuudesta toimintaa seuraamalla ja tarvittaessa siihen puuttumalla.

Työskentelen päivittäin etuuksia käyttävien asiakasryhmien kanssa ja tiedän kokemuksesta ja myös tutkimustiedon perusteella, että etuuksien alikäyttö on suurempi ongelma. Etuuksien taso ja erityisesti niiden hakemisen ja saamisen vaikeus osan kohdalla (esim. toimeetulotuki) ei kannusta niiden varassa elämiseen. Toisaalta järjestelmässä on myös kannustinloukkoja, jotka eivät kannusta aina esim. osa-aikatyön tekemiseen.

Tilanteesta riippuen palvelutarpeen täyttää joissain tilanteissa kunnan oma yhtiö ja joissain tilanteissa markkinoilla toimiva yhtiö. Kriittinen infra, kuten vesihuolto, on pidettävä omassa hallinnassa.

Esim. työperäinen maahanmuutto on toivottavaa ja kulttuurien kohtaaminen on monesti omaa ajattelua haastavaa ja rikastuttavaa. Myös monimuotoisuudelle on tärkeää olla tilaa. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa on kuitenkin perustavista arvoista vallittava yhteinen, jaettu käsitys.

Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus ja nojaan päätöksenteossani niihin.

Sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen toisilleen vastakkaiseen ja toisensa poissulkeviin sukupuoleen, vaan sen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Tasa-arvo on tässä tärkeä teema ja kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet osana yhteiskuntaa.

Tutkitusti kasvatuksessa keskeisiä tekijöitä ovat esim. osallisuus ja positiivisen vahvistaminen, joten tottelevaisuus ei kuvasta kasvatuksen onnistumista tai tavoitteita. Tärkeimpiä arvoja ja kasvatuksen kulmakiviä ovat esim. empatia, turvallisuus, ja tunne- ja vuorovaikutustaidot.

Olemme kaikki ensisijaisesti vastuussa omasta toiminnastamme ja näin on myös Suomen kohdalla valtiona. En itsekään jätä toimimatta toivottavalla tavalla, vaikka naapurini ei niin tekisikään.

Olemme aktiivisesti osa kansainvälistä yhteisöä, joten sitä emme voi politiikassakaan sivuuttaa. Suomen intressit ovat kuitenkin samaan aikaan yhtä tärkeitä.

Ympäristöstä huolehtiminen ja talouskasvu eivät sulje toisiaan pois, esim. investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouskasvua.

Ajattelen sääntöjen olevan yhteisöllisesti tärkeitä. Johtaja ei voi näyttää tätä vastaan sotivaa esimerkkiä. Tärkeintä on demokraattinen toiminta ja siihen kuuluvat keskeisenä yhteistoimintataidot.

Alueisiin vaikuttavassa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon esim. palvelurakenne, työvoiman toimintaympäristö ja alueelliset kehitystrendit. Edelleen myös asuinpaikasta riippumatta kaikilla on yhtäläiset oikeudet esim. peruspalveluihin ja turvallisuuteen.

Kaupungistuminen on olemassaoleva trendi ja sillä on suuri merkitys koko yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta. Kaupungit ovat keskeisiä talouden edelläkävijöitä.