Susanna Halonen

On olemassa syitä, miksi kännykän käyttöä välitunneilla ei voida rajoittaa, mutta siitä huolimatta, lapsille ja nuorille tulisi taata keskittymisrauha kouluihin. Lisäksi opettajat tarvitsevat tukea heidän työskentelylleen, jonka vuoksi kouluissa voitaisiin vähentää digilaitteiden viihdekäyttöä. Mielestäni oppiminen vaatii ennen kaikkea kynän ja kirjan käyttöä, ja sen vuoksi koenkin, että pädien ja chromebookien tulisi olla osa vastuullisten ja turvallisten digitaitojen opettelemista - ei viihdekäytössä kodeissa. Aikuisten antamalla roolimallilla lapset ja nuoret voisivat enemmän panostaa kasvokkaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen ja monipuoliseen liikuntaan myös välitunneilla. Toivoisin jatkossa kouluihin selkeämpiä pelisääntöä kännyköiden ja digilaitteiden osalta.

Kaupungilla tulee olla hyvät edellytykset ylläpitää julkista päiväkotitarjontaa, ja tähän tulee kohdistaa riittävä valtionosuusrahoitus. Koen tärkeänä, että varhaiskasvatuksen resurssointi on riittävällä tasolla. Kannan myös huolta naisenemmistöisten matalapalkka-alojen arvostuksesta sekä palkkakuopasta. Pelkkä palkkojen nostaminen ei ole mielestäni riittävää vaan tarvitaan myös panostusta työoloihin sekä veto- ja pitovoimaa esimerkiksi panostamalla osaamiseen ja hyvään johtamiskulttuuriin. Riittävän henkilöstömitoituksen varmistamiseksi tulisi huomioida myös lasten tuen tarpeet sekä vieraskielisyys. Mielestäni myös varhaiskasvatuksessa hyödytään monialaisesta henkilöstöstä ja näen varhaiskasvatuksen sosionomeilla tärkeän paikkansa varhaiskasvatustyössä.

Jos muuta rahoitusta ei ole saatavilla, koen, että lasten ja nuorten oikeus laadukkaaseen koulutukseen, on riittävä syy kunnallisveron maltilliseen korotukseen. Kyse on yhdenvertaisen perusopetuksen turvaamisesta. Lasten ja nuorten koulurauhan sekä opettajien jaksamisen kannalta näen äärimmäisen tärkeänä, että oppijoita ja oppimista tukevaa henkilöstöä on kouluissa riittävästi. Koulutukseen panostaminen ennaltaehkäisee myöhempien ongelmien kasautumista sekä pienentää yhteiskunnallisten kustannusten kasvua. Oppimisvaikeudet ja muut tuen tarpeet koskettavat koko kouluyhteisöä - ei ainoastaan yksittäisiä oppijoita.

Kulttuuri kuuluu kaikille ja kuntien perustehtävä on mahdollistaa kulttuurin saavutettavuus myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Kulttuuria ei voi eristää vain harvain oikeudeksi. Kulttuurin julkinen rahoitus on jo nyt hyvin niukkaa.

Kirjastot ovat kuntien sivistyksen kehtoja. En näe, että meillä on kuntalaisina varaa luopua sivistyksestä rahtuakaan. Vahvistaisin kirjastoja entisestään kuntien keskuksina sekä lukutaidon ja sitä kautta osallisuuden mahdollistajina.

Näen elinvoiman kannalta tärkeänä, että pysymme houkuttelevana kaupunkina ja takaamme hyvän arjen kuntalaisille. Sen vuoksi palveluiden on toimittava ja elinvoimaa on lisättävä. Veroprosentin korotus on mielestäni sallituimpia keinoja kun taataan yhdenvertaiset ja osallisuutta lisäävät palvelut kaupunkilaisille.

Toivoisin, että kaupunkimme olisi yksi eteläisen Suomen vihreimmistä kaupungeista, ja tämä voisi olla yksi keino siihen.

Asuinalueiden eriytymistä tulee ehkäistä esimerkiksi monipuolisella rakennuskannalla.

Olemme jo nyt muuttovoittoisia ulkomailta saapuvien opiskelijoiden ansiosta. Tahtoisin vaikuttaa siihen, että saamme työvoiman pysymään kaupungissamme valmistumisen jälkeen. Meidän täytyy yhdessä kaupunkilaisina toivottaa uudet asukkaat tervetulleiksi kaupunkiimme, ja mahdollistaa kaikille hyvä elämä ja arki täällä. Se tarkoittaa kaikkea elämänkirjoa koulutuksesta työhön, terveydenhuoltoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja palveluihin, luontoon ja asumiseen.

Tarvitsemme luontoa ja erityisesti rakentamatonta sellaista. Haluaisin mieluummin kiinnittää huomiota purkukuntoisiin rakennuksiin, kuten ykköskortteliin sekä korjausrakentemiskohteisiin kuten Kantolaan, joka voisi olla mielestäni erittäin mielenkiintoinen kaupunkiasuntokohde tehdasmaisuuksineen.

Hyvinvointivaltio ja sen rahoituspohja on säilytettävä.

En näe suurten tulojen ja lahjakkuuden sekä ahkeruuden välistä korrelaatiota. Mielestäni meidän pitäisi kiinnittää huomiota sosioekonomisesta asemasta huolimatta tasavertaiseen lapsuuteen, yhdenvertaiseen koulutukseen ja saavutettaviin kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksiin. Esimerkiksi koulupäivän yhteydessä järjestetyt harrastukset voisivat koskea kaikkia. Ei vain heitä, jotka eivät harrasta ammattimaisesti.

On tärkeää, että valtio ohjaa ja säätelee markkinoita, mutta liiaksi sen ei pidä puuttua markkinamekanismeihin. Julkisten toimijoiden, esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien, tulisi tehdä julkisista hankinnoista kestävämpiä ja vastuullisempia. Julkinen valta voi ohjauksellaan ja sääntelyllä suunnata taloutta kohti ekologista kestävyyttä ja siirtymää kiertotalouteen.

Sosiaaliturvan varassa eläminen ei koskaan ole helppoa. Se on äärimmäisen kuormittavaa. Jokaisella on oikeus työhön ja meidän on tehtävä kaikkemme, että työelämä mahdollistaisi jokaiselle työn omien kykyjen ja jaksamisen mukaan.

On perusteltua, että tietyt toiminnot ovat julkisessa omistuksessa. Julkisen yritystoiminnan tulee olla ekologista, vastuullista eettistä ja kestävää.

Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus ovat positiivinen voimavara yhteiskunnallemme. Se vaatii sinnikästä ja periksiantamatonta työtä yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi.

Pidän vaarallisena uskonnon ja politiikan sekoittamista.

Kunnioitan, arvostan ja suojelen toiminnassani kaikkea ihmisten moninaisuutta ja vaalin jokaisen oikeutta omanlaiseen elämään vapaana häirinnästä, syrjinnästä, ennakkoluuloista ja väkivallasta.

Tottelevaisuuden ja auktoriteettien kunnioittamisen sijaan, meidän tulisi kasvattaa lapsemme kriittiseen ajatteluun, empatiakykyyn ja vastuullisuuteen.

Meidän tulee tehdä kansakuntana ja valtiona kaikkemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi riippumatta muiden maiden toimista, ja toimia esimerkkinä edelläkävijyydessä.

Se mikä on meidän etu, taitaa olla aika subjektiivinen käsite. Mielestäni Suomen ja suomalaisten etu on esimerkiksi vihreä siirtymä, ilmastonmuutoksen ehkäiseminen, monimuotoisuus, korkea koulutus. Koen, että yhteisen ymmärryksen rakentaminen, rauhaan pyrkiminen, kansainvälisyys sekä ihmisoikeuksien vaaliminen, vaatii kansainvälistä yhteistyötä sekä aktiivista osallisuutta maailman politiikan näyttämöillä.

Maapallon kapasiteetti ja kestokyky eivät kestä raivokasta talouskasvua, jonka vuoksi mielestäni maltillisella vihreällä talouspolitiikalla voidaan lisätä sekä ihmisten että luonnon hyvinvointia. Ekologinen kestävyys sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat mielestäni tärkeimmät ajurit päätöksenteossa.

Tarkoitus ei pyhitä keinoja. Vahvaa johtajuutta ei ole sääntöjen rikkominen, sillä se murentaa oikeusvaltion periaatteita sekä luottamusta demokratiaan. Sen sijaan vahvaa johtajuutta on näkemyksellisyys, kyky rakentaa yhteisymmärrystä sekä tehdä läpinäkyviä hallinnollisti kestäviä ratkaisuja.

Jokaisella on oikeus asua missä haluaa ja on osa huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä, että maamme on asutettu laajasti.

Kunhan se tapahtuu kestävästi ja luontoarvoja vaalivasti.