Matleena Käppi

Yhteisiä varoja tarvitaan esimerkiksi vihreään siirtymään liittyviin investointeihin, mutta yhteisen velan sijaan tähän tarkoitukseen olisi kannattavampaa kerätä EU:n omia varoja esimerkiksi arvopaperikauppaa tai muoveja verottamalla.

EU:n on oltava vastuullisen sääntelyn edelläkävijä, ei epäeettisen bisneksen villi länsi. Sääntelyllä varmistetaan mm. ympäristötuhoon puuttuminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, tuotteiden turvallisuus terveydelle, ihmisoikeusloukkausten tunnistaminen yritysten arvoketjuissa sekä tulevaisuuden teknologioiden riskien välttäminen. Sääntelyä ei tehdä sääntelyn vuoksi, vaan sillä varmistetaan, että yritykset kilpailevat reilusti eivätkä epäeettiset toimijat saa kilpailuetua markkinoilla. Ns. Brysselin efekti tuo kansainvälistä vaikutusta: kun kansainväliset yritykset mukautuvat EU:n sääntelyyn, niin koko maailmantalous muuttuu asteen reilummaksi, ympäristöystävällisemmäksi ja turvallisemmaksi. Yritysten kilpailukykyä tulee edistää koulutuksella, TKI-panostuksilla sekä vihreällä siirtymällä.

Monet tekoälyn asiantuntijat pitävät tekoälyn kontrolloimatonta kehitystä jopa eksistentiaalisena uhkana ihmiskunnalle, ja tätä riskiä ei ole varaa jättää huomiotta. Jo nyt on nähtävissä, että heikosti säänneltynä tekoäly voimistaa valeuutisten leviämistä ja aiheuttaa ongelmia demokratialle. EU onkin juuri hyväksynyt säätelyä tekoälyn sallituista käyttöalueista, ja olisi tärkeää että sääntely pysyy kehityksen tahdissa. Tekoälyn kehitys on ollut odottamattoman nopeaa, ja myös riskit kasvavat eksponentiaalisesti. Tämä tuo päättäjille valtavan vastuun tekoälyn turvallisesta sääntelystä. Myös tekoälyyn liittyviin tekijänoikeuskysymyksiin ja valtavaan sähkönkulutukseen on kiinnitettävä huomiota sääntelyssä.

Maataloustuet turvaavat ruuantuotannon omavaraisuutta ja tuottajien toimeentuloa tasoittaen lyhyen satokauden aiheuttamaa ruuantuotannon heikompaa tuottavuutta Pohjoismaissa. Nykyinen maataloustukijärjestelmä ohjaa kuitenkin ruokavalintojamme ympäristön kannalta kestämättömään suuntaan. Tukea ohjautuu runsaasti lihan ja eläintuotteiden tuotantoon ja jopa niiden markkinointiin, mistä syystä vähäpäästöisemmät ja tuotantokustannuksiltaan edullisemmat kasviproteiinituotteet ovat keinotekoisesti lihatuotteita kalliimpia. Olisi tärkeää, että ympäristöystävällisin vaihtoehto olisi kuluttajalle myös edullisin. Myös maataloustukien haitallinen vaikutus kehittyvien maiden talouksille tulee ottaa huomioon.

Oleellista on EU:n jäsenyyskriteeren täyttyminen, joista ei ole syytä tinkiä edes Ukrainan kohdalla. Vaikka maa tarvitseekin kaiken solidaarisuuden ja on tehnyt paljon jäsenyyden eteen viime aikoina, on Ukrainalla edelleen työtä muun muassa korruption torjunnassa ja oikeuslaitoksen uudistamisessa. EU:n on tuettava Ukrainan yhteiskuntaa sodan aikana ja jälleenrakennuksessa, ja Ukrainan valtionvelkoja tulisi myös antaa anteeksi.

EU:n sopimukset mm. Turkin kanssa, joissa turvapaikkamenettely ja vastuu pakolaisista osoitetaan EU:n ulkopuolelle, ovat häpeällisiä, ja vastoin EU:n imagoa ihmisoikeuksien puolustajana. EU:n tulee lisätä yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi, ja turvapaikkaa on oltava mahdollista hakea unionin alueelta. Pakolaisuutta tulisi ennaltaehkäistä mm. lisäämällä kehitysyhteistyötä ja torjumalla ilmastonmuutosta. Pakolaisten turvallisia reittejä Eurooppaan tulee vahvistaa mm. pakolaiskiintiöitä nostamalla.

Euroopan riippuvuus venäläisestä energiasta osoitti, että epädemokraattisiin maihin turvautuminen on erittäin riskialtista. Sama virhe pitää pyrkiä torjumaan Kiinan kohdalla, vaikka riippuvuudet ovat jo ehtineet muodostua suuremmiksi ja useampia aloja kattaviksi kuin Venäjän kanssa. Kiina on epädemokraattinen yksipuoluemaa, joka on tunnettu muun muassa toisinajattelijoiden vainoamisesta ja ulkomaiden vakoilusta sekä piittaamattomuudesta tekijänoikeuksia kohtaan.

Kannatan EU:n puolustusyhteistyön lisäämistä, mutta on syytä vakavasti harkita onko puolustusmenoja syytä siirtää jäsenmailta EU:lle. Ukrainaa on tuettava, mutta aseteollisuudella ei voi olla loputtomasti piikki auki suhteessa muihin investointitarpeisiin kuten kestävyyssiirtymään.

Yksi Euroopan unionin tehtävistä on lisätä alueellista yhdenvertaisuutta. On koko euroalueelle hyödyksi, että alueellista eriarvoisuutta tasoitetaan. Euroalueen maat ovat keskenäisriippuvaisessa suhteessa toisiinsa, ja yhden maan onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu myös muiden maiden toiminnasta, ja vaikuttaa siihen. Esimerkiksi Saksan talouden vientivetoisuus oli merkittävä tekijä EU:n eteläisen periferian valtioiden taloudellisille ongelmille eurokriisissä.

EU:n tulee keskittyä aiempaa enemmän sosiaalipolitiikkaan. EU-sääntelyllä pitää suojella inhimillisen hyvinvoinnin minimitasoa ja esimerkiksi minimitoimeentuloa.

EU:n tulee keskittyä niihin asioihin, joista on järkevää sopia yhteisesti. Kansallinen politiikka on kuitenkin yleensä tavallista kansalaista lähempänä, ja moni aihealue sopii paremmin paikallisesti päätettäväksi.

EU:lla on kansallisvaltioita enemmän voimaa vaikuttaa ylikansallisiin ongelmiin, ja EU-jäsenyys tuo Suomen kansalaisille monenlaisia käytännön hyötyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi vapaa liikkuvuus Schengen-alueella, digitaalinen yksityisyydensuoja ja muut kuluttajan oikeudet sekä EU:n yhteistyö veronkierron kitkemiseksi. Iso-Britanniassa EU-ero perustui katteettomaan populismiin ja EU:n kannatus kasvoi sen jälkeen kun maa kärsi Brexitin taloudelliset seuraukset.

Nykyinen eläintuotanto on kestämätöntä niin eläinten oikeuksien, ympäristön ja ilmaston kuin ihmisten hyvinvoinninkin kannalta. Päättäjillä on vastuu ruuantuotannon eettisyydestä. On väärin, että eläinten kärsimys ja jopa lihateollisuuden mainokset maksetaan yhteisistä maataloustuista. Tuotantoeläinten hyvinvointistandardeja on nostettava ja siirtymä kohti kestävää kasvipohjaista ruuantuotantoa aloitettava välittömästi. Siirtymän on oltava reilu ja ennakoitava tuottajille.

On perusteltua, että EU:n tasolla ohjataan koko alueen ilmastotavoitteita ja luontokadon torjuntaa. EU:n laajuinen ympäristöpolitiikka on vaikuttavampaa ja siitä saadaan myös laajempaa kansainvälistä vipuvoimaa kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan vaatimiseen kansainvälisissä neuvotteluissa. EU:n ympäristötavoitteilla on ymmärrettävästi myös vaikutusta Suomen metsien käyttöön. EU ei kuitenkaan suoraan ohjaa kansallisvaltioiden metsien käyttöä.

Ilmastonmuutos on aikamme merkittävimpiä uhkia, eikä sen ratkaisemisessa ei ole varaa hidastella. Ilmastokriisin vaikutukset, kuten sään ääri-ilmiöt, nälänhädät ja pakolaiskriisit eivät ole kenellekään eduksi. Sen sijaan edelläkävijyys ilmastotoimissa ja kauaskantoiset vihreät investoinnit ovat EU:lle taloudellinen valtti, ja fossiilisten kielto nopeuttaa tätä murrosta. Prosessissa on otettava realistisesti huomioon, että esimerkiksi maatalouden koneet ovat yhä riippuvaisia fossiilisista. Teknologia ja teollisuus kehittyy ennakoitavan sääntelyn mukana.

Palveluiden karsiminen tarkoittaa valitettavan usein heikoimmassa asemassa olevien, kuten vanhusten, vammaisten ja lasten tarvitsemasta avusta tai valmiiksi köyhien toimeentulosta leikkaamista. Hyvin toimeentuleviin kohdistuva veronkorotus on siksi yleensä oikeudenmukaisempi keino talouden tasapainottamiseksi.

Suurissa tuloeroissa ei ole kyse lahjakkuudesta tai ahkeruudesta, vaan ne ovat pitkälti seurausta ihmisten erilaisista lähtökohdista, epätasa-arvoisista työmarkkinoista ja varallisuuden kasaantumisesta. Kansainvälisissä vertailuissa suurten tuloerojen on osoitettu olevan yhteydessä sosiaalisiin ongelmiin ja yhteiskunnan epävakauteen. Tasaamalla tuloeroja voimme kasvattaa koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Markkinoiden toimintaa ohjataan jo nyt laajamittaisesti valtion ja EU:n toimesta. Ilman ohjausta talous olisi villi länsi ja päätösvalta yhteiskunnallisista yhteisistä asioista olisi rikkailla. Taloutta on tärkeää ohjata siten, että taloudellinen toimeliaisuus parantaisi aiempaa enemmän ihmisten hyvinvointia ja toimisi yhden maapallon rajoissa. Ylikulutuksettomaan, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään talouteen on vielä matkaa, ja siksi markkinoiden sääntely on jatkossakin tarpeen. Sääntely tulee toteuttaa ennakoitavasti ja johdonmukaisesti sekä mahdollisuuksien mukaan kansainvälisesti, jotta markkinoiden reaktiot ovat suotuisia. Talouden suunnittelu on toteutettava osallistavasti ja demokratiaa lisäten.

Hallituksen leikkaukset ovat syventäneet pienituloisten ihmisten ahdinkoa. Liian moni sosiaaliturvan varassa elävä joutuu valitsemaan ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Suomi on jo ennen leikkauksia saanut kansainvälisesti moitteita liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta. Jokainen on oikeutettu inhimillisesti riittävään toimeentuloon, myös osatyökykyiset ja työkyvyttömät. Mielestäni tulisi pyrkiä kohti vähemmän byrokraattista ja paremmin työntekoon kannustavaa sosiaaliturvaa eli perustuloa.

Myös valtio ja kunnat voivat harjoittaa liiketoimintaa, etenkin silloin kun se on yhteiskunnallisesti eduksi. Julkiset palvelut ovat vahvemmin kiinni demokraattisessa päätöksenteossa. Lisäksi yksityisten yritysten intressi voi olla ristiriidassa yhteisen hyvän kanssa (esimerkiksi voiton tuottaminen osakkeenomistajille vs. palveluiden laatuun investoiminen).

Monimuotoisuus lisää yhteiskuntamme näköaloja, ymmärrystä ja erilaista osaamista. Monikulttuurisuus ja vahvat kansainväliset suhteet ovat globaalissa maailmassa yhä tärkeämpiä kansallisia voimavaroja. Ahdasmielisyys heikentää ihmisten välistä luottamusta, lisää sosiaalista eriarvoisuutta ja murentaa yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta. Rasismiin tulee aktiivisesti puuttua.

Kristillisiä arvoja tulkitaan monella eri tavalla. Hyvä arvopohja politiikalle voisi olla esimerkiksi lähimmäisen auttaminen, tasa-arvo ja demokratia. Valitettavasti kristillisten arvojen nimissä saatetaan myös vastustaa sukupuolten tasa-arvoa tai vaikkapa tasa-arvoista avioliittolakia.

Sukupuolivähemmistöjen tasavertainen kohtelu on ihmisoikeuskysymys. Uuden itsemääräämisoikeutta parantavan translain hyväksyminen oli merkittävä harppaus transihmisten oikeuksien toteutumiselle Suomessa. Transsukupuolisiin kohdistuu yhä merkittävää syrjintää ja jopa väkivaltaa sukupuolensa vuoksi. Translasten ja -nuorten oikeuksia tulisi vahvistaa ja muunsukupuolisten olemassaolo tulisi tunnistaa lainsäädännössä mahdollistamalla kolmas juridinen sukupuoli.

Auktoriteettiin ja pelkoon perustuva kasvatus on lapsen kehitykselle haitallista. Keskusteleva, tasa-arvoinen ja itseilmaisuun kannustava ilmapiiri niin kodeissa kuin kouluissa edistää lasten kasvua aktiivisiksi ja itsenäisiksi kansalaisiksi.

Jos kaikki maailman maat kuluttaisivat luonnonvaroja kuten Suomi, tarvitsisimme neljä maapalloa. Ylikulutus nykyisten ja tulevien sukupolvien kustannuksella on väärin. Suomella onkin moraalinen velvollisuus vähentää päästöjään ja tehdä parhaansa ekologisesti kestävän hyvinvoinnin luomisessa. Edelläkävijyydestä on myös hyötynsä. Mikäli onnistumme luomaan hiilineutraalin yhteiskunnan vaatimat innovaatiot, saamme kilpailuedun tulevaisuuteen. Onnistunut kansainvälinen ilmastopolitiikka on ihmiskunnan hyvän tulevaisuuden edellytys.

Pidän vastenmielisenä niinsanottua eturyhmäpolitiikkaa, jossa oman ryhmän etu asetetaan kategorisesti muiden edun edelle. Itsekäs eturyhmäpolitiikka johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa suomalaisten minimaalinenkin hyöty on syy polkea muualla asuvien ihmisten perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Poliitikkona tehtäväni on vähentää kärsimystä maailmassa, ja globaalin tasa-arvon parantaminen on siihen mitä parhain keino. Globaalisti verkottuneessa nykymaailmassa on myös Suomen ja suomalaisten etu panostaa maailman köyhimpiä auttavaan ja väestönkasvua hillitsevään kehitysyhteistyöhön, kansainväliseen ilmastorahoitukseen ja inhimilliseen maahanmuuttopolitiikkaan.

Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen riittävyys ovat välttämätön pohja ihmisten olemassaololle, hyvinvoinnille ja taloudelle. Ihmisten hyvinvointi ei ole kestävällä pohjalla, mikäli se perustuu nykyiseen tapaan kerskakulutukselle, luonnonvarojen ylikäytölle ja fossiilikapitalismille. Ympäristölle haitallinen jatkuva talouskasvu tulisi kyseenalaistaa ja etsiä kestävämpiä tapoja varmistaa kaikkien kansalaisten perustarpeiden tyydyttyminen.

Koska elämme demokratiassa (onneksi!), politiikassa tarvitaan päinvastoin yhteistyökykyä, erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja ymmärtämistä sekä kykyä tehdä kompromisseja tarvittaessa. En halua, että Orbanin Unkarin tai Putinin Venäjän kaltaiset epädemokraattiset, autoritaariset ja yhteisistä säännöistä piittaamattomat hallinnot yleistyvät.

Kannatan aktiivista aluepolitiikkaa, jossa myös harvaan asuttujen alueiden palveluista ja elinvoimasta huolehditaan kestävästi. EU:n aluekehitysvaroilla tuetaan esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaa. Ihmisillä on toki oikeus muuttaa kaupunkeihin niin halutessaan, ja kaupungistumisen trendi tulee realistisesti ottaa huomioon päätöksenteossa.

Maaseudun luonnonläheinen, yhteisöllinen ja usein vähäkulutuksisempi elämä voi parhaimmillaan olla jopa kestävämpää kuin kaupunkilaiselämä. Kaupungistumiseen liittyy eriarvoisuuden kasvu alueiden välillä sekä asuntomarkkinoiden ongelmat kuten ylisuuret vuokrat kaupunkiseuduilla ja tyhjät talot maaseudulla. Ihmisillä on oikeus valita vapaasti asuinkuntansa, mutta alueiden eriytymistä on hyvä ehkäistä jatkossakin politiikan keinoin.