Alajärvi

Alavieska

Alavus

Asikkala

Askola

Aura

Akaa

Brändö

Eckerö

Enonkoski

Enontekiö

Espoo

Eura

Eurajoki

Evijärvi

Finström

Forssa

Föglö

Geta

Haapajärvi

Haapavesi

Hailuoto

Halsua

Hamina

Hammarland

Hankasalmi

Hanko

Harjavalta

Hartola

Hattula

Hausjärvi

Heinävesi

Helsinki

Vantaa

Hirvensalmi

Hollola

Huittinen

Humppila

Hyrynsalmi

Hyvinkää

Hämeenkyrö

Hämeenlinna

Heinola

Iisalmi

Iitti

Ikaalinen

Ilmajoki

Ilomantsi

Inari

Inkoo

Isojoki

Isokyrö

Imatra

Janakkala

Joensuu

Jokioinen

Jomala

Joroinen

Joutsa

Juuka

Juupajoki

Juva

Jyväskylä

Jämijärvi

Jämsä

Järvenpää

Kaarina

Kaavi

Kajaani

Kalajoki

Kangasala

Kangasniemi

Kankaanpää

Kannonkoski

Kannus

Karijoki

Karkkila

Karstula

Karvia

Kaskinen

Kauhajoki

Kauhava

Kauniainen

Kaustinen

Keitele

Kemi

Keminmaa

Kempele

Kerava

Keuruu

Kihniö

Kinnula

Kirkkonummi

Kitee

Kittilä

Kiuruvesi

Kivijärvi

Kokemäki

Kokkola

Keskusta

Kokoomus

Kristillis­demokraatit

Liike Nyt

Perus­suomalaiset

Vasemmisto­liitto

Vihreät

Avoin puolue

Kommunistinen puolue

Liberaali­puolue

Totuuspuolue

Vapauden liitto

EU otti ensi kertaa yhteistä velkaa koronapandemialla perusteltuun elvytykseen.  Suomi hyväksyi sen sillä ehdolla, että kyseessä on viimeinen kerta. Nyt eri suunnista on kuitenkin väläytetty yhteistä velkaa esimerkiksi Ukrainan tai eurooppalaisen puolustusteollisuuden tukemiseen.

EU:lla pitää olla mahdollisuus ottaa jatkossakin yhteistä velkaa.

EU:n vallankäyttö perustuu pitkälti sääntelyyn. EU tuottaa jäsenmaita suoraan sitovia asetuksia, jäsenmaiden omalle lainsäädännölle raamit asettavia direktiivejä sekä päätöksiä, jotka koskevat esimerkiksi tiettyjä jäsenmaita tai yrityksiä. Tavoitteena on muun muassa helpottaa kaupankäyntiä ja parantaa kuluttajien oikeuksia kaikkialla EU:ssa. Toisaalta sääntely voi kuormittaa erityisesti pieniä yrityksiä ja tuoda niille kustannuksia.

EU:n sääntelyä on kevennettävä yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

EU:ssa hyväksyttiin tekoälysäännöt alkuvuodesta 2024. Niiden mukaan tekoälyn jatkosääntelyssä lähtökohdaksi on otettava kansalaisten suojelu haitallisilta käyttötarkoituksilta teknologian edelleen kehittyessä. Jos sääntelystä tulee liian tiukkaa, sen on pelätty vahingoittavan eurooppalaisia yrityksiä.

EU:n tulisi säädellä tiukemmin tekoälyn kehitystä ja käyttöä, jotta sen riskejä voidaan hallita paremmin.

Noin kolmannes EU:n monivuotisesta budjetista menee nyt maataloustukiin. Maatalouspolitiikkaa hallinnoidaan EU:n tasolla, ja kansallisia maataloustukia saa myöntää vain rajoitetusti.

Maatalouden tukemista EU:n varoin pitää vähentää.

EU-maat päättivät joulukuussa 2023 avata Ukrainan kanssa neuvottelut sen liittymisestä unionin jäseneksi. Ukraina on EU-maihin verrattuna köyhä, iso ja maatalousvaltainen. Lisäksi se käy Venäjää vastaan puolustussotaa, jonka loppua ei ole näköpiirissä. Ukrainan lisäksi EU:lla on kahdeksan muuta ehdokasmaata.

Ukraina pitää ottaa EU:n jäseneksi, vaikka sota ei olisikaan loppunut.

Turvapaikanhaun siirtäminen EU:n ulkopuolelle on noussut esiin keinona vähentää siirtolaisuutta Eurooppaan. Se on myös Suomen tavoite. Oikeus hakea turvapaikkaa kuuluu EU:n perusoikeuksiin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat esittäneet huolia, että unionin ulkopuolella EU ei voi valvoa turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumista eikä oloja, joissa hakijoita pidetään. 

