Saana Kuusipalo

Oppimis- ja koulutustason lasku johtuvat älylaitteiden käyttöä suuremmasta ongelmasta koulutusjärjestelmässämme. Koulutuksen perusrahoitusta on leikattu kaikilta koulutusasteilta vuosikymmeniä. Erityisesti Sipilän hallituksen koulutusleikkausten (690 milj.) jäljet näkyvät edelleen, minkä lisäksi korona on lisännyt hyvinvointi- ja osaamisvajetta. Myös Orpo-Purran hallitus on leikkaamassa 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta.

Useat tutkimukset osoittavat, että laadukas varhaiskasvatus tukee lasten kehitystä ja hyvinvointia. Se esimerkiksi vähentää myöhemmin ilmeneviä oppimisvaikeuksia, koulutuksen keskeyttämisiä ja syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksen pitkäaikainen aliresursointi ja väestörakenteen muutokset ovat johtaneet vakavaan työvoimapulaan varhaiskasvatusalalla. Alan työntekijöillä on muita kunta-alojen työntekijöitä suurempi riski sairauspoissaoloille ja työkyvyttömyyseläköitymiselle. Lyhyet ja keskipitkät poissaolot ovat myös vahvemmin yhteydessä pidempiaikaiseen työkyvyttömyyteen. Tampereen kaupunki on budjetoinut vuoden 2025 talousarvioon resursseja varhaiskasvatuksen esihenkilötyön johtamisrakenteiden kehittämiseen.

Koulutus on yksi keskeisimmistä peruspalveluista. Laadukas koulutus rakentuu ammattitaitoisten ja hyvinvoivien opettajien sekä muun henkilökunnan varaan. Tulevan opettajapulan ratkaisemiseksi on tärkeää ennakoida tarpeita. SDP kannattaa opettajarekisterin perustamista, jotta eri alojen opettajien määrää ja koulutustarvetta voidaan seurata ja suunnitella paremmin. Myös ryhmäkokojen pienentäminen parantaa oppimistuloksia, helpottaa opettajia huomioimaan oppilaiden yksilölliset tarpeet, sekä tekee opetusryhmistä turvallisempia oppimisympäristöjä.

Kulttuuri on kustannustehokas keino vahvistaa kaupungin houkuttelevuutta ja pitovoimaa. Se edistää hyvinvointia ja voi ennaltaehkäistä muun muassa yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia. SDP on sitoutunut vaihtoehtobudjetissaan perumaan valtion kulttuuriin kohdistetut leikkaukset.

Kirjasto on keskeinen julkinen palvelu. Ne ovat sivistyksen, kulttuurin sekä oppimisen keskuksia. Vaikka osa kirjaston toiminnoista voi olla omatoimista, on olennaista, että asiakkaille on tarjolla kirjallisuuden ja tiedonhaun asiantuntijoiden tarjoamaa asiakaspalvelua. Lähikirjastojen tulee säilyä maksuttomina ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, jotka tukevat tiedonhakua, oppimista ja yhteisöllisyyttä. Kirjastojen on oltava helposti saavutettavissa kaikille, jotta ne voivat palvella eri käyttäjäryhmiä yhdenvertaisesti

Verojen korottamisen tulee olla keinovalikoimassa, kun edessä on talouden tasapainottaminen. Kuntapalveluiden on oltava laadukkaita ja tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Leikkausten vaikutukset osuvat eniten pienituloisiin. Koulutuksesta, palveluista ja etuuksista leikkaaminen saattaa tuoda hetken säästöjä, mutta usein todellisuudessa johtaa suurempiin menoihin. Leikkaukset saattavat johtaa esimerkiksi oppimistulosten heikkenemiseen, sekä syrjäytymisen ja työttömyyden yleistymiseen.

Talous vaatii, että tehdään ilmastonmuutosta hillitseviä investointeja ennakoivasti. Ilmastonmuutoksen kokonaiskustannukset tulee olemaan Suomelle huomattavan suuret, ainakin miljardiluokkaa, kun taas nykytilanteessa torjuntatoimet ovat vain miljoonissa euroissa. Investoimalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja vihreän siirtymän tukemiseen, ennaltaehkäisemme moninkertaisesti vakavampaa ekologista, inhimillistä ja taloudellista vahinkoa. Vihreän siirtymän investoinneilla on myös työllistävyysvaikutuksia. Panostamalla ilmasto- ja ympäristöystävällisyyteen luodaan uusia ja kestäviä työpaikkoja.

Asuinalueiden eriytymistä ja eriarvoistumista on estettävä mm. sekoittavalla asuntopolitiikalla, monipuolisella ja kohtuuhintaisella asuntotarjonnalla, sekä resursoimalla lähiöitä. Lähiöitä tulee kehittää esimerkiksi parantamalla alueellisia palveluja, sekä asuntotuotannolla, joka vastaa erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin. Tasa-arvorahoitusta on kohdistettava kouluihin, joissa on erityisiä haasteita, kuten heikompia oppimistuloksia tai lisääntynyttä häiriökäyttäytymistä. Tällainen lisäresursointi on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi kaventaa oppimisen eriarvoisuutta ja tukea oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia koulussa menestymiseen.

Työvoiman ja osaamisen lisääminen vahvistaisi julkisen talouden kestävyyttä. Tarvitsemme Tampereelle pysyvämpää osaavaa työvoimaa parantamaan taloudellista huoltosuhdetta. Syntyvyyden kasvu ei riitä paikkaamaan työikäisten vähenemistä. Ulkomaista työvoimaa ei saa kuitenkaan hyväksikäyttää. Palkkauksen ja työehtojen on oltava yhdenvertaiset kaikille. Emme saa päätyä useiden työmarkkinoiden tilanteeseen.

Luonnontilan heikentäminen uhkaa kaikkea elämää. Luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on siis elintärkeää. Erilaisten lajien ja luontotyyppien suojelu on juuri nyt välttämätöntä, koska Suomen metsät ovat muuttuneet päästölähteiksi. 76 % Suomen metsätyypeistä on uhanalaisia. Luonnontilaisia ja luonnontilalaisen kaltaisia ympäristöjä on siis suojeltava ja heikennettyjä ympäristöjä on ennallistettava.

Tampereen tulee kehittää alueellisesti sujuvampia joukkoliikenneyhteyksiä, sekä tehdä panostuksia kevyen liikenteen kehittämiseksi. Nolla- ja vähäpäästöisten liikennemuotojen kulkutapaosuutta pitäisi lisätä. YK:n suositus on, että kunnat ja valtio käyttävät 20 % liikennebudjetista kävelyyn ja pyöräilyyn. Suomessa osuus on vain alle 2 %.

Tampereen palveluliikenne (Pali) on osa Tampereen joukkoliikennettä. Se mahdollistaa ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten liikkumisen, asioimisen ja osallistumisen harrastuksiin. Tämä tukee itsenäistä toimimista, parantaa elämänlaatua ja vahvistaa sosiaalista osallisuutta. On tärkeää, että kaupunki kompensoi palveluja, joita hyvinvointialue heikentää. Ei ole kuitenkaan kestävä ratkaisu, että hyvinvointialue laiminlyö sille kuuluvia tehtäviä olettaen Tampereen paikkaavan puutteet.

Ruskossa sijaitseva jätteenkäsittelylaitos aiheuttaa jatkuvia ympäristö- ja turvallisuusriskejä. Laitoksessa on vuosien ajan ilmennyt ympäristöhaittoja ja ympäristölupien rikkomista. Kaupungin ja valtion viranomaiset pyrkivät tiukentamaan valvontaa ja lupaehtoja.

Tiivis kaupunkirakenne vähentää energian kulutusta sekä liikkumiseen ja infrastruktuuriin liittyviä kustannuksia ja päästöjä. Täydennysrakentamisen, joka liittyy kaupunkirakenteen tiivistymiseen, on kuitenkin toteuduttava siten, että luontoalueet säilyvät ja ympäristön monimuotoisuus turvataan.

Tampereen kaupunki on jo sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Ilmastokriisi on aikamme vakavin ja akuutein uhka. Sen hillitsemiseksi vaaditaan laaja-alaista ja saumatonta yhteistyötä globaalisti. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kaikkialla, eikä kaikkia sen kerrannaisvaikutuksia voida ennustaa.

Menosopeutukset on tehtävä siten, etteivät leikkaukset kohdistu kaikkein heikommassa asemassa oleviin eli elintärkeisiin palveluihin tai perustoimeentuloon. Lyhytnäköisillä kurjistavilla leikkauksilla on usein kohtalokkaat inhimilliset ja taloudelliset seuraukset. Veronkorotuksia ei voida poissulkea keinovalikoimasta. Lisäksi ratkaisuja tulee etsiä esimerkiksi julkisen hallinnon tehostamisesta ja haitallisten yritystukien karsimisesta. On myös tarkasteltava tulopuolen vahvistamista. Julkista taloutta tulee vahvistaa mm. työllisyyden kasvun ja veropohjien tiivistämisen kautta.

Vaikka sosiaalinen liikkuvuus Suomessa on korkeaa, sosioekonominen asema periytyy. Varakkuus ei siis automaattisesti tarkoita, että olisi muita lahjakkaampi tai ahkerampi. En myöskään todellakaan näe, että esimerkiksi naisvaltaisten alojen ammattilaiset olisivat vähemmän lahjakkaita tai ahkeria matalamman palkkatason vuoksi. Valtiot, joissa on kohtuulliset tuloerot ovat vakaimpia yhteiskuntia. Kasvavat tulo- ja varallisuuserot johtavat hyvinvointi- ja terveyserojen kasvuun. Suomessa on korkeat sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot kansainvälisestikin vertailtuna.

Valtion on ohjattava markkinoita, jotta ne toimivat eettisesti ja vastuullisesti.

Suomi on saanut moitteita perusturvaetuuksien liian alhaisesta vähimmäistasosta Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta. Sosiaaliturvajärjestelmämme on joustamaton, pirstaleinen ja rankaiseva. Se sisältää useita kannustinloukkuja, jotka estävät palkallista työntekoa ja opiskeluiden aloittamista, sekä siirtymää työelämän, opintojen ja yrittäjyyden välillä.

Erityisesti kriittinen infrastruktuuri, kuten vesihuolto, on säilytettävä julkisessa omistuksessa. Julkisten yhtiöiden, kuten energia- ja sähköverkkoyhtiöiden, myynti on heikentänyt pitkällä aikavälillä valtion ja kuntien tulopohjaa sekä nostanut käyttäjien maksamia hintoja. Yksityinen omistus on pahimmillaan johtanut hintojen nousuun ja voittojen siirtymiseen ulkomaille. Orpo-Purran hallituksen ehdotus vähimmäisomistusosuuden rajoittamisesta in-house-yhtiöissä vain 10 prosenttiin lisäisi erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien sekä hyvinvointialueiden kustannuksia jopa 600 miljoonalla eurolla vuosittain.

Monimuotoisuus tulisi nähdä mahdollisuutena ja voimavarana. Kaikenlainen syrjintä on ehdottomasti tuomittavaa. Suomessa on vahvistettava kotouttamispalveluita. Erityisesti kotoutumisen alkuvaiheen vaikuttavuuden osalta. Muidenkin palvelujen tulee tukea sujuvaa asettumista. Esimerkiksi kielenopetukseen, kouluttautumiseen ja työllistymiseen tulisi panostaa entisestään.

Sosialidemokraattien perusarvot ovat tasa-arvo, vapaus ja solidaarisuus. Pohjaamme poliittisen päätöksenteon niihin.

Sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaiset, ja yhteiskunnan on taattava jokaiselle oikeus omaan sukupuoli-identiteettiinsä ja sukupuolen ilmaisuun haluamallaan tavalla. Valitettavasti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen häirintä on Suomessa lisääntynyt, ja tähän kehitykseen on puututtava määrätietoisesti. Tilanteen muuttaminen edellyttää konkreettisia toimia syrjinnän vähentämiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Orpo-Purran hallitus on kuitenkin pahentanut tilannetta vastuuttomilla lausunnoillaan, jotka ovat lisänneet vähemmistöjen huolta asemastaan ja turvallisuudestaan.

Lapsen on hyvä oppia ajattelemaan kriittisesti, luovasti ja itsenäisesti. Ihmisen on voitava toimia arvojensa mukaan, eikä vain kuten käsketään. Toimiva demokraattinen yhteiskunta on tehty ihmisistä, jotka myös uskaltavat kritisoida päätöksiä, eivätkä tottele kyseenalaistamatta auktoriteetteja.

Kaikkien, myös Suomen, on kannettava kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjunnassa ja oltava osa ratkaisua. Ilmastonmuutos on globaali haaste, joka vaatii laaja-alaista ja saumatonta yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kaikkialla, eikä kaikkia sen kerrannaisvaikutuksia voida ennustaa. Suomen tulee vähentää omia päästöjään ja vaikuttaa siihen, että Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksista pidetään kiinni.

Poliitikkojen tulee pitää mielessä suomalaisten etu, ja rakentaa Suomea oikeudenmukaisemmaksi ja kestävämmäksi. Kuulumme kuitenkin kansainväliseen yhteisöön, emmekä onnistu tavoitteissa ilman keskinäistä yhteistyötä.

Näitä ei tulisi asettaa vastakkain. Investoimalla ilmastonmuutoksen hillintään ja vihreään siirtymään luodaan uusia ja kestäviä työpaikkoja, sekä edellytykset kasvulle. Tällä tavoin ennaltaehkäisemme moninkertaisesti vakavampaa ekologista, inhimillistä ja taloudellista vahinkoa.

Demokraattiseen päätöksentekoon kuuluu monipuolinen keskustelu ja kyky löytää kompromisseja. On kuitenkin myös tärkeää, että päätöksiä osataan tehdä, vaikka näkemykset eivät aina olisikaan yhteneväisiä.

Vaikka n. 70% suomalaisista asuu kaupungeissa, jokaisella tulee olla asuinpaikasta riippumatta yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin. Suomea tulee kehittää kokonaisuutena, alueiden vahvuudet ja erityispiirteet huomioiden.

Kaupungistuminen on globaali trendi, jota ei voi pysäyttää. Se tuo mukanaan merkittäviä haasteita, joihin vastaaminen edellyttää muutosjoustavuutta, sopeutumiskykyä ja jatkuvaa oppimista. Kaupungistumisen ongelmia ovat esimerkiksi alueellinen ja sosiaalinen eriarvoistuminen, yksinäisyyden lisääntyminen sekä viheralueiden vähentyminen. Kasvavan kaupungin investointitarpeet ylittävät tällä hetkellä tulorahoituksen, mikä edellyttää talouden tasapainottamista. Kaupungin ensisijainen tehtävä on kuitenkin tarjota asukkailleen laadukkaita palveluita – ei maksimoida taloudellista tulosta. Tampereen kaltaiset kaupungit luovat elinvoimaa koko Pirkanmaan alueelle. Vetovoimaisena kaupunkina se houkuttelee ihmisiä opiskelemaan, työskentelemään ja asettumaan, mikä vahvistaa koko seudun kehitystä.