Mikko Aaltonen

Yhteistä velkaa ei tule ottaa kevyin perustuin. On kuitenkin asioita, joihin velkaa voidaan ottaa kun muita ratkaisuja ei ole. Tällaisia asioita ovat muun muassa Euroopan puolustuksen takaaminen ja Ukrainan tukeminen sekä Vihreän Siirtymän jatkon varmistaminen.

Yritysten kilpailukyvyn tulee lähtökohtaisesti syntyä jostakin muusta kuin kevyemmästä sääntelystä tai sen puuttumisesta. Parhaimmillaan sääntely parantaa yritysten tasavertaisuutta markkinoilla kun kaikki pelaavat samoilla säännöillä ja näin edistetään markkinoiden toimintaa sääntelyn kautta.

On tärkeää, että sääntelyä kehitetään nyt koska tekoälyn kehittyessä nopeasti sääntelyn rakentaminen jälkikäteen voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta.

Maatalous on tärkeä asia Euroopan omavaraisuudella ja riippumattomuudelle. Tukijärjestelmää pitää kuitenkin kehittää niin, että se tukee aiempaa paremmin pientuottajia ja edistää Vihreää Siirtymää.

Ukrainan jäsenyyttä pitää edistää mutta samalla on pidettävä huolta siitä, että se täyttää vaadittavat jäsenyysehdot esimerkiksi demokratian ja oikeusvaltion osalta. Tämä voi toki olla hankalaa sodan ollessa käynnissä.

Turvapaikan hakijoiden ulkoistaminen unionin ulkopuolelle olisi valtavallan kallista ja uhkaisi hakijoiden turvallisuutta. Tämän sijasta hakuprosessia pitää nopeuttaa, jotta ihmisten ei tarvitse odotella päätöksiä vuosikausia.

Riippuvuutta Kiinasta on vähennettävä.

Eurooppalaista puolustusta on vahvistettava. Nyt olemme liian riippuvaisia Yhdysvalloista, emmekä voi jatkossa luottaa Yhdysvaltojen tukeen samalla tavalla kuin aiemmin.

Eurooppa ei saa ajautua osaoptimoinnin, lyhyen voitontavoittelun ja kansallisen itsekkyyden tielle. Sellainen hajoittaa unionia ja asettaa sen koko merkityksen kyseenalaiseksi. Tulonsiirrot eivät toki saa olla mitä sattuu ja rahankäyttöä tulee valvoa aiempaa paremmin.

Unionin tulee aiempaa paremmin taata myös eurooppalaisten sosiaalisia oikeuksia ja asemaa.

Tällä hetkellä en näe asiaa ajankohtaiseksi. Olisi ensin keskusteltava millainen prosessi tämä olisi ja minkälainen osavaltioiden asemasta muodostuisi.

EU ei ole ongelmaton mutta hyvät puolet ovat huonoja suurempia. Suomen viennistä valtaosa kohdistuu unionin alueelle ja ilman jäsenyyttä taloutemme olisi heikommassa jamassa.

Vihreän Siirtymän tulee näkyä myös ruuantuotannossa.

EU:n pitää voida asettaa tavoitteita myös metsien käytön suhteen. Asiaa ei jättää vain jäsenvaltioiden vastuulle.

Tämä on hyvä tavoite. Se on järkevää Vihreän Siirtymän kannalta. Se on järkevää myös omavaraisuuden ja huoltovarmuuden osalta. Fossiiliset polttoaineet tuodaan enimmäkseen unioinin ulkopuolelta ja riippuvuutta esimerkiksi Persianlahden valtioista on vähennettävä ja ennen kaikkea luovuttava kaikesta Venäläisestä energiasta.

Leikkauspolitiikka tulee kuitenkin lopulta aina aiheuttamaan enemmän kustannuksia.

Tuloerot ovat hyväksyttäviä tästä syystä mutta nyt tuloerot ovat revenneet niin suuriksi, että niitä ei voi selittää vain lahjakkuudella ja ahkeruudella. Tällä hetkellä suurimmat tuloerot johtuvat yhteiskunnallisesta asemasta.

Valtion tulisi taata markkinoiden toimivuus puuttumalla markkinoihin ja taata tasaveroiset toimintamahdollisuudet yrityksille. Nyt esimerkiksi osa valtiontuista vääristää markkinoita ja tekohengittää elinkelvottomia yrityksiä.

Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia liian alhaisesta sosiaaliturvatasosta. Tämä näkyy ruokajonojen pituudessa.

Tämä ei saa olla mikään itsetarkoituksellinen tavoite. Julkinen omistus ei kuitenkaan saa vääristää markkinoita.

Enimmäkseen kyllä. Suomi on ollut aina monikulttuurinen.

Uskonto ja politiikka on pidettävä erillään.

Ihmiset tulee ottaa huomioon.

Nämä eivät saa olla lapsia määritteleviä arvoja.

Suomi ei saa mennä muiden selän taakse vastuitaan piiloon. Kun toimimme itse vastuullisesti niin voimme vaatia, että muutkin tekevät niin.

Suomen ja suomalaisten edusta on pidettävä huolta mutta ennen kaikkea on kyettävä katsoman maailmaa laajemmin. Lyhyt näköinen nurkkapatriotismi ei kanna pitkälle ja se yleistyminen ei olisi Suomen kaltaisen pienen maan etu.

Ympäristöä ei saa takaisin jos se tuhoutuu ja sen mukana menevät myös talouskasvu sekä työpaikat.

Venäjällä näemme hyvin selkeästi mihin tällaisen johtajan valta vie valtion. Tarvitsemme demokraattisen ja moniäänisen johdon, joka kunnioittaa lakia.

Tämä on hyvä tavoita, jonka toteuttamisesta voi hieman maksaakin.

Suomi tarvitsee vahvoja kaupunkeja, koska niissä syntyy talouskasvua, työpaikkoja ja innovaatioita.