EU-maiden pitää yhdessä pyrkiä keskittämään turvapaikanhaku unionin ulkopuolelle.

Kiina on tuonnilla mitattuna EU:n suurin kauppakumppani. EU-maat ovat useissa kriittisissä raaka-aineissa Kiinasta riippuvaisia. Ukrainan sodan seurauksena EU on ryhtynyt vähentämään tähän riippuvuuteen liittyviä riskejä. Unionin sisällä on paljon näkemyseroja siitä, millaiset kauppasuhteet Kiinan kanssa voidaan pitää.

EU:n on ryhdyttävä järjestelmällisesti vähentämään kauppaa Kiinan kanssa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että Euroopan puolustusteollisuuden tuotantokyky on riittämätön kysynnän nopeasti kasvaessa. Esimerkiksi ammuksia ei ole pystytty tuottamaan tarpeeksi nopeasti.  EU:n komissio ehdotti maaliskuussa 1,5 miljardin euron rahoitusta puolustusteollisuusohjelmaan.

Aiempaa suurempi osa EU:n budjetista pitää ohjata puolustusteollisuuden vahvistamiseen.

EU-alueiden kehityseroja tasoittava koheesiopolitiikka vie noin kolmanneksen EU:n budjetista. Se tarkoittaa huomattavia tulonsiirtoja köyhimmille EU-maille. Tavoitteena on vahvistaa EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

EU:n on vähennettävä tulonsiirtoja jäsenmaiden välillä.

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikat ovat suureksi osaksi jäsenvaltioiden vastuulla, ja EU:n rooli näissä asioissa on nyt melko vähäinen. Sosiaaliturvalainsäädäntöä on kuitenkin pyritty yhdenmukaistamaan muun muassa sellaisissa tilanteissa, joissa ihmiset liikkuvat EU-maasta toiseen.

EU:n toimivaltaa on laajennettava sosiaalipolitiikkaan liittyvissä asioissa.

EU:n jäsenvaltiot ovat antaneet unionille tiettyjä tehtäviä ja luovuttaneet samalla sille toimivaltaa itseltään. Toimivallan antaminen EU:lle yhä useammilla aloilla veisi kehitystä liittovaltion suuntaan. Päätösvaltaa yksittäisiltä jäsenmailta vähentää myös se, jos entistä useammat päätökset voidaan tehdä ilman niiden yksimielisyyttä.

EU:n on tavoiteltava muuttumista liittovaltioksi pitkällä aikavälillä.

Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1. tammikuuta 1995 neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen.

EU:n maataloustuista yli 80 prosenttia menee eläinperäisten elintarvikkeiden tuottamiseen. Samalla näiden elintarvikkeiden tuotannosta syntyy yli 80 prosenttia kaikista ruuantuotannon kasvihuonepäästöistä EU:ssa, todetaan Nature Food -nimisessä tieteellisessä julkaisussa huhtikuussa ilmestyneessä tutkimuksessa. Maatalouden päästöt eivät ole käytännössä vähentyneet vuoden 2005 jälkeen.

Lihan, munien ja maidon tuotantoon suunnattuja tukia on vähennettävä maatalouden päästöjen vähentämiseksi.

Metsäpolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan. Ympäristö- ja ilmastopolitiikka kuitenkin kuuluu. Suomessa siihen liittyvät tavoitteet helposti vaikuttavat metsiin, koska Suomi on niin metsäinen maa.

Jäsenmaiden pitää saada päättää itse, kuinka paljon ne hakkaavat metsiään.

YK:n ilmastohuippukokouksessa viime vuonna kirjattiin valtioille historiallinen kehotus siirtyä pois fossiilisista polttoaineista. Tarkat, sitovat suunnitelmat sen toteuttamiseksi kuitenkin puuttuvat vielä. Komissio ehdotti helmikuussa, että EU asettaisi tavoitteeksi vähentää vuoteen 2040 mennessä päästöjä 90 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.

EU:n on tehtävä sitovat suunnitelmat, joilla luovutaan fossiilisista polttoaineista kokonaan.

Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.

Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.

Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.

Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.

Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.

Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.

Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.

Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.

Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.

Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.

Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.

Venäjältä takavarikoitu omaisuus tulisi käyttää Ukrainan tukemiseen.

EU:n Venäjän vastaiset pakotteet eivät toimi.

EU:n on otettava yhteistä velkaa Ukrainan tukemiseksi.

Äärioikeiston nousu on turvallisuusuhka Euroopalle.

EU:n pitää maksaa Suomen ja Venäjän välinen raja-aita.

Nato riittää takaamaan EU:n turvallisuuden.

Donald Trumpin valinta presidentiksi heikentäisi Euroopan ja Suomen turvallisuutta.

Sota EU-maan ja Venäjän välillä on todennäköinen seuraavan viiden vuoden aikana.

EU:n pitää löytää ratkaisu, jolla torjutaan jäsenmaiden rajoilla tapahtuva välineellistetty maahanmuutto.

Ukraina pitää ottaa EU:hun, vaikka sota olisi edelleen käynnissä, eikä maa täyttäisi kaikkia jäsenyyskriteerejä.

EU on riittävän uskottava ja yhtenäinen vastavoima aggressiiviselle Putinin Venäjälle.

Jäsenmaiden pitää saada itse päättää omista metsähakkuistaan.

Uusien bensiini- ja dieselautojen myynti EU:ssa päättyy 2035. Se on liian aikaisin. 

EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, mutta tavoite on karkaamassa. EU:n pitää ajaa kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, jotta tavoitteeseen päästään.

Suomea kohdellaan EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa epäoikeudenmukaisesti.

Ydinvoiman merkitystä energiantuotannossa pitää edistää koko EU:n tasolla.

EU:n pitää vähentää lihantuotannon tukemista.

Suomi toimii liian kiltisti ja tunnollisesti EU:n talouskysymyksissä.

EU:n taloudellista riippuvuutta Kiinasta pitää vähentää, sillä Kiina on Euroopalle turvallisuusuhka.

Suomen pitää luopua eurosta ja palata omaan markkaan.

Suuri osa jäsenmaista - Suomi mukaan lukien - rikkoo EU:n finanssipoliittisia sääntöjä. Sääntöjä pitää höllentää, jotta muun muassa Suomen ei tarvitse säästää niin paljon.

Euroopan perällä sijaitseva Suomi on epäonnistunut EU-rahan hankkimisessa julkisiin hankkeisiin.

Venäjään myönteisesti suhtautuvat EU-maat on suljettava EU:n päätöksenteon ulkopuolelle.

EU:n pitäisi pystyä tekemään päätöksiä, joista jäsenmaat eivät ole yksimielisiä.

EU:n ei pidä säätää, millaisia pullonkorkkeja jäsenmaissa käytetään.

EU:n yhteistä päätöksentekoa ja kehittymistä liittovaltioksi on edistettävä.

EU-jäsenyys maksoi Suomelle 144 euroa asukasta kohden (vuoden 2022 nettomaksu). Se on hinta, joka jäsenyydestä kannattaa maksaa.

EU:n juuret ovat taloudellisessa yhdentymisessä ja yhteisissä sisämarkkinoissa. EU-maat ovat luovuttaneet unionille lainsäädäntövallan useilla talouteen liittyvillä aloilla. Tulevina vuosina murroksessa on ainakin teknologia, EU:n kilpailukyky ja suhtautuminen valtiontukiin.

Talous

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut turvallisuuden aiempaa korkeammalle unionin tärkeysjärjestyksessä. Rauhanprojektiksi syntynyt EU on uuden tilanteen edessä, kun konfliktit tai niiden uhka ovat lisääntyneet maailmassa. Samalla Kiina, Intia ja muut nousevat taloudet vahvistuvat ja maailma muuttuu entistä arvaamattomammaksi.

Turvallisuus ja ulkosuhteet

EU:n kehitykseen vaikuttavat lähivuosina useat osittain ristiriitaiset voimat: EU:hun kriittisesti suhtautuvat puolueet kasvattavat suosiotaan monessa maassa, mutta esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät haasteet voivat johtaa yhteistyön tiivistämiseen uusilla alueilla. Lisäksi laajentuminen on iso kysymys, joka toteutuessaan todennäköisesti muuttaa EU:ta.

Unionin suunta

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt Suomen ja muiden Euroopan maiden luontoon, sääoloihin ja ihmisten elämään. Kuumuusjaksot, metsäpalot ja tulvat ovat lisääntyneet. Ilmaston lämpeneminen myös pahentaa luontokatoa. Päättyvällä parlamenttikaudella EU on tehnyt paljon ilmastoon ja ympäristöön liittyvää sääntelyä.

Ympäristö ja ilmasto

Seuraavat väitteet eivät liity suoraan europarlamentin tehtäviin vaan arvoihin, jotka vaikuttavat päätösten taustalla. Kysymykset on laadittu yhteistyössä tutkijoiden kanssa.

Tutustu ehdokkaisiin

Puolueet

Ehdokkaan paikkakunnat