Olli Saarikko

Kouluihin on turvattava oppimisrauha rajoittamalla puhelinten häiritsevää käyttöä oppitunneilla, vahvistamalla opettajien pedagogista vapautta päättää sopivista oppimistavoista ja pitämällä ryhmäkoot riittävän pieninä.

Työelämää on kehitettävä sopimalla ja huolehtimalla työntekijöiden oikeuksista. Työntekijöiden hyvinvoinnista, motivaatiosta ja tuottavuudesta huolehdittava hyvällä johtamisella ja työsuhdeeduilla. Peruspalkkauksen on perustuttava työmarkkinajärjestöjen neuvottelemiin ratkaisuihin, mutta sen päälle voidaan tarvittaessa maksaa esimerkiksi kannustepalkkioita.

Tavoitteenamme on pienentää luokkien ryhmäkokoja, jotta opettajilla jää enemmän aikaa oppilaille.

Kunnissa on huolehdittava kulttuurin elinvoimasta ja toimintamahdollisuuksista, vaikka maan hallitus kohdistaa merkittäviä leikkauksia kulttuurin rahoitukseen. Kulttuurin valtionrahoituksen näkymä on heikkenevä (-17,4 miljoonaa euroa 2024, lisäleikkauksia odotettavissa vuodelle 2025). Valtion rahoituksen vähentyessä kuntien ja kaupunkien painoarvo kulttuurin rahoittajina kasvaa.

Kirjasto on keskeinen julkinen palvelu. On tärkeää, että se on jatkossakin kaikkien kansalaisten vapaasti käytettävissä. Lähikirjastot ovat sivistyksen, lukutaidon, kansalaistoiminnan ja digitaitojen edistämisen kivijalkoja.

Kyse on arvovalinnoista.

Lentokentän vuoksi tuulivoiman tuotantoa ei voida sijoittaa Vantaalle. Aurinkovoimaa ja vähäpäästöisiä tehtaita voidaan kyllä.

Alueiden eriytymisen ehkäisy on yksi sisäisen turvallisuuden kannalta keskeinen asia. Eriytymisen ehkäisy auttaa kunnan tasapainoista kehitystä.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen on tärkeä keino työvoima- ja osaajapulaan vastaamisessa ja työvoiman saaminen ulkomailta voi olla yksi mahdollisuus kunnan elinvoiman ja vetovoiman kehittämiseksi. Ulkomaisen työvoiman työehdoista ja kotoutumisesta on huolehdittava. Tämä koskee koko perhettä. Kunnissa on kehitettävä työperäisen maahanmuuton ja kotoutumisen palveluita ja lisättävä kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden vaikuttavuutta sekä varmistettava, että muut palvelut tukevat Suomeen asettumista ja kotoutumista.

Asuntorakentaminen voidaan yleensä sovittaa sopusoinnussa luonnon kanssa. Kaavoituksessa on tärkeää yhteensovittaa kunnan asuntorakentamisen tarpeet ja luontoalueet. Molemmat ovat kunnille tärkeitä. Tiivistyvän kaavoituksen vastineeksi Vantaalle on perustettava lisää luonnonsuojelualueita joiden koskemattomuus turvataan siten.

Jokainen tapaus pitää kuitenkin tarkkaan harkita asemakaavoituksen yhteydessä.

Kyllä mutta vain sitten kun asiasta saadaan tehtyä MAL -sopimus valtion kanssa, jossa sovitaan kustannusjaosta valtion ja kaupungin kesken.

Tähän pitää pyrkiä.

Tämä täytyy arvioida aina tapauskohtaisesti

Varhaiskasvatuksen on pysyttävä pääosin kaupungin tarjoamana palveluna. Yksityiset päiväkodit ja perhepäivähoitajat täydentävät palveluvalikoimaa.

Paras keino julkisen talouden vahvistamiseen on vauhdittaa talouskasvua ja vahvistaa työllisyyttä. Harmaan talouden torjuntaan ja laittomaan veronkiertoon pitäisi puuttua paljon voimakkaammin.

Kohtuullisten tuloerojen yhteiskunnat ovat kaikkein vakaimpia yhteiskuntia.

On tärkeä löytää sopivat tasapaino toimivan markkinatalouden ja sosiaalisen oikeudenmukaiseen sekä ympäristön kuormituksen ja kestävän talouden kanssa. Tässä esimerkiksi yhteinen sopiminen työmarkkinoilla, ympäristömääräykset ja työsuojelu muodostavat toimivan kokonaisuuden, jossa markkinoiden ylilyöntejä voidaan hillitä.

Sosiaaliturvajärjestelmän tulee kannustaa ja tukea ihmisiä työllistymiseen, osaamisen kehittämiseen ja itsenäiseen pärjäämiseen.

Kriittinen infrastruktuuri, kuten esimerkiksi vesihuolto, on pidettävä omissa käsissä. − Meillä on kokemuksia siitä, että julkisessa omistuksessa olleiden yhtiöiden, esimerkiksi energia- ja sähköverkkoyhtiöiden, myynti on heikentänyt valtion ja kuntien tulopohjaa pitkällä aikavälillä. − Osassa tapauksissa yksityinen omistus on johtanut lisäksi asukkaiden ja muiden energian käyttäjien, kuten yritysten, maksamien hintojen nousuun voittojen siirtyessä ulkomaille.

Suomi on avoin yhteiskunta, jolla on kykyä hyödyntää ihmisten moninaisuutta voimavarana. − Monikulttuurisessa yhteiskunnassa on tietyistä perustavista arvoista vallittava yhteinen jaettu käsitys. − Jokaisella on oltava oikeus olla oma itsensä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti. Kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa.

Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. − Kunnioitamme kaikkia uskonnollisia näkemyksiä ja ajatuksia, jotka tukevat rauhan ja tasa-arvon aatetta. Peruskouluissa tulisi kuitenkin tarjota kristillistä uskonnonopetusta ainakin evlut kirkossa kastetuille.

Sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen (mies & nainen), toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Vastuu sukupuolikasvatuksesta on vanhemmilla.

Kouluihin on turvattava oppimisrauha rajoittamalla puhelinten häiritsevää käyttöä oppitunneilla, vahvistamalla opettajien pedagogista vapautta päättää sopivista oppimistavoista ja pitämällä ryhmäkoot riittävän pieninä.

Jokaisen maan, myös Suomen, on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Suomen tulee toimia aktiivisesti kansainvälisesti, jotta kaikki maat sitoutuvat päästövähennyksiin ja pitävät niistä kiinni.

Mielestäni kyllä, vaikka Suomi yksinään on todella pieni maa jonka vuoksi on tärkeää ottaa myös koko EU:n ja NATOn etu huomioon. Lasken suomalaisiksi kaikki Suomessa luvallisesti pidempään asuvat.

Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja.

Olemme nähneet mihin yksinvaltaiset vahvat johtajat pahimmillaan maansa vievät. Tärkeintä on turvata demokraattista päätöksentekokykyä – jakamalla vastuuta ja keskustelemalla päätöksistä yhdessä saadaan aikaan myös tuloksia.

Suomea on kehitettävä kokonaisuutena, alueiden vahvuuksien pohjalta. Se tarkoittaa, että eri alueiden erityispiirteet on huomioitava ja esimerkiksi kuntien perusrahoitus on turvattava.

Kaupunkien kasvusta ja elinvoimaisuudesta hyötyy koko Suomi, sillä kaupungit ovat valtion talouden vetureita. Niiden kasvusta säteilee paljon hyvää kehyskuntiin, seutukaupunkeihin ja kuntiin. Kaupungeilla on siis suuri merkitys koko yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen kannalta.