Raili Kokoi

Puhelin ja some koukuttaa ja vie kommunikointi taitoja meiltä kaikilta. Koulussa opiskelu ja koulukaverit ykköseksi. Jokainen voi kotona käyttää hetken puhelimella selailuun. Tuskin vielä tunnetaan kaikkia puhelinten terveyteen liittyviä haittoja. Varmasti Pisa tulokset näkyvät positiivisesti jonkun ajan päästä kansainvälisellä tasolla myös.

Mielestäni pitäisi olla myös muita houkuttimia ja kunnan olisi mietittävä ne houkuttimet jotka lisäävät kiinnostusta varhaiskasvatuksen opettaja pulaa paikkamaan. Työsuhde edut ja sosiaalinen työympäristö? Joka tapauksessa monilla tavoilla voi vaikuttaa työhyvinvointiin.

Tärkeää ettei lapsi jää jälkeen opetuksessa ja siten putoa yhteiskunnan rattailta. Lapsen ilo on oppia itse hakemaan tietoa ja taitoa. Onnistumisen ilo on tärkeää ja tähän pitäisi panostaa auttaa lasta auttamaan itseään.

Kulttuuri on tärkeää monin tavoin ja tuo aineetonta iloa ja hyötyä monin tavoin. Kulttuuri lisää työtä kerrannaisvaikutuksilla ja on hengen ravintoa. Kulttuurin hiilijalanjälki on hyvin pieni verrattuna tavara hyödykkeeseen. Suomessa liikaa krääsää Kiinasta.

Kirjasto on tärkeä sivistyksen kannalta ja monelle yksinäiselle paikka jossa olla yksin ja yhdessä. Kirjastot on säilytettävä kaikille.

Tällä hetkellä kun hallituksen sakset käyvät ahkerasti, veroja ei voi kasvattaa pienituloisilla.

Nämä hankkeet ovat kauaskantoisia ja niihin pitää olla sosiaalinen hyväksyntä. YVA ja intressivertailut sekä faktat mikä on lopputulema hankkeiden päätepisteessä. Jälkipolville ei voi jättää laskuja maksettaviksi. Näissä hankkeissa on paljon hyvää mutta kolikolla on myös toinenkin puoli. Luontoarvoja ei saa tuhota näissä vihreissä hankkeissa, ja nyt tätä tapahtuu Suomessa koko ajan. Vihreä siirtymä ei saa tuhota vesistöjä ja ympäristöä, kuten tässä tapahtuu kokoajan. Tulee kallis lasku jälkipolville yrittää puhdistaa metallimalmikaivosten tuottamia myrkkyvesiä ympäristöstä joita syntyy mineraalien sivutuotteina ja joita käytetään myös tuulivoimaloissa. Tuulivoimalat on purettava 20-30 vuoden päästä ja nyt hinta per voimala on n.200 000 €, mitä sen 30 vuoden päästä? Kuka maksaa?

Ranskassa ja Ruotsissa nämä asuinalueet ovat eriytyneet etnisyyden mukaan ja nyt on seuraukset vavisuttaneet yhteiskunnan turvaa ja tuoneet suuria ongelmia.

Tässä on oltava tarkkana millaista muuttovoittoa haetaan ja kuinka paljon. On tehtävä reilu ja kannustavat säännöt muuttovoiton sopeuttamisen onnistumiseksi. Kielen ja työn oppimisesta tietyn ajan kuluessa olisi kannustimet. Ei voi olla pelkkää oleilua ja työharjoittelua kelakorvauksilla, ilman vaatimuksia sopeutumisesta yhteiskuntaa tukevaksi yksilöksi. Miten ja kuinka tämä tapahtuu, vaatii laajan kehittämisen. On tärkeää, että tässä onnistutaan kaikkia ajatellen.

Meillä on luontokato ja luonnon monimuotoisuus on vaakalaudalla metsätalouden hakkuiden johdosta. Luontoympäristöjä muutetaan patoaltaiksi. Tehomaataloudessa hävitetään hyönteisiä hyönteismyrkyillä, samalla tuhotaan hyönteisten asuinympäristönä käyttämää kasvillisuutta. Ilmaston lämpeneminen pahentaa kokoajan luontokatoa. Meillä on paljon rakennuksia tyhjillään ja muualla maailmassa hyödynnetään nämä tyhjät varastot, tehtaat ym tilarakennukset esim. rakentamalla loft tyyppisiä haluttuja asuinrakennuksia.

Missään nimessä pienituloisilta alle 2000 € tienaavilta ei voi korottaa veroja. Meillä on verotuksessa kaivosveron vero 0,6 % joka verrattuna muihin maihin on olematon. Meillä kaivokset saavat saavat kompensaationa sähkön ja heille rakennetaan ilmainen infra. Tämä kaivosvero on muissa maissa 5-10 % ja Kongossakin 10 % Näillä kaivosverotuloilla katetaan tarvittavat veronkorotukset, ettei muita veronkorotuksia tarvita. Meillä on tällä hetkellä Euroopan suurin kultakaivos ja kymmeniä toimivia metallimalmikaivoksia.

Ahkeruus ja riskinotot määrittävät tuloja, mutta palkitsemiset valtio omisteisissa yhtiöissä ovat olleet kohtuuttomia, joissa tuloksen teko on ollut kyseenalaista mm. saneerausten johdosta. Palkkaukset valtion viroissa johtavilla paikoilla ovat myös kyseenalaiset ja ajalta hakku ja kuokka.

Yritystuet ovat usein kyseenalaisia. Moni tuen saavista yrityksistä on velaton. Moni tuen saavista yrityksistä on tehnyt valtavat voitot. Nämä yritykset eivät tarvitse valtavia yritystukia. Moni yritys jättää maksamatta lakisääteiset maksut ja hakijoiden luotettavuuksien tutkimatta jättämisten johdosta valtio menettää satoja tuhansia euroja vuosittain tämän johdosta. On epäreilua maksaa tällaisia tukia yrityksille.

Vaikka tuet ovat tärkeitä, niiden varaan ei ole hyvä jäädä. Tuet ovat turvaverkko ja sen täytyy olla elämän yllättäviä tilanteita varten olemassa. Täytyy olla paremmat mahdollisuudet saada työ, niin että työnantaja uskaltaa palkata työntekijän ilman pelkoa työntekijän työhalusta jälkeenpäin. Tämä on yksi syy työpaikkojen saannissa.

Valtio on myynyt tärkeitä yrityksiä ja niitä ei pidä myydä velanoton vastineeksi. Meillä on myyty sähkön siirto ja nyt maksamme siitä, se oli vuosisadan huonoin päätös. Valtion ei pidä myydä tärkeitä eikä tuottavia yrityksiä. Valtio taas ei ole missään vastuussa toimistaan vaan veronmaksajat, joten virkavastuut ei paina.

Monikulttuurisuudessa on valtiollisella päätöksenteolla ja erityisesti maahanmuutto-, kotoutumis- ja vähemmistöpolitiikalla on tärkeä roolinsa. Miten tämä käytännössä toteutuu, riippuu paitsi muuttajan omista valmiuksista, myös vastaanottavan yhteiskunnan ja sen yksilöiden edellytyksistä. Onnistunut sopeutuminen edellyttää yhteistä käsitystä siitä, mitä eri osapuolilta odotetaan. Nyt nähdyt epäkohdat ovat nousseet uutisiin ja heijastavat sitä politiikkaa mitä Suomikin joutui ja teki valtavan vastaanottopäätöksen muun Euroopan kelkassa ottaessaan 2015 valtavat pakolaismäärät sodanpakolaisina ymmärtämättä omia resursseja kaiken onnistumiseksi.

Ilman uskontoa ja sen ymmärtämistä, tai edes halua ymmärtää mistä eri uskonnollisten ryhmittymien periaatteet kumpuavat, hedelmällinen keskustelu toisella tavalla ajattelevien kanssa ei ole mahdollista. Tästä seuraa, että meidän on myöskään turha toivoa muutosta havaitsemiimme epäkohtiin. On tyytyminen pintapuoliseen arvosteluun ja huuteluun. Päätösten teossa on ymmärrettävä kokonaisuuksia.

Jokainen ihminen on arvokas ja tärkeä ja jokaisella on itsemääräämisoikeus. Tietämystä pitää lisätä, jotta eriarvoisuutta voidaan välttää.

Empatia on tärkeää, että kykenee asettamaan itsensä toisen henkilön saappaisiin. Nöyryys on tärkeää oppia, että lapset ei ole parempia kuin muut. Nöyryys tuo tullessaan tottelevaisuuden ja auktoriteettien kunnioituksen. Itsetuntoa voi vahvistaa jo pienelle lapselle ja sillä on tärkeä merkitys kaikessa toiminnassa ja vahvan itsetunnon omaava lapsi ei sorru väkivaltaan tai tee rikoksia.

Se miten tähän päästään on monia mahdollisia toimia. Kiertotalous, lentämisen hiili jalanjäljen vähentäminen, rakennusten purkaminen, Kiinan krääsän tuonti kielto ja kulutuksen vähentäminen kaikella tasolla.

Vaikka pakolaisuudessa on monia kulmia, emme voi lähteä jokaiseen mahdolliseen pakolaismaahan tukemaan ennalta kaikkia. Ukrainan tuki on perusteltua, koska siinä on Suomen etu tärkeässä roolissa. Suomessa on paljon tuettavaa kaikissa ikäluokissa ja kaikissa yhteiskuntaluokissa. Täällä Suomessa on paljon tuen tarpeessa olevia, vaikka monessa maassa on asiat huonosti, niin Suomi ei voi maailmaa pelastaa.

Luonto ja ympäristö ei tarvitse olla ristiriidassa talouskasvun ja työpaikkojen kanssa keskenään jos se tehdään fiksusti. Kiertotalous on lapsen kengissä ja siinä on potentiaalia moni kymmenkertaisesti. Luontoa ei voi pilata kuin yhden ainoan kerran. Luonto luo elämää ja on kaikin tavoin tärkeä elämän jatkuvuudelle.

Kriisien johtamisessa tarvitaan vahvuutta ja hyvää paineensietokykyä. Ne on oltava kunnossa. Valheella on lyhyet jäljet, pitää edelleen paikkansa.

Jokaisella on oikeus asua haluamallaan paikkakunnalla ja jokaisella paikkakunnalla on omat ominaispiirteet ja vahvuudet ja upea luonto ympäristö.

Suomessa on paljon erilaisia voimavaroja ja vahvuuksia niin kaupungeissa kuin maaseutumaisilla seuduilla